Siirry sisältöön
Aivosumutorvi

Aivosumutorvi

Enimmäkseen hyväntuulista ja kohtalaista uutisointia terveydestä, mahdollisesti hälvenevää aivosumua

Valikko
  • Aivosumutorvi
    • Mikä ihmeen Aivosumutorvi?
    • Aiviksen Essi
    • Aiviksen Henna
    • Mediassa
  • Palvelut
  • Yhteystiedot
  • Podcast
  • Blogi
  • Facebook
  • Twitter
  • Instagram

Kuukausi: lokakuu 2017

blogi / kansanterveys / luomu

Luomujäätelöllä suomalaisten ravitsemus kuntoon?

Tämän kuun alussa Olli Posti ja Timo Kettunen kohtasivat Luontaishörhö vs. Tiedesankari -väittelyssä. Idea väittelyyn tuli Olli Postilta, joka halusi haastaa jonkun ”virallisen tahon edustajan” väittelemään kanssaan muun muassa ravitsemuksesta. …

Viimeisimmät artikkelit

  • Leikkaus tutkimuksesta on leikkaus koulutuksesta
  • Hyvinvoinnin normittaminen käy huomaamatta
  • Ravintolisien kaupalliset yhteistyöt – mitä kuluttajan tulisi pitää mielessä
  • Saantilähteet tarkasteluun – ravintolaskuri kertoo ruokaostosten terveellisyydestä
  • Kasvisruokavalio sopii kaikille ja muita myyttejä

Arkistot

  • kesäkuu 2021
  • toukokuu 2021
  • lokakuu 2020
  • syyskuu 2020
  • elokuu 2020
  • kesäkuu 2020
  • toukokuu 2020
  • huhtikuu 2020
  • maaliskuu 2020
  • helmikuu 2020
  • tammikuu 2020
  • joulukuu 2019
  • marraskuu 2019
  • syyskuu 2019
  • elokuu 2019
  • heinäkuu 2019
  • kesäkuu 2019
  • toukokuu 2019
  • huhtikuu 2019
  • maaliskuu 2019
  • helmikuu 2019
  • tammikuu 2019
  • joulukuu 2018
  • marraskuu 2018
  • lokakuu 2018
  • syyskuu 2018
  • elokuu 2018
  • heinäkuu 2018
  • kesäkuu 2018
  • maaliskuu 2018
  • helmikuu 2018
  • tammikuu 2018
  • joulukuu 2017
  • lokakuu 2017
  • syyskuu 2017
  • heinäkuu 2017
  • kesäkuu 2017
  • toukokuu 2017
  • maaliskuu 2017
  • helmikuu 2017
  • tammikuu 2017
  • joulukuu 2016
  • lokakuu 2016
  • syyskuu 2016
  • elokuu 2016
  • kesäkuu 2016
  • huhtikuu 2016
  • maaliskuu 2016

Aivis Twitterissä:

AivosumutorviFollow

Aivosumutorvi
Retweet on TwitterAivosumutorvi Retweeted
helsinginsoteHelsingin sote@helsinginsote·
23 heinä

Helsinkiläiset saavat keskiviikosta 28.7. alkaen punkkirokotukset ja jäykkäkouristusrokotuksen ilman ajanvarausta Messukeskuksen koronarokotuspisteeltä.

Rokotuksia annetaan keskiviikkoisin ja torstaisin klo 10-15.

https://www.hel.fi/uutiset/fi/sosiaali-ja-terveysvirasto/punkkirokotus-ilman-ajanvarausta?pd=v

Reply on Twitter 1418544096843554816Retweet on Twitter 14185440968435548168Like on Twitter 141854409684355481642Twitter 1418544096843554816
Retweet on TwitterAivosumutorvi Retweeted
riskinarviointiRiskinarviointi@riskinarviointi·
22 heinä

Ravitsemusasiantuntijat hoi! Pohjoismaiden ehdotuksesta @EFSA_EU työlistalle päätynyt arviointi sokerin ravitsemuksellisista viitearvoista (Tolerable Upper Intake Level for Dietary Sugars) on valmistunut ja sitä on mahdollista kommentoida 30.9 asti. https://www.efsa.europa.eu/en/news/safety-dietary-sugars-draft-opinion-open-public-consultation https://twitter.com/EFSA_EU/status/1418145868704882690

EFSA@EFSA_EU

We have just launched a #PublicConsultation on our draft opinion on the safety of #DietarySugars following a comprehensive scientific review by our expert panel on #nutrition. #HaveYourSay!
⏰ | 30/09/2021
https://bit.ly/3yb1fl3

Reply on Twitter 1418193486713589768Retweet on Twitter 14181934867135897683Like on Twitter 141819348671358976810Twitter 1418193486713589768
aivosumutorviAivosumutorvi@aivosumutorvi·
21 heinä

Some pursuilee terveyteen liittyvää tietoa. Jokaisella on joskus vaikeuksia erottaa luotettava tieto epäluotettavasta. @THLorg:n artikkeli tarjoaa apuvälineitä väärän tiedon tunnistamiseen verkossa.

#tutkittutieto #tiede #terveys https://thl.fi/ajankohtaista/tiedotteet-ja-uutiset/naista-merkeista-tunnistat-vaaran-tiedon-verkossa

Reply on Twitter 1417728253532545024Retweet on Twitter 141772825353254502411Like on Twitter 141772825353254502434Twitter 1417728253532545024
Load More...

Aivis Facebookissa:

This message is only visible to admins.
Problem displaying Facebook posts. Backup cache in use.
Click to show error
Error: Error validating access token: The user has not authorized application 1332798716823516. Type: OAuthException
Aivosumutorvi

4 days ago

Aivosumutorvi
Verkko pursuilee terveyteen liittyvää tietoa. Jokaisella on joskus vaikeuksia erottaa luotettava tieto epäluotettavasta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n artikkeli tarjoaa apuvälineitä väärän tiedon tunnistamiseen verkossa. ... See MoreSee Less

Näistä merkeistä tunnistat väärän tiedon verkossa - THL

thl.fi

Verkko pursuilee terveyteen liittyvää tietoa. Sitä on niin suunnattoman paljon, että jokaisella on joskus vaikeuksia erottaa luotettava tieto epäluotettavasta. Tämä artikkeli tarjoaa apuvälineitä väärän tiedon tunnistamiseen verkossa.
View on Facebook
· Share

Share on Facebook Share on Twitter Share on Linked In Share by Email

Aivosumutorvi

3 weeks ago

Aivosumutorvi
🌾Välillä kuulee väitettävän, että ravitsemussuositukset muuttuisivat koko ajan, eivätkä ihmiset siksi tiedä, mikä milloinkin on suositeltava ruokavalio. Toki suositukset muuttuvat tutkimustiedon karttuessa, mutta on liioiteltua sanoa niiden muuttuvan koko ajan. Oikeastaan suositusten perusta on pysynyt melko muuttumattomana, vaikkakin esimerkiksi kasvisten osuus on noussut suositusten alkuajoista, ja nykysuositukset huomioivat myös ilmastonäkökulman. ⁣⁣🗞Ravitsemusuutisoinnista voi kuitenkin saada vaikutelman jatkuvasti muuttuvista suosituksista. Ravitsemus kiinnostaa ihmisiä, ja siksi siitä myös uutisoidaan usein. Uutiskynnyksen ylittävät niin ihmisten omakohtaiset kokemukset kuin yksittäiset kiinnostavat tai poikkeavat tutkimustulokset. Tutkimusten laatu kuitenkin vaihtelee, eivätkä ne sellaisenaan vaikuta ravitsemussuosituksiin, joissa huomioidaan kokonaisnäyttö aiheesta. ⁣⁣🤷‍♀️Kun suositusten muuttumista kritisoidaan osin ihan perusteettomasti, on jännä, ettei samanlainen kritiikki kohdistu ravitsemusvalmennuksia myyviin tahoihin, joiden valmennuksissa mennään ääripäästä toiseen. Vastikään eräs aiemmin täysin ketoilulle omistautunut firma yllätti uudella valmennuksellaan, jossa ketoilua ei enää pidettykään niin hyvänä juttuna. Tällainen täyskäännös ei ilmeisesti herätä närkästystä, vaan asiakkaat voivat kokea yhdestä toimimattomasta dieetistä seuraavaan siirtymisen luontevana ja jopa positiivisena asiana. On selvää, että nämä valmennukset eivät muutu tutkimusnäytön, vaan trendien mukaan. Aika ajoin on uudistuttava, jos haluaa pysyä mukana dieettibisneksessä. ⁣⁣⚠️Mediassa tai valmennuksissa esillä oleva ruokavalio ei useinkaan ole ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio. Pelkästään näitä ei siis kannata käyttää lähteinä, jos tutkittuun tietoon perustuva terveellinen ruokavalio kiinnostaa. ... See MoreSee Less

Photo

View on Facebook
· Share

Share on Facebook Share on Twitter Share on Linked In Share by Email

Aivis Instagramissa:

aivosumutorvi

📯Ravitsemustieteilijät Essi ja Henna
📯Töissä tutkijoina @UniversityofHelsinki
📯Aivosumutorvi-podcast
📯Mieliruokia, liikuntaa ja ravitsemustiedettä

Aivosumutorvi
Somessa on taas pyörinyt ihmeellisiä väitteitä Somessa on taas pyörinyt ihmeellisiä väitteitä siitä, kuka ravitsemussuositukset laatii. Eräässä postauksessa väitettiin, että elintarvikeyritykset olisivat olleet mukana laatimassa ns. planetaarista ruokavaliota. Postauksen tekijä vihjaili, että näiden yritysten mukanaolo vaikuttaisi siihen, millaiseksi suositus muotoutui, ja syytteli, ettei tämä kuulosta kauhean hyvältä tai puolueettomalta.⁣ ⁣ Päätimme tarkistaa postauksen väitteet, sillä meillä oli aivan eri tietoa planetaarisen ruokavalion taustoista.⁣ ⁣ Postauksen tekijän jakamasta linkistä selviää, että planetaarisen ruokavalion taustalla on ⁣ 37 tutkijan ryhmä. Kyseessä on EAT:n kokoaman huippututkijoiden ryhmän ja lääketieteellisen Lancet-julkaisun yhteinen komissio. Eri tutkimusalojen asiantuntijat esitellään sivustolla, eikä mukana ole elintarvikeyrityksiä. Sitä paitsi toisin kuin postauksessa väitetään, kyse ei edes ole ravitsemussuosituksesta, vaan komissio määritteli tieteellisin perustein, mitä ihmisten pitäisi syödä, jotta ruokavalio olisi terveellinen, kaikille olisi tarpeeksi ruokaa ja ruokajärjestelmä olisi ympäristön kannalta kestävä.⁣ ⁣ EAT on voittoa tavoittelematon yritys, jonka missiona on oikeudenmukainen ja kestävä ruokajärjestelmä. He tekevät yhteistyötä eri säätiöiden, tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa. ⁣ Esimerkiksi Danonen ja EAT:n yhteistyöstä kerrotaan seuraavaa: “Danone Nordics, with its plant-based brand Alpro, and EAT enter into a strategic partnership to promote a healthier and more sustainable food system. The core of the new partnership is the initiative to increase the awareness and drive a change to planetary diet in the Nordics.” Danone ei ole ollut missään tekemisissä planetaarisen ruokavalion kehittämisen kanssa, vaan kyseessä on ihan muu yhteistyö.⁣ ⁣ Summa summarum: Tietyissä piireissä on suosittua mustamaalata ravitsemussuosituksia. Perusteettomien väitteiden heittäminen on helppoa, sillä harva jaksaa tarkistaa mahdollisten lähteiden paikkansapitävyyttä.
❓ Mikä on sinulle tärkeää, kun valitset ruok ❓ Mikä on sinulle tärkeää, kun valitset ruokia kaupassa? Onko sinulle tärkeää, että ostamasi ruoka on terveellistä tai pohditko kenties ruoan eettisyyttä? Valitsetko ruoan ainoastaan maun perusteella?⁣ ⁣ 🧐 @universityofhelsinki ja @tampereuni tutkijat selvittivät ruoanvalintamotiiveja (engl. food choice motives) ja niihin liittyviä taustatekijöitä yli 10 000 tutkittavan aineistosta. Tärkeimmiksi ruoanvalintaa ohjaaviksi motiiveiksi nousivat hinta-laatusuhde, aistinvarainen miellyttävyys (maku, tuoksu, ulkonäkö) sekä halpuus.⁣ ⁣ 💶 Mikä on tärkeää yhdelle, ei välttämättä ole sitä toiselle. Esimerkiksi henkilökohtaiset arvot ja elämäntilanne voivat vaikuttaa ruoanvalintamotiiveihin. Tässä tutkimuksessa tuttuus, halpuus ja hinta-laatusuhde olivat miehille tärkeämpiä kuin naisille. Halpuus oli vähemmän tärkeää korkeasti koulutetuille ja enemmän tienaaville. Hinta-laatusuhteessa ei kuitenkaan ollut koulutuksen tai tulotason mukaisia eroja eli hinnalla oli väliä myös hyvin toimeentuleville. Kasvissyöjätalouksissa eettiset seikat olivat tärkeämpiä kuin sekasyöjätalouksissa.⁣ ⁣ 💚 Yksi kiinnostava ruoanvalintamotiivi on terveellisyys, joka ei siis tutkimuksessa noussut valintamotiivien kärkikolmikkoon. Hyvinvointikuplassa elävien kannattaakin pitää mielessä, että kaikki eivät suinkaan toimi arjessa aina ensisijaisesti terveyttä ja terveellisyyttä ajatellen. Kun halutaan vaikuttaa suurten väestöryhmien ruoankäyttöön, on luultavasti järkevämpää koettaa vaikuttaa niihin asioihin, jotka enemmistö kokee tärkeimmiksi ruokia valitessaan: hintaan ja makuun.⁣ ⁣ 🏪 Ruoanvalintamotiiveista puhuttaessa pitää myös muistaa, että on eri asia, mitä ihmiset kysyttäessä mainitsevat motiiveikseen kuin miten he todellisuudessa toimivat valintatilanteessa ja mitä ruokia ostoskoriin lopulta päätyy. Terveellisyys voi tuntua tärkeältä puheen tasolla, mutta väsyneenä ja nälkäisenä lapsen kanssa kaupassa asioidessa se voi (täysin ymmärrettävästi!) väistyä tuttuuden ja helppouden tieltä. Onneksi ruoat voivat myös olla samaan aikaan sekä tuttuja, helppoja että terveellisiä!⁣ ⁣ 🥒 Tällä viikolla kokkailtiin tsatsikikurkkuja @makulehti reseptin mukaan. Nam!
🌾Välillä kuulee väitettävän, että ravitse 🌾Välillä kuulee väitettävän, että ravitsemussuositukset muuttuisivat koko ajan, eivätkä ihmiset siksi tiedä, mikä milloinkin on suositeltava ruokavalio. Toki suositukset muuttuvat tutkimustiedon karttuessa, mutta on liioiteltua sanoa niiden muuttuvan jatkuvasti. Oikeastaan suositusten perusta on pysynyt melko muuttumattomana, vaikkakin esimerkiksi kasvisten osuus on noussut suositusten alkuajoista, ja nykysuositukset huomioivat myös ilmastonäkökulman. ⁣ ⁣ 🗞Ravitsemusuutisoinnista voi kuitenkin saada vaikutelman jatkuvasti muuttuvista suosituksista. Ravitsemus kiinnostaa ihmisiä, ja siksi siitä myös uutisoidaan usein. Uutiskynnyksen ylittävät niin ihmisten omakohtaiset kokemukset kuin yksittäiset kiinnostavat tai poikkeavat tutkimustulokset. Tutkimusten laatu kuitenkin vaihtelee, eivätkä ne sellaisenaan vaikuta ravitsemussuosituksiin, joissa huomioidaan kokonaisnäyttö aiheesta. ⁣ ⁣ 🤷‍♀️Kun suositusten muuttumista kritisoidaan osin perusteettomasti, on jännä, ettei samanlainen kritiikki kohdistu ravitsemusvalmennuksia myyviin tahoihin, joiden valmennuksissa mennään ääripäästä toiseen. Vastikään eräs aiemmin täysin ketoilulle omistautunut firma yllätti uudella valmennuksellaan, jossa ketoilua ei enää pidettykään niin hyvänä juttuna. Tällainen täyskäännös ei ilmeisesti herätä närkästystä, vaan asiakkaat voivat kokea yhdestä toimimattomasta dieetistä seuraavaan siirtymisen luontevana ja jopa positiivisena asiana. On selvää, että nämä valmennukset eivät muutu tutkimusnäytön, vaan trendien mukaan. Aika ajoin on uudistuttava, jos haluaa pysyä mukana dieettibisneksessä. ⁣ ⁣ ⚠️Mediassa tai valmennuksissa esillä oleva ruokavalio ei useinkaan ole ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio. Pelkästään näitä ei siis kannata käyttää lähteinä, jos tutkittuun tietoon perustuva terveellinen ruokavalio kiinnostaa.
🍓 Mansikoiden kuskaaminen pyörällä on epäil 🍓 Mansikoiden kuskaaminen pyörällä on epäilyttänyt, mutta nyt löytyi niin siro 3 kg laatikko, että uskalsi ottaa kyytiin. Ja kyllä kannatti, onhan nää vaan niin parhaita! 😋🍓⁣ ⁣ #mansikka #mansikat #mansikoita #mansikkalaatikko #tuoreetmansikat #kotimaisetmansikat #suomalaisetmansikat #kotimaisetmarjat #kesäherkku @pakkasmarja #viikinprisma
🧐 Tunnesyömisellä tarkoitetaan taipumusta syödä erityisesti negatiivisten tunteiden hallitsemiseksi. Toisaalta tunnesyöminen ei välttämättä liity aina negatiivisiin tunteisiin, vaan se voi olla myös satunnaista herkuttelua, itsensä palkitsemista tai irtiotto arjesta. Kaikki tunnesyövät joskus, eikä kaikki tunnesyöminen välttämättä ole ongelmallista.⁣ ⁣ 🎂 Herkuttelussa itsessään ei ole mitään pahaa. Ongelmalliseksi herkuttelu muuttuu, jos siitä seuraa syyllisyyttä, pettymystä tai itsesyytöksiä tai jos syömistä ei pysty lopettamaan.⁣ ⁣ 🌍 Tunnesyömistä esiintyy jo lapsilla. ISCOLE-hankkeessa tutkittiin 9-11-vuotiaita 12 eri maasta. Tunnesyöminen määriteltiin negatiivisiin tunteisiin liittyvänä syömisen ja se oli yhteydessä epäterveellisempään ruokavalioon. Havainto oli yhteneväinen kaikissa tutkituissa maissa, vaikka ne eroavat toisistaan huomattavasti sekä kulttuurisesti että kehitystasoltaan. Tulos vastaa aikuisilla tehtyjä tutkimuksia, joiden mukaan tunnesyömiseen liittyy usein makeiden ja/tai rasvapitoisten “lohturuokien” suurempi käyttö.⁣ ⁣ 👣 Mistä tunnesyöminen sitten kumpuaa? Monesti tunnesyömisen perusteet on luotu lapsuudessa. Ruoalla on voitu palkita halutusta käytöksestä tai osoittaa rakkautta. Itsesäätelytaidot ovat voineet jäädä vaillinaisiksi, jos kotona ei ole asetettu rajoja tai ne ovat olleen epäjohdonmukaisia. Toisaalta liian tiukat ruokaan liittyvät rajoitukset lapsuudessa voivat johtaa ruokasuhteen ongelmiin ja tunnesyömiseen aikuisuudessa.⁣ ⁣ 📙 Ruokakasvatuksella voidaan tukea terveen ja joustavan ruokasuhteen syntymistä ja siten ennaltaehkäistä myöhempää tunnesyömistä. Varhaiskasvatuksen ruokailusuosituksista löytyy hyviä vinkkejä ruokakasvatukseen (tässä muutama nosto):⁣ ⁣ 🔸kannusta lasta ilmaisemaan nälän ja kylläisyyden tunteita⁣ 🔸näytä hyvää esimerkkiä - sekä ruokapuhe että aikuisten käyttäytyminen muovaa lapsen ruokasuhdetta⁣ 🔸älä pakota maistamaan tai palkitse ruoalla⁣ ⁣ ➡️ Jos ruokakasvatus kiinnostaa, kannattaa tsekata aiemmat DAGIS-tutkimukseen liittyvät postauksemme stooreista. Viikon reseptinä tällä kertaa mustaherukkavispipuuro @perinneruokaaprkl reseptillä.
🗞️ @turunsanomat julkaisi viime viikolla kirj 🗞️ @turunsanomat julkaisi viime viikolla kirjoituksen, jossa työympäristöön ja sisäilmaan erikoistuneen tutkimusryhmän jäsenet kertoivat epäröivänsä tutkimustulostensa kommunikoimista suurelle yleisölle ikävien reaktioiden pelossa. Samoihin aikoihin uusin Acatiimi (@tieteentekijat jäsenlehti) raportoi, että jopa viidennes tutkijoista on kokenut maalittamista.⁣ ⁣ ⚠️ On valtava ongelma, jos tutkijat vaikenevat tuloksistaan reaktioiden pelossa. Koska tiedejulkaisut eivät tavoita päättäjiä tai virkamiehiä, yhteiskunnallisesti tärkeää tietoa voi jäädä hyödyntämättä, jos tutkijat eivät uskalla puhua tuloksistaan. Pahimmillaan tutkijoiden kohtaama vihapuhe voi johtaa siihen, että reaktioita herättävistä aiheista siirrytään muihin tutkimusaiheisiin. Tämä vaarantaa tieteen ja tutkimuksen vapauden ja on siten vahingollista tieteen itsensä kannalta. Sanomattakin on selvää, että yhteiskunnallisesti merkittävien aiheiden tutkimuksen väheneminen vahingoittaa myös yhteiskuntaa ja sitä kautta heikentää kykyämme selvitä kaikenlaisista haasteista.⁣ ⁣ 🤓 Kritiikki on tieteen ydin. Tutkijat itse asiassa altistavat työnsä kritiikille jatkuvasti, kun heidän työstämiään tutkimusartikkeleita ja rahoitushakemuksia vertaisarvioidaan. Myös suurella yleisöllä on ilman muuta oikeus kritisoida tutkimusta. Kritiikki ei kuitenkaan aina kohdistu pelkästään tutkimukseen, sillä ravitsemustiede on tunteita herättävä tieteenala, ja monelle ruokavalio on osa identiteettiä. Monet alamme tutkijat ovat joutuneet epäasiallisen arvostelun kohteeksi.⁣ ⁣ 💻 Erityisesti somessa vihapuhe ja epäasiallinen arvostelu on yleistä. Olisi tärkeää puuttua häiriköintiin ja vihapuheeseen, mutta keinot taitavat ikävä kyllä olla vähissä. Työyhteisön tuki on tietysti tärkeää, mutta ennen kaikkea ilmiö pitäisi saada kitkettyä pois. Muistetaanpa siis, että kritiikin tulisi aina kohdistua tutkimukseen, sen menetelmiin ja tuloksista tehtyihin johtopäätöksiin, ei tutkijaan tai hänen ominaisuuksiinsa. Uhkailu ja vihapuhe eivät missään olosuhteissa kuulu asialliseen kritiikkiin.
💁🏻‍♀️Viime aikoina somessa on puhututt 💁🏻‍♀️Viime aikoina somessa on puhututtanut erilaiset neuvot. Useat vaikuttajat ovat tuoneet esille, että he saavat aiheesta kuin aiheesta neuvoja, vaikka eivät niitä pyytäisikään. Neuvoilla tarkoitetaan useimmiten hyvää, mutta ne voivat ymmärrettävästi turhauttaa, jos niitä ei alunperinkään pyytänyt.⁣ ⁣ ☝️Toisaalta yhtä lailla somessa törmää myös vaikuttajien jakamiin neuvoihin. Tässäkin tarkoitusperä on usein hyvä, mutta siitä huolimatta erityisesti terveyteen ja ravitsemukseen liittyvien neuvojen kanssa kannattaisi olla varovainen. ⁣ ⁣ 💊On tyypillistä, että seuraajille kerrotaan esimerkiksi jostain tuotteesta tai hoidosta tai annetaan vaikkapa ruokavaliovinkkejä. Jos itsellä on jokin sairaus tai vaiva, on luontevaa jakaa vinkkejä siihen liittyen. Tässä ei ole tavallaan mitään väärää, vaan usein esimerkiksi kaupallisten yhteistöiden idea on juurikin se, että niissä tuodaan esille omia kokemuksia. Markkinoinnissa käytetään hyödyksi sitä tietoa, että omakohtaiset kokemukset vakuuttavat meidät usein paremmin kuin tylsät tilastot ja tutkimukset. ⁣ ⁣ ⚠️Välillä kuitenkin hirvittää seurata terveyskeskustelua, jossa vaikuttajan vinkit poikkeavat täysin yleisistä ohjeistuksista. Usein näihin tulee kommentteja samanmielisiltä, mikä tekee viestistä vakuuttavamman. Toisinaan kaikki kriittiset kommentit poistetaan. Siksi tuntuukin tarpeelliselta muistuttaa, että terveysaiheiset somepostaukset ovat harvoin kaikenkattavia tietopaketteja, vaan perustuvat vain yksittäisen vaikuttajan kokemuksiin. Postausten tiedot eivät aina välttämättä ole edes oikeaa tietoa, vaan voivat sisältää virheellisiä uskomuksia tai mielipiteitä. Postaukset eivät myöskään ole puolueettomia, vaan osa näistä on maksettuja mainoksia. ⁣ ⁣ 🤔Vaikuttajan olisi hyvä miettiä, pätevöittääkö pelkästään oma kokemus jakamaan neuvoja? Aiheeseen olisi järkevää tutustua syvällisemmin, jottei tulisi ainakaan vahingossa jakaneeksi väärää tietoa. Jos jakaa terveysneuvoja, olisi asiallista korostaa, että kyse on tosiaan vain omasta mielipiteestä, eikä itse ole aiheen asiantuntija. Vastuullinen vaikuttaja antaa näkyvyyttä myös vastakkaisille näkemyksille ja korjaa tarvittaessa jakamansa virheelliset tiedot.
🤓 Suolasta on puhuttu ennenkin, mutta koska suo 🤓 Suolasta on puhuttu ennenkin, mutta koska suola on kiistatta yksi suomalaisten suurimpia ravitsemushaasteita, kerrataan taas.⁣ ⁣ ⚠️ Useimmista suola maistuu hyvältä, mutta sen liiallinen saanti on terveydelle haitallista. Suuri suolan saanti rasittaa munuaisia, sydäntä ja verenkiertoelimistöä, nostaa verenpainetta, lisää aivohalvauksen, sydän- ja verisuonitautien sekä mahasyövän riskiä ja voi altistaa osteoporoosille.⁣ ⁣ 👩🏼‍🏫 Ruokavalioon suola hiipii usein huomaamatta, sillä sitä saadaan reippaasti valmiina ostettavista elintarvikkeista, kuten leivistä, lihaleikkeleistä, juustosta, maustekastikkeista ja valmisruoista. Suositus suolan saannille on aikuisille korkeintaan 5 g päivässä, mutta huomattavasti pienempi määrä (noin 1,5 g) riittäisi turvaamaan elimistön natriumin tarpeen. Valtaosa suomalaisista saa ruokavaliostaan liikaa suolaa.⁣ ⁣ 🔎 Vaikka itse ei tulisi lisättyä ruokaan suolaa, ihan tavallisista elintarvikkeista voi hyvinkin saada liikaa suolaa. Katsotaan esimerkkipäivää:⁣ ⁣ Ruisleipää, päällä juustoa 🧂 0,8 g⁣ Lohikiusaus, salaatti ja salaatinkastike, kaurajuoma 🧂 3,7 g⁣ Hapankorppua ja proteiini rahka 🧂 0,6 g⁣ Halloumisalaatti ja sämpylä 🧂 2,3 g⁣ ⁣ Yhteensä 7,4 g eli merkittävästi suositusta enemmän!⁣ ⁣ 🏪 Suolan käytön vähentämiseksi tarvitaan elintarviketeollisuuden panostuksia, sillä kuten yllä nähtiin, suolaa tulee runsaasti nimenomaan valmiista elintarvikkeista.⁣ ⁣ 👩🏼‍🍳 Kun ruokaa valmistaa itse, sen suolapitoisuuteen on helpompi vaikuttaa. Ikävä kyllä edelleen näkee julkkiskokkien liputtavan vahvasti suolatun pastankeittoveden puolesta ja kannustavan muutenkin hyvin runsaaseen suolan käyttöön, vaikka heillä jos kenellä olisi potentiaalia maustaa ruokaa muullakin kuin suolalla. Olisikin hienoa, jos julkkiskokit, ruokaohjelmat ja -lehdet lähtisivät promoamaan vähäsuolaisempia ja makumaailmaltaan monipuolisempia reseptejä.⁣ ⁣ 🍕 Tällä viikolla kokeiltiin pizzapohjaan uutta reseptiä (@oonihq), joka toimi todella hyvin! Tosin tässäkin suolatietoinen on maltillisempi suolan määrän kanssa - täällä ei huomattu ainakaan ongelmia rakenteessa tai maussa, vaikka suolaa käytettiin huomattavasti vähemmän.
Load More... Follow on Instagram
Copyright © 2021 Aivosumutorvi – OnePress teeman luonut FameThemes

Pin It on Pinterest