Siirry sisältöön
Aivosumutorvi

Aivosumutorvi

Enimmäkseen hyväntuulista ja kohtalaista uutisointia terveydestä, mahdollisesti hälvenevää aivosumua

Valikko
  • Aivosumutorvi
    • Mikä ihmeen Aivosumutorvi?
    • Aiviksen Essi
    • Aiviksen Henna
    • Mediassa
  • Palvelut
  • Yhteystiedot
  • Podcast
  • Blogi
  • Facebook
  • Twitter
  • Instagram

Kuukausi: lokakuu 2020

Ravintolisät ja kaupalliset yhteistyöt aiheuttavat harmaita hiuksia
blogi / ravintolisät / terveysväite

Ravintolisien kaupalliset yhteistyöt – mitä kuluttajan tulisi pitää mielessä

Tuotteiden ja palvelujen markkinointia tehdään koko ajan enemmän sosiaalisen median kanavissa yhteistyössä vaikuttajien kanssa. Yrityksen ja somevaikuttajan välisessä yhteistyössä on tarkoitus edistää yrityksen tuotteiden myyntiä. Käytännössä vaikuttaja kirjoittaa tuotteesta esimerkiksi …

Viimeisimmät artikkelit

  • Ravintolisien kaupalliset yhteistyöt – mitä kuluttajan tulisi pitää mielessä
  • Saantilähteet tarkasteluun – ravintolaskuri kertoo ruokaostosten terveellisyydestä
  • Kasvisruokavalio sopii kaikille ja muita myyttejä
  • Ruokahuuhaa somessa – vinkkejä tuleville asiantuntijoille
  • Neljä kapselia tai kymmenen kiloa kasviksia – tässäkö vaihtoehdot?

Arkistot

  • lokakuu 2020
  • syyskuu 2020
  • elokuu 2020
  • kesäkuu 2020
  • toukokuu 2020
  • huhtikuu 2020
  • maaliskuu 2020
  • helmikuu 2020
  • tammikuu 2020
  • joulukuu 2019
  • marraskuu 2019
  • syyskuu 2019
  • elokuu 2019
  • heinäkuu 2019
  • kesäkuu 2019
  • toukokuu 2019
  • huhtikuu 2019
  • maaliskuu 2019
  • helmikuu 2019
  • tammikuu 2019
  • joulukuu 2018
  • marraskuu 2018
  • lokakuu 2018
  • syyskuu 2018
  • elokuu 2018
  • heinäkuu 2018
  • kesäkuu 2018
  • maaliskuu 2018
  • helmikuu 2018
  • tammikuu 2018
  • joulukuu 2017
  • lokakuu 2017
  • syyskuu 2017
  • heinäkuu 2017
  • kesäkuu 2017
  • toukokuu 2017
  • maaliskuu 2017
  • helmikuu 2017
  • tammikuu 2017
  • joulukuu 2016
  • lokakuu 2016
  • syyskuu 2016
  • elokuu 2016
  • kesäkuu 2016
  • huhtikuu 2016
  • maaliskuu 2016

Aivis Twitterissä:

AivosumutorviFollow

Aivosumutorvi
Retweet on TwitterAivosumutorvi Retweeted
soilisoisaloSoili Soisalo@soilisoisalo·
20 huhti

Mitä tiedetään lasten vegaaniruokavaliosta, kuuntele podcast. #kasvisruokaaviisaasti https://twitter.com/ruukkury/status/1384410973734424577

Ruukku ry@RuukkuRy

Kuuntele, mitä ajatuksia #liisakorkalo ja #topihovinen esittävät @aivosumutorvi -podcastissa lasten vegaaniruokavaliosta. #lastenravitsemus #ravitsemus https://open.spotify.com/episode/5jNFosbSxaXEZgX59DPr4T

Reply on Twitter 1384411784241614851Retweet on Twitter 13844117842416148512Like on Twitter 13844117842416148512Twitter 1384411784241614851
Retweet on TwitterAivosumutorvi Retweeted
RuukkuRyRuukku ry@RuukkuRy·
20 huhti

Kuuntele, mitä ajatuksia #liisakorkalo ja #topihovinen esittävät @aivosumutorvi -podcastissa lasten vegaaniruokavaliosta. #lastenravitsemus #ravitsemus https://open.spotify.com/episode/5jNFosbSxaXEZgX59DPr4T

Reply on Twitter 1384410973734424577Retweet on Twitter 13844109737344245774Like on Twitter 138441097373442457710Twitter 1384410973734424577
Retweet on TwitterAivosumutorvi Retweeted
kookkojanttiJaakko Nevalainen@kookkojantti·
19 huhti

Still some time to apply! Would be happy to discuss this with potential applicants. Postdoctoral Research Fellow, 9 positions, Tampere Institute for Advance Study/Tutkijatohtori, 9 paikkaa, tutkijakollegium https://tuni.rekrytointi.com/paikat/index.php?jid=958&o=A_RJ&lang=en

Reply on Twitter 1384176614448132101Retweet on Twitter 138417661444813210112Like on Twitter 138417661444813210118Twitter 1384176614448132101
Load More...

Aivis Facebookissa:

Aivosumutorvi

1 day ago

Aivosumutorvi
Ravitsemussuosituksia käsitteleviin postauksiimme liittyen saimme kysymyksen, jossa ihmeteltiin, miksi suositukset eivät suosittele terveellisintä mahdollista ruokavaliota. Tällä viitattiin erityisesti punaisen lihan rooliin suosituksissa.⁣⁣Kirjoitimme aiemmin siitä, että suositukset eivät itse asiassa käske syömään punaista lihaa eivätkä poissulje kasvisruokavaliota. Näyttöä siitä, että pieni määrä lihaa aiheuttaisi terveyshaittoja, ei myöskään ole. Suuret määrät punaista ja prosessoitua lihaa ovat sen sijaan kiistatta terveydelle epäedullisia, ja siksi suosituksissa on asetettu käytölle yläraja. Perusteita sille, että lihan käytöstä tulisi kokonaan luopua, ei siis ole. Liha itsessään ei ole epäterveellistä, ja kohtuullinen määrä lihaa ruokavaliossa voi turvata monien tärkeiden ravintoaineiden saantia ja siten parantaa ruokavalion laatua. ⁣⁣Lisäksi “terveellisin mahdollinen ruokavalio” on oikeastaan mahdoton määritellä, sillä on monta tapaa syödä terveellisesti eikä optimaalista saantia pystytä määrittämään edes yksilötasolla. Kasvisruokavalio ei ole automaattisesti terveellinen, eikä etenkään ainut tapa syödä terveellisesti. Tutkimuksissa on kuitenkin saatu kiistatonta näyttöä kasvispainotteisen ruokavalion terveyshyödyistä. Hyödyt näyttäisivät tulevan siitä, että ruokavalio sisältää runsaasti kasviksia ja muita kasvikunnan tuotteita, ei lihan puuttumisesta. Kasvisten määrä ratkaisee, ei se, että ruokavalio täyttää kasvisruokavalion määritelmän. Toisaalta vegaaniruokavalioon näyttäisi liittyvän riskejä, joita kasvispainotteiseen ruokavalioon ei liity. Riskit eivät välttämättä konkretisoidu terveillä aikuisilla, mutta suositusten tulee huomioida myös riskiryhmät.⁣⁣Monen suomalaisen ruokavaliossa olisi kuitenkin varaa vähentää punaista lihaa ja lisätä kasviperäisten proteiinin lähteiden (mm. palkokasvien) käyttöä. Terveyssyiden lisäksi tätä puoltavat ympäristösyyt, ja siksi suositus lihan käytöstä saattaa muuttua seuraavissa suosituksissa. Lihasuositus ei ole kompromissi terveyden ja elintarviketeollisuuden intressien välillä, vaan perustuu tutkimusnäyttöön ja tulevaisuudessa entistä enemmän myös ympäristöseikkoihin. ... See MoreSee Less

Photo

View on Facebook
· Share

Share on Facebook Share on Twitter Share on Linked In Share by Email

Aivosumutorvi

1 week ago

Aivosumutorvi
Ravitsemussuositusten kritisointi on suosittua. Valitettavan usein niitä kritisoidaan hieman heikoin perustein, sillä niitä ei tunneta kunnolla tai ne tulkitaan väärin tahattomasti tai tahallisesti.Ravitsemussuosituksia saatetaan tulkita hyvin kapeasti. Harva kritisoija esimerkiksi tietää, että ne koostuvat ravintoaineiden saantisuosituksista ja ruokatason suosituksista. Nämä ruokasuositukset eivät ole ruokavalio, jota tulee kirjaimellisesti noudattaa, vaan ne ovat esimerkki siitä, miten ruokavalio voidaan koostaa terveellisesti, jotta ravintoaineiden riittävä saanti varmistuu. Ruokatason suosituksissa mainitaan, että punaista lihaa tulisi syödä korkeintaan 500 g viikossa ja että 5–6 dl nestemäisiä maitovalmisteita ja 2–3 viipaletta juustoa päivittäin kattaa elimistön kalsiumin tarpeen. Näitä tulkitaan välillä niin, että ravitsemussuositukset käskevät syömään lihaa, vaikka kyse on ohjeistuksesta maksimimäärän suhteen. Maitovalmisteiden suositus taas nähdään pakotuksena juoda maitoa eikä huomata suositusten kohtaa, jossa todetaan, että nestemäiset maitovalmisteet voi tarvittaessa korvata kasviperäisillä täydennetyillä elintarvikkeilla, kuten soija- tai kaurajuomilla.Eniten kuitenkin harmittaa ja hämmentää se, että ravitsemussuositukset asetetaan vastakkain muiden ruokavalioiden kanssa. Tällöin unohtuu, että ravitsemussuositukset ovat hyvin joustavat ja monet eri ruokavalioista ovat mahdollisia myös ravitsemussuosituksia noudatettaessa. Ravitsemussuositukset eivät esimerkiksi sulje pois vegaani- tai kasvisruokavalion noudattamista, vaikka välillä törmääkin vastakkainasetteluun, jossa kiistellään vegaaniruokavalion ja ravitsemussuositusten paremmuudesta. Asetelma on vähän hassu, sillä minkä tahansa ruokavalion voi koostaa eri tavoin, ja toisaalta ravitsemussuositusten mukaisesti voi syödä monella eri tavalla. Vegaaniruokavalio ei ole automaattisesti terveellinen, etenkään, jos esimerkiksi ravintoaineiden saantisuosituksia ei huomioida mitenkään.Jos jotain ruokavaliota mainostetaan parempana kuin ravitsemussuositukset tai asetetaan niiden kanssa vastakkain, hälytyskellojen pitäisi soida. Silloin ei selvästikään ole ymmärretty suositusten tarkoitusta ja luonnetta. ... See MoreSee Less

Photo

View on Facebook
· Share

Share on Facebook Share on Twitter Share on Linked In Share by Email

Aivis Instagramissa:

aivosumutorvi

📯Ravitsemustieteilijät Essi ja Henna
📯Töissä @UniversityofHelsinki
📯Vapaalla metsässä, sohvalla tai maailmalla
📯Mieliruokia ja liikuntaa
Ravitsemussuosituksia käsitteleviin postauksiimme Ravitsemussuosituksia käsitteleviin postauksiimme liittyen saimme kysymyksen, jossa ihmeteltiin, miksi suositukset eivät suosittele terveellisintä mahdollista ruokavaliota. Tällä viitattiin erityisesti punaisen lihan rooliin suosituksissa.⁣ ⁣ Kirjoitimme aiemmin siitä, että suositukset eivät itse asiassa käske syömään punaista lihaa eivätkä poissulje kasvisruokavaliota. Näyttöä siitä, että pieni määrä lihaa aiheuttaisi terveyshaittoja, ei myöskään ole. Suuret määrät punaista ja prosessoitua lihaa ovat sen sijaan kiistatta terveydelle epäedullisia, ja siksi suosituksissa on asetettu käytölle yläraja. Perusteita sille, että lihan käytöstä tulisi kokonaan luopua, ei siis ole. Liha itsessään ei ole epäterveellistä, ja kohtuullinen määrä lihaa ruokavaliossa voi turvata monien tärkeiden ravintoaineiden saantia ja siten parantaa ruokavalion laatua. ⁣ ⁣ Lisäksi “terveellisin mahdollinen ruokavalio” on oikeastaan mahdoton määritellä, sillä on monta tapaa syödä terveellisesti eikä optimaalista saantia pystytä määrittämään edes yksilötasolla. Kasvisruokavalio ei ole automaattisesti terveellinen, eikä etenkään ainut tapa syödä terveellisesti. Tutkimuksissa on kuitenkin saatu kiistatonta näyttöä kasvispainotteisen ruokavalion terveyshyödyistä. Hyödyt näyttäisivät tulevan siitä, että ruokavalio sisältää runsaasti kasviksia ja muita kasvikunnan tuotteita, ei lihan puuttumisesta. Kasvisten määrä ratkaisee, ei se, että ruokavalio täyttää kasvisruokavalion määritelmän. Toisaalta vegaaniruokavalioon näyttäisi liittyvän riskejä, joita kasvispainotteiseen ruokavalioon ei liity. Riskit eivät välttämättä konkretisoidu terveillä aikuisilla, mutta suositusten tulee huomioida myös riskiryhmät.⁣ ⁣ Monen suomalaisen ruokavaliossa olisi kuitenkin varaa vähentää punaista lihaa ja lisätä kasviperäisten proteiinin lähteiden (mm. palkokasvien) käyttöä. Terveyssyiden lisäksi tätä puoltavat ympäristösyyt, ja siksi suositus lihan käytöstä saattaa muuttua seuraavissa suosituksissa. Lihasuositus ei ole kompromissi terveyden ja elintarviketeollisuuden intressien välillä, vaan perustuu tutkimusnäyttöön ja tulevaisuudessa entistä enemmän myös ympäristöseikkoihin.
🍬 Kirjoitimme aiemmin viikolla ravitsemussuosit 🍬 Kirjoitimme aiemmin viikolla ravitsemussuosituksista. Koska aihe herätti valtavasti kiinnostusta, ajattelimme avata suosituksissa kuvattua ruokapyramidia ja erityisesti sen huippua, “sattumia”, tarkemmin. Miksi tällaisia epäterveelliseksi miellettyjä ruokia on suosituksissa?⁣ ⁣ 🔺 Pyramidin huipulle on tosiaan kuvattu niin sanotut “sattumat” eli ruoat, joita ei suositella käytettäväksi päivittäin. Sattumiksi on luokiteltu mm. makeiset ja suklaa, virvoitusjuomat, sipsit ja makkarat. Saattaa olla helppo ajatella, että näiden ruokien eliminoiminen ruokavaliosta kokonaan tekisi ruokavaliosta entistäkin terveellisemmän, suorastaan optimaalisen. Näin ei kuitenkaan ole.⁣ ⁣ 🔎 Suomalaiset suositukset ovat tiedepohjaisia, eli kaiken suositellun takaa löytyy tutkimusnäyttöä. Näyttöä esimerkiksi kasvisten, hedelmien ja kalan käytön terveysvaikutuksista löytyy runsaasti. Samoin näyttöä on siitä, että runsas punaisen ja prosessoidun lihan sekä sokeri-, suola- ja rasvapitoisten ruokien käyttö on terveydelle haitallista. Sellaista näyttöä ei kuitenkaan ole, että näiden ruokien kohtuullinen käyttö heikentäisi terveyttä. Siksi suosituksissa ei voida sanoa, että näitä elintarvikkeita ei tulisi käyttää lainkaan. Kansanterveyden kannalta ongelma ei ole se, että suositukset sallivat sattumat, vaan se, että vain harvat syövät suositusten mukaisesti.⁣ ⁣ 🥤 Olennaista on myös ymmärtää, etteivät ravitsemussuositukset pakota syömään pullaa tai juomaan limuja, vaikka ne ruokapyramidissa mainitaankin. Ruokapyramidi kuvaa sitä, kuinka suuressa roolissa eri ruokaryhmien tulisi olla ruokavaliossa. Sattumilla on siis terveellisessä ruokavaliossa korkeintaan pieni rooli, eikä sattumien kuvaaminen pyramidissa tarkoita sitä, että niitä erityisesti suositeltaisiin.⁣ ⁣ 🍏 Muistutamme siis jälleen kerran siitä, että terveyden kannalta ruokavalion kokonaisuus ratkaisee. Jos perusta on kunnossa (runsaasti kasviksia, täysjyväviljaa, hyviä rasvoja, kalaa jne.), niin yksittäiset, harvemmin käytetyt elintarvikkeet eivät horjuta ruokavalion terveellisyyttä.⁣ ⁣ 😋 Viikon reseptinä kokeiltiin tällä kertaa Jamie Oliverin puolen tunnin quesadilloja ja ananassalsaa! Olipas helppoa ja hyvää!
Ravitsemussuositusten kritisointi on suosittua. Va Ravitsemussuositusten kritisointi on suosittua. Valitettavan usein niitä kritisoidaan hieman heikoin perustein, sillä niitä ei tunneta kunnolla tai ne tulkitaan väärin tahattomasti tai tahallisesti.⁣ ⁣ Ravitsemussuosituksia saatetaan tulkita hyvin kapeasti. Harva kritisoija esimerkiksi tietää, että ne koostuvat ravintoaineiden saantisuosituksista ja ruokatason suosituksista. Nämä ruokasuositukset eivät ole ruokavalio, jota tulee kirjaimellisesti noudattaa, vaan ne ovat esimerkki siitä, miten ruokavalio voidaan koostaa, jotta ravintoaineiden riittävä saanti varmistuu. ⁣ ⁣ Ruokatason suosituksissa mainitaan, että punaista lihaa tulisi syödä korkeintaan 500 g viikossa ja että 5–6 dl nestemäisiä maitovalmisteita ja 2–3 viipaletta juustoa päivittäin kattaa elimistön kalsiumin tarpeen. Näitä tulkitaan välillä niin, että ravitsemussuositukset käskevät syömään lihaa, vaikka kyse on ohjeistuksesta maksimimäärän suhteen. Maitovalmisteiden suositus taas nähdään pakotuksena juoda maitoa eikä huomata suositusten kohtaa, jossa todetaan, että nestemäiset maitovalmisteet voi tarvittaessa korvata kasviperäisillä täydennetyillä elintarvikkeilla, kuten soija- tai kaurajuomilla.⁣ ⁣ Eniten kuitenkin harmittaa ja hämmentää se, että ravitsemussuositukset asetetaan vastakkain muiden ruokavalioiden kanssa. Tällöin unohtuu, että ravitsemussuositukset ovat hyvin joustavat ja monet erilaisista ruokavalioista ovat mahdollisia myös ravitsemussuosituksia noudatettaessa. Ravitsemussuositukset eivät esimerkiksi sulje pois vegaani- tai kasvisruokavalion noudattamista, vaikka välillä törmääkin vastakkainasetteluun, jossa kiistellään vegaaniruokavalion ja ravitsemussuositusten paremmuudesta. Asetelma on vähän hassu, sillä minkä tahansa ruokavalion voi koostaa eri tavoin, ja toisaalta ravitsemussuositusten mukaisesti voi syödä monella eri tavalla. Vegaaniruokavalio ei ole automaattisesti terveellinen, etenkään, jos esimerkiksi ravintoaineiden saantisuosituksia ei huomioida mitenkään.⁣ ⁣ Jos jotain ruokavaliota mainostetaan parempana kuin ravitsemussuositukset tai asetetaan niiden kanssa vastakkain, hälytyskellojen pitäisi soida. Silloin ei ole ymmärretty suositusten tarkoitusta ja luonnetta.
🥬Fleksauksella tarkoitetaan joustavaa kasvispai 🥬Fleksauksella tarkoitetaan joustavaa kasvispainotteista syömistä, jossa mikään ruoka-aine ei kuitenkaan ole kielletty. Fleksauksesta on viime vuosina tullut suosittua, kun moni haluaa vähentää erityisesti punaisen lihan kulutusta esimerkiksi terveys- tai ympäristösyistä. ⁣ ⁣ 🥜 Fleksaaja korvaa osan lihasta muilla proteiinin lähteillä. Kasviproteiinin lisäksi suosittuja ovat erilaiset juustot, joiden avulla pyritään vähentämään lihan kulutusta. Mutta ovatko juustot lihaa terveellisempi vaihtoehto?⁣ ⁣ 📈 Juustojen ongelma on erityisesti tyydyttyneen rasvan ja suolan runsas määrä. Näitä ravintoaineita suurin osa suomalaisista saa ruokavaliostaan yli suosituksen. Naisista 86 % ja miehistä 98 % saa suolaa yli suosituksen (<5 g/vrk) ja 94 % naisista ja 97 % miehistä saa tyydyttynyttä rasvaa yli suosituksen ylärajan (<10 E%). ⁣ ⁣ 🧂Kasvispainotteisessa ruokavaliossa tyydyttyneen rasvan saanti yleensä vähenee, mutta liiallinen suolan saanti on ongelma myös kasvissyöjille ja fleksaajille. Suolan suurimpiin lähteisiin suomalaisilla kuuluu pääruokien (liharuokien) lisäksi vilja- ja maitovalmisteet. Myös kasvispääruokia maustetaan kotona suolalla, ja kasvisvalmisruoissa on usein runsaasti suolaa. ⁣ ⁣ 🧀Maitovalmisteista erityisesti juustot ovat suolaisia. Halloumissa on suolaa jopa 2,5 g/100 g. Vegaaniset juustot eivät ole sen parempi vaihtoehto, sillä niiden suolapitoisuudet ovat tavanomaisten juustojen kaltaisia. Verrattuna lihaan ja kasviproteiinin lähteisiin juustojen suolapitoisuudet ovat korkeat. Maustamattoman jauhelihan suolapitoisuus on 0,15 g/100 g ja kuivien linssien samaa luokkaa (0,1 g/100 g). Monissa uusissa kasviproteiinivalmisteissa suolan määrä on korkeampi, sillä ne sisältävät sekä luontaista että lisättyä suolaa. ⁣ ⁣ 🔎Fleksaajan kannattaakin huomioida suolan määrä lihaa korvaavissa valmisteissa. Lihasta juustoon siirtyminen ei välttämättä kannata, sillä se voi lisätä suolan ja tyydyttyneen rasvan saantia. Juustosta ei tarvitse kuitenkaan kokonaan luopua, mutta erilaisia proteiinin lähteitä kannattaa syödä vaihdellen. Olisi myös hienoa, jos elintarviketeollisuus lähtisi mukaan suolanvähennystalkoisiin ja toisi markkinoille vähäsuolaisempia juustoja.
📈 Mediassa käytetään usein @luonnonvarakesku 📈 Mediassa käytetään usein @luonnonvarakeskus ylläpitämää ravintotasetta ruoan kulutuksen mittarina, mutta harva tietää, mitä se todella mittaa.⁣ ⁣ 👩🏼‍🏫 Ravintotase ei oikeastaan ole ruoankäytön mittari, vaan kertoo kulutukseen tarjolla olleesta ruoan määrästä: ruoan tuotannosta, varastomuutoksista, tuonnista, viennistä ja kotimaisesta käytöstä (siemeniksi, rehuksi, elintarvikkeiksi, muu käyttö). Se perustuu tilastotietoihin, eikä huomioi esimerkiksi hävikkiä, omatarveviljelyä tai marjastusta.⁣ ⁣ 🥩 Ravintotaseesta voidaan arvioida kulutus henkeä kohti. Esimerkiksi lihan kulutus oli vuonna 2019 ~80 kg/hlö (raakana, luineen). Kypsänä syödyn lihan määrä on tästä ~50 %, joten lihan kulutus kypsänä olisi ravintotaseen mukaan ~40 kg/hlö. Tästä kolmannes on siipikarjaa, joten punaisen lihan kulutus olisi arviolta 26 kg/hlö eli ~500 g viikossa. Kyseessä on hyvin karkea arvio, joka ei perustu mihinkään tiettyyn tutkimusjoukkoon eikä huomioi sitä, että esimerkiksi lapset eivät kuluta yhtä paljon kuin aikuiset.⁣ ⁣ 🍖 Ravitsemussuositukset neuvovat rajoittamaan punaisen lihan käytön maksimissaan 500 g:an viikossa. Ravintotaseesta voisi päätellä homman olevan hallussa - suomalaisethan käyttävät keskimäärin 500 g punaista lihaa viikossa. Keskimääräinen käyttö ei kuitenkaan ole koko totuus, vaan tarvitsemme tietoa siitä, miten käyttö jakautuu väestössä.⁣ ⁣ 📝 Tätä varten @thl.fi tutkii suomalaisten ruoankäyttöä viiden vuoden välein Finravinto-tutkimuksessa. Ammattitaitoiset haastattelijat selvittävät tutkittavien ruoankäytön kahden edeltävän päivän ajalta. Kun tutkittavien joukko on kyllin suuri ja edustava, saadaan kohtuullisen tarkka kuva siitä, mitä suomalaiset syövät ja miten ruoankäyttö jakautuu väestössä.⁣ ⁣ ⚠️ Finravinnon mukaan 79 % miehistä ja 26 % naisista syö punaista lihaa yli suosituksen. Vaikka väestön keskiarvo on ravintotaseen mukaan lähellä suositusta, monen suomalaisen ruokavaliossa olisi varaa vähentää punaista lihaa. Terveysnäkökulmasta pelkkä keskimääräinen tieto kulutuksesta ei siis ole riittävä, vaan tarvitsemme myös tarkempaa, yksilökohtaista tietoa ravitsemuksesta.
🐟 Kala mielletään terveelliseksi elintarvikke 🐟 Kala mielletään terveelliseksi elintarvikkeeksi, koska se sisältää monia tärkeitä ravintoaineita: rasvahappoja, laadukasta proteiinia, jodia ja D-vitamiinia. Kala myös korvaa ruokavaliossa usein epäterveellisempiä vaihtoehtoja, kuten punaista lihaa. Kala ei kuitenkaan ole pakollinen osa terveellistä ruokavaliota, sillä tarvittavat ravintoaineet voi saada myös muista lähteistä. Pitkäketjuisten omega-3-rasvahappojen EPAn ja DHAn lähteinä kala on kuitenkin ylivoimainen, eivätkä kalaöljyvalmisteet näyttäisi tuovan samoja hyötyjä. Kalan sisältämät rasvahapot ovat tärkeitä mm. aivoille ja silmille ja ne ovat myös yhteydessä pienempään sydän- ja verisuonitautiriskiin.⁣ ⁣ ❓ Kala kuuluu siis olennaisena osana terveelliseen sekaruokavalioon, mutta tuoko kala hyötyjä kasvissyöjän ruokavalioon, joka yleensä mielletään sellaisenaan terveelliseksi?⁣ ⁣ 🔎 EPA ja DHA eivät ole välttämättömiä rasvahappoja, sillä elimistö pystyy syntetisoimaan niitä alfalinoleenihaposta. Kasvisruokavaliossa on yleensä kylliksi alfalinoleenihappoa, mutta ei juurikaan EPAa ja DHAta. Aikuisille tämä ei välttämättä aiheuta ongelmia, mutta riskiryhmien (raskaana olevat, lapset) tilanne herättää tutkijoissa huolta. Tutkimuksissa vegaanien EPA- ja DHA-pitoisuudet ovat olleet sekasyöjiä matalampia, mistä voi päätellä, että näitä rasvahappoja voisi olla hyvä saada varmuuden vuoksi myös ruoasta.⁣ ⁣ ☣️ Kalan terveellisyydestä puhuttaessa tuodaan aina esille myös siihen liittyvät mahdolliset terveysriskit, kuten kaloihin kertyvät ympäristömyrkyt. Monien kalalajien kohdalla tämä ei ole ongelma, mutta tietyt kalalajit (iso silakka, Itämeren lohi ja taimen, hauki) voivat olla keränneet tavanomaista suurempia määriä ympäristömyrkkyjä, ja siksi niitä suositellaan vain harvoin tai ei ollenkaan riskiryhmille. Yleisesti kalan käyttö on turvallista, ja tutkimusten mukaan kalan hyödyt voittavat moninkertaisesti mahdolliset riskit. ⁣ ⁣ 🍽️ Tällä kertaa lohimedaljongin kaveriksi valmistui sitruunarisotto, jonka resepti on @pastanjauhantaa käsialaa. Omana lisäyksenä sekaan päätyi myös pari päivää sitten ostetut parsat. Mitkä on sun suosikkilisäkkeitä kalaruoille? Kommentoi alle 👇🏼
Sanotaan, että aprillipäivä on monen huuhaan va Sanotaan, että aprillipäivä on monen huuhaan vastustajan lempipäivä: yhtenä päivänä vuodessa ihmiset eivät usko ihan kaikkea, mitä internetistä lukevat.⁣ ⁣ 👀Tänäänkin some on täyttynyt postauksista, joissa tehdään ihan kekseliästäkin pilaa ravintolisistä tai dieeteistä. Näitä vitsillä tehtyjä juttuja uusista ravintolisistä tai dieeteistä on välillä vaikea erottaa vastaavista oikeista tuotteista, sillä nekin tuntuvat valitettavan usein ihan aprillipäivän kamalta. ⁣ ⁣ 🤔Mutta miten ihmiset saataisiin kyseenalaistamaan liian hyviltä kuulostavat väitteet ja myyntipuheet myös muulloin kuin aprillipäivänä? ⁣ ⁣ 👮‍♂️Yksi keino olisi puuttua entistä tiukemmin harhaanjohtavaan markkinointiin somessa. Elintarvikkeiden osaltahan tätä säädellään jo, mutta tästä huolimatta vähintään pikkasen laiton markkinointi on valitettavan yleistä. Lisäksi erilaiset dieetit ja valmennukset jäävät tämän säätelyn ulkopuolelle, joten niistä saa valitettavasti väittää melkein mitä vaan. Totaalikielto näille mainoksille olisi tuskin kuitenkaan tarpeen, mutta olisi upeaa, jos ihmiset oppisivat suhtautumaan näihin kriittisemmin.⁣ ⁣ 👩🏻‍🎓Kriittistä ajattelua ja medialukutaitoa korostetaan yhä enemmän, ja onkin toivoa, että nykylapset ja -nuoret ovat aiempia sukupolvia valistuneempia näissä asioissa. Koko väestö on yhä koulutetumpaa, mikä myös vaikuttaa esimerkiksi tietämykseen, arvoihin ja asenteisiin. Vastapainoa huuhaalle tuovat onneksi eri alojen asiantuntijat, joita näkyy somessa enenevissä määrin. Työsarkaa riittää vuoden jokaisena päivänä!
⏰ Viime yönä on taas siirrytty kesäaikaan. Ke ⏰ Viime yönä on taas siirrytty kesäaikaan. Kellojen siirtely voi sotkea monien vuorokausirytmiä ainakin hetkeksi. ⁣ ⁣ 😴 Ihmiset voidaan luokitella kronotyypin mukaan aamu-, päivä- tai iltatyypeiksi. Kronotyyppi kuvastaa ihmisen sisäsyntyistä vuorokausirytmiä ja tarkoittaa käytännössä sitä, että osa ihmisistä on aamuvirkkuja, osa iltavirkkuja ja osa siltä väliltä. ⁣ 🍽 Tutkimusten mukaan ihmisen kronotyyppi näyttäisi vaikuttavan myös elintapoihin ja ruokailutottumuksiin. Iltavirkuilla syöminen painottuu enemmän iltaan kuin aamuvirkuilla. Useimmissa tutkimuksissa iltavirkkujen ruokailutottumusten on havaittu olevan epäterveellisempiä kuin aamutyyppien. Iltatyyppisyys on yhdistetty myös suurempaan riskiin sairastua ja kuolla ennenaikaisesti. Tätä ravitsemus ei kuitenkaan yksin selitä, vaan myös muilla elintavoilla ja perimällä on roolinsa. ⁣ ⁣ 👩🏻‍🎓Kronotyyppien yhteyttä ruokailutottomuksiin ja lihavuuteen tarkastellaan Mirkka Maukosen (@thl.fi, @universityofhelsinki) väitöskirjassa. Tässä väitöstutkimuksessa huomattiin, että iltatyyppien epäterveellisemmistä ruokatottumuksista huolimatta lihavuuden riski ei heillä ollut merkittävästi muita suurempi. Samalla havaittiin myös, että iltapainotteinen energiansaanti sen sijaan oli yhteydessä lihavuuteen kronotyypistä riippumatta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että esimerkiksi jonkun tietyn kellonajan jälkeen pitäisi välttää syömistä, vaan enemminkin sitä, että pitkin päivää kannattaa syödä järkevästi ja riittävästi. ⁣ ⁣ ❓Kiinnostaisi tietää, miellätkö itsesi enemmän aamu- vai iltavirkuksi? ⁣ ⁣ 🍌Tällä viikolla testailimme hedelmäsmoothieta, joka sopii osaksi aamu-, väli- tai iltapalaa. Ainesosat näkyvät kuvassa ja ohjeena on sekoittaa ne blenderillä tai sauvasekoittimella!
Load More... Follow on Instagram
Copyright © 2021 Aivosumutorvi – OnePress teeman luonut FameThemes

Pin It on Pinterest