Siirry sisältöön
Aivosumutorvi

Aivosumutorvi

Enimmäkseen hyväntuulista ja kohtalaista uutisointia terveydestä, mahdollisesti hälvenevää aivosumua

Valikko
  • Aivosumutorvi
    • Mikä ihmeen Aivosumutorvi?
    • Aiviksen Essi
    • Aiviksen Henna
    • Mediassa
  • Palvelut
  • Yhteystiedot
  • Podcast
  • Blogi
  • Facebook
  • Twitter
  • Instagram

Kuukausi: kesäkuu 2016

blogi / ravitsemussuositukset / terveellisyys

Ja tapahtui niinä päivinä, että Valtion ravitsemusneuvottelukunnalta kävi käsky, että kaikkien suomalaisten oli syötävä leipää ja juotava maitoa

Viime aikoina on tuntunut, että suomalaiset ravitsemussuositukset herättävät enemmän keskustelua ja arvostelua kuin mitkään muut suositukset ikinä. Jopa yksittäiset ihmiset uhrautuvat ja lähtevät ristiretkille niitä vastaan. Eilen sai TV-ensi-iltansa PT …

blogi / herkuttelu / terveellisyys

Tekeekö mielesi herkutella terveellisesti? Oikeastaan ei.

”Kun mielesi tekee herkutella terveellisesti…” alkaa juttu, jossa esitellään stailisti-huippumallin terveysherkut. Jään pohtimaan lausetta. Oikeastaan mieleni ei tee herkutella terveellisesti. Joskus tekee mieli herkullista ja terveellistä kotimaista omenaa tai tuoretta …

Viimeisimmät artikkelit

  • Media ruokkii suositusraivoa
  • Leikkaus tutkimuksesta on leikkaus koulutuksesta
  • Hyvinvoinnin normittaminen käy huomaamatta
  • Ravintolisien kaupalliset yhteistyöt – mitä kuluttajan tulisi pitää mielessä
  • Saantilähteet tarkasteluun – ravintolaskuri kertoo ruokaostosten terveellisyydestä

Arkistot

  • marraskuu 2024
  • kesäkuu 2021
  • toukokuu 2021
  • lokakuu 2020
  • syyskuu 2020
  • elokuu 2020
  • kesäkuu 2020
  • toukokuu 2020
  • huhtikuu 2020
  • maaliskuu 2020
  • helmikuu 2020
  • tammikuu 2020
  • joulukuu 2019
  • marraskuu 2019
  • syyskuu 2019
  • elokuu 2019
  • heinäkuu 2019
  • kesäkuu 2019
  • toukokuu 2019
  • huhtikuu 2019
  • maaliskuu 2019
  • helmikuu 2019
  • tammikuu 2019
  • joulukuu 2018
  • marraskuu 2018
  • lokakuu 2018
  • syyskuu 2018
  • elokuu 2018
  • heinäkuu 2018
  • kesäkuu 2018
  • maaliskuu 2018
  • helmikuu 2018
  • tammikuu 2018
  • joulukuu 2017
  • lokakuu 2017
  • syyskuu 2017
  • heinäkuu 2017
  • kesäkuu 2017
  • toukokuu 2017
  • maaliskuu 2017
  • helmikuu 2017
  • tammikuu 2017
  • joulukuu 2016
  • lokakuu 2016
  • syyskuu 2016
  • elokuu 2016
  • kesäkuu 2016
  • huhtikuu 2016
  • maaliskuu 2016

Aivis Twitterissä:

Twitter feed is not available at the moment.

Aivis Facebookissa:

This message is only visible to admins.
Problem displaying Facebook posts.
Click to show error
Error: No posts available for this Facebook ID

Aivis Instagramissa:

Aivosumutorvi

aivosumutorvi

📯Ravitsemustieteilijät Essi ja Henna
📯Töissä tutkijoina @UniversityofHelsinki
📯Ajankohtaisia ravitsemusaiheita
📯Aivosumutorvi-podcast
❌️Useat poliitikot ovat tyrmänneet uudet ravi ❌️Useat poliitikot ovat tyrmänneet uudet ravitsemussuositukset. Maa- ja metsätalousministeri ilmoitti heti kärkeen, ettei ole tyytyväinen suosituksiin. Hänen mukaansa “kliiniset ravitsemussuositukset eivät ole nyt suositusten keskiössä”, vaan ympäristönäkökulma menee niiden edelle.⁣ ⁣ 🤦🏻‍♀️Kritisointi jatkui A-studiossa, jossa KD:n kansanedustaja toi esille, ettei usko suositusten perustavan terveyden edistämiselle, vaikka suositusryhmän puheenjohtaja hänen vieressään näin vakuutti. Kysymyksen siitä, miksi ei ole asiasta vakuuttunut, hän kuittasi toteamalla, että “maailmassa on erilaisia tutkimuksia ja maailmassa on paljon professoreita”. Tämä tökerö lausahdus kertoo valitettavan paljon asenteesta tutkijoita ja tutkimustietoa kohtaan ja vähättelee suositustyöryhmän tekemää valtavaa työtä.⁣ ⁣ 🌍On totta, että suosituksissa tuodaan esille myös ympäristönäkökulma (joka muuten myös perustuu tieteeseen!), mutta suositusten pääpaino on edelleen terveydessä. Kaikki suosituksissa esitetyt määrälliset suositukset perustuvat johdonmukaiseen tutkimusnäyttöön ravitsemuksen ja terveyden välisistä yhteyksistä. Näytön kokoamiseen on osallistunut valtava määrä tutkijoita Pohjoismaista.⁣ ⁣ 🤝On myös hyvä huomioida, etteivät terveys- ja ympäristönäkökulma ole mitenkään ristiriidassa keskenään. Esimerkiksi punaisen ja prosessoidun lihan kulutusta tulisi vähentää ja kasvikunnan tuotteiden käyttöä lisätä molemmista syistä. Suosituksia laadittaessa tehtiin laskelmia, joiden avulla selvitettiin ravintoaineiden saannin riittävyyttä siirryttäessä suosituksen mukaisiin ruokavalioihin. Suositusten mukainen ruokavalio on siis edullinen sekä terveydelle että ympäristölle.⁣ ⁣ 🤷🏻‍♀️Samalla kun ympäristönäkökulmaa kritisoidaan ja peräänkuulutetaan puhtaasti terveysperusteisia suosituksia, kritisoidaan sitä, miksei esimerkiksi kotimaisuutta ole korostettu suosituksissa. Tiedepohjaisissa, terveysperusteisissa suosituksissa ei voida suosia kotimaisuutta, koska näyttöä kotimaisen ruoan suuremmista terveysvaikutuksista ei ole. Ideologisista lähtökohdista kotimaisuutta voidaan toki suosia, ja poliitikoilla on kaikki valta toimia ideologioidensa mukaisesti. Tieteeseen ideologia ei kuulu.⁣
🗞Juuri julkaistuista ravitsemussuosituksista on 🗞Juuri julkaistuista ravitsemussuosituksista on uutisoitu mediassa ahkerasti. Uutisointi on lähes poikkeuksetta ollut kielteistä ja keskittynyt lähinnä erilaisten kieltojen ja rajoitusten listaamiseen. On myös muistettu kertoa julkisuuden henkilöistä ja tavallisista ihmisistä, jotka eivät ainakaan aio noudattaa sitä ja tätä suositusta.⁣ ⁣ ❌️Median halu tehdä tiedejutuista lukijoita houkuttelevia on ymmärrettävää. Lukijoita kiinnostavat vastakkainasettelu, kiistat ja kohut. Klikkausten määrää maksimoidaan kauhistelulla siitä, mikä kaikki “kielletään” tai “on pannassa”, ei totuudenmukaisella viestinnällä suositusten sisällöstä, tulkinnasta ja käytännön toteutuksesta.⁣ ⁣ ‼️Oma lukunsa on yliampuvat klikkiotsikot, jotka eivät aina edes vastaa jutun sisältöä. Iltalehti otsikoi suosituksista kertovat juttunsa “Kuva ruokapyramidista voi järkyttää - Tässä se on” ja “Leikkeleraivo oli vasta alkua - Mitään ei saa enää syödä”. Riippumatta siitä, vastaako itse juttu otsikon sisältöä, otsikot istuttavat lukijan mieleen negatiivisen mielikuvan suosituksista.⁣ ⁣ 🖍Journalistin ohjeiden mukaan toimittajan on pyrittävä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. Ohje pätee myös otsikointiin. Klikkejä kerryttävä mutta harhaanjohtava otsikointi vaarantaa faktapohjaisen tiedon levittämisen, mikä on erityisen valitettavaa terveyteen liittyvissä aiheissa.⁣ ⁣ 🌍On hienoa, että suositukset kiinnostavat ja niistä kirjoitetaan. Suositusten mukainen ruokavalio vähentää kroonisten sairauksien riskiä ja ruokavalion ympäristövaikutuksia. Krooniset sairaudet ja ilmastonmuutos ovat kiistatta suurimpia yhteiskunnallisia haasteitamme, ja siksi klikkejä kalasteleva ja siten suositusten uskottavuutta murentava uutisointi on tässä tilanteessa erityisen vastuutonta.⁣
🫛Uudet ravitsemussuositukset on juuri julkaistu 🫛Uudet ravitsemussuositukset on juuri julkaistu, mutta suosituksille on annettu kyytiä mediassa jo viikkojen ajan. Elintarviketeollisuuden edustajat ovat olleet aktiivisia kommentoijia, ja he eivät ole olleet kovin mielissään suosituksista.⁣ ⁣ 📣Teollisuus on saanut paljon palstatilaa mediassa. Viestinnässä on korostettu ruokavalion kokonaisuutta ja peräänkuulutettu ruokailoa ja ruoasta nauttimista. Lähes joka jutussa on tuotu esiin, että suositukset eivät ohjaa kuluttajia, vaan ne on tarkoitettu päätöksenteon ja tutkimuksen pohjaksi. Samalla rivien välissä on onnistuttu luomaan vaikutelma siitä, että suositukset koostuvat lähinnä pitkästä listasta kieltoja ja rajoituksia.⁣ ⁣ 🥁Valittu viestintälinja lienee laskelmoitu. Atrian tutkimuspäällikkö kertoi aiemmin viikolla, että kotimaisuus, vastuullisuus ja terveellisyys eivät tällä hetkellä ole kuluttajan ostopäätöksiä vahvasti ohjaavia arvoja, vaan tärkeintä on hinta, nopeus ja helppous. Ehkä tämä selittää sitä, miksi monet teollisuuden edustajat ovat päättäneet asettua “vastustamaan” suosituksia pelkistämällä ne kielloiksi ja rajoituksiksi sekä kritisoimalla niitä ruokailon puutteesta.⁣ ⁣ 🫶Toinenkin viestinnällinen vaihtoehto olisi kuitenkin ollut tarjolla. Pelkän kritisoinnin ja suositusten merkityksen vähättelyn sijaan teollisuus olisi voinut korostaa merkitystään terveellisten valintojen mahdollistajana. Olisi ollut helppo nostaa esille omia, suositusten mukaisia tuotteita tai viestiä tuotekehitystyöstä, jota on jo tehty ja tullaan tekemään myös uusien suositusten pohjalta. Ylipäätään positiivinen suhtautuminen suosituksiin olisi ollut toivottua. Onneksi tätäkin on näkynyt, sillä osa yrityksistä on huomannut, että suositukset voi ottaa myös osaksi positiivista viestintää ja niitä voi hyödyntää niin markkinoinnissa kuin tuotekehityksessäkin.⁣ ⁣ 👣Suositusten julkaisun jälkeen alkaa niiden jalkauttaminen. Jotta suosituksista olisi kansanterveydellistä hyötyä, on tärkeää, että kaikki ruoka-alan toimijat tekevät yhteistyötä. Suositusten kritisointi ja vähättely ei ole sitä myönteistä ruokapuhetta, jota teollisuus on itse kannanotoissaan kaivannut.
📣Pian julkaistavat ravitsemussuositukset ovat j 📣Pian julkaistavat ravitsemussuositukset ovat jo nyt puhututtaneet kansaa ehkä enemmän kuin koskaan aiemmin. Kuulemma suositus leikkeleiden vähentämisestä tuntuu ex-jääkiekkoilijasta aika erikoiselta, eikä hän aio muuttaa ruokavaliotaan, vaikka uudet suositukset siihen ohjeistaisivat.⁣ ⁣ 🗽Media on myös kysynyt tavalliselta kansalta, aikovatko he noudattaa suosituksia. Tulos on selvä: “en todellakaan noudata” ja “kukin syököön mitä haluaa prkl mitä touhua”. Somessa aktiivinen toimittaja on myös esittänyt huolensa siitä, että suositukset uhkaavat yksilönvapautta.⁣ ⁣ 👆Olemme täysin eri mieltä. Mielestämme suositukset lisäävät yksilönvapautta mahdollistamalla tietoon perustuvan päätöksenteon. Perustelemme näkemyksemme alla.⁣ ⁣ 💡Kerrataan ensin, mistä suosituksissa on kyse. Suositukset perustuvat tutkimustietoon ravitsemuksen ja terveyden välisistä yhteyksistä. Niitä noudattamalla tärkeiden ravintoaineiden riittävä saanti varmistuu ja toisaalta samalla vältetään toisten, suurissa määrin haitallisten, ravintoaineiden liiallinen saanti.⁣ ⁣ 🥦Suositusten tavoite on parantaa väestön terveyttä ravitsemuksen avulla. Suositukset eivät ole millään tasolla velvoittavia, eivätkä ne siten vaaranna yksilönvapautta. Sen sijaan ne helpottavat yksilön mahdollisuuksia edistää omaa terveyttään, sillä tavallisella kansalaisella ei ole mahdollisuuksia ottaa haltuun sitä valtavaa määrä ravitsemustutkimusta, joka suosituksissa on koottu helposti omaan elämään sovellettaviksi, konkreettisiksi ohjeiksi.⁣ ⁣ ✏️Suositusten puuttuminen ei juuri vähentäisi ruokakäyttäytymiseen kohdistuvaa vaikuttamista. Myös muut kuin valtiolliset toimijat nimittäin ohjailevat yksilöiden ruokakäyttäytymistä, usein huomaamattammekin. Tarjonnan, hinnoittelun, sijoittelun ja markkinoinnin avulla elintarvikeyritykset ja -kaupat vaikuttavat jatkuvasti siihen, mitä ruokia käytämme. Suositusten myötä kansalaisilla on edes hiukan paremmat mahdollisuudet tehdä - niin halutessaan - terveyttä edistäviä valintoja ympäristössä, joka ei yleensä tue terveellistä ruokakäyttäytymistä.⁣
Hesarin kuukausiliitteessä ruokakirjailija Tara J Hesarin kuukausiliitteessä ruokakirjailija Tara Junker kertoo haluavansa hävittää perinteisen lautasmallin. Otsikointi herätti mielenkiinnon, sillä vaikka ravitsemussuositusten kritisointi on yleistä, lautasmallia kyseenalaistetaan harvemmin. Tarkastellaanpa siis kritiikkiä lähemmin.⁣ ⁣ 🐟Junker nostaa esille lihan roolin lautasmallissa: hänen mukaansa oletuksena on liha, vaikka kaikki tietävät, että lihan syöntiä pitäisi vähentää. Kritiikki ihmetyttää, sillä Ruokaviraston sivuilta löytyvässä “virallisessa” lautasmallikuvassa (suomalaiset ravitsemussuositukset vuodelta 2014), proteiinin lähteenä on vaalea kala. Kuvatekstissä ohjeistetaan, että lautasesta noin neljännes jää kala-, liha- tai munaruoalle, jonka voi korvata palkokasveja, pähkinöitä tai siemeniä sisältävällä kasvisruoalla.⁣ ⁣ 🥦Junker kritisoi lautasmallia myös siitä, että proteiinin ja hiilihydraatin lähteiden lisäksi “loput lautasesta täytetään yleensä jäävuorisalaatillla, kurkulla ja tomaatilla”. Nämä ovat toki yleisiä monessa salaattipöydässä, mutta mallikuvassa salaattiosiosta löytyy mm. vihersalaattia, porkkanaa, paprikaa ja pähkinöitä sekä keitettyjä kukka- ja parsakaaleja. Kuvatekstissä puolet lautasesta ohjeistetaan täyttämään kasviksilla, kuten raasteilla, salaateilla ja lämpimillä kasvislisäkkeillä. Lautasmalli auttaa suositusten mukaisen ruokavalion koostamisessa, mutta sitä ei tietenkään tule tulkita niin, että vain kuvassa näkyviä ruokia voi valita.⁣ ⁣ 🍛Lisäksi Junker kritisoi sektoreihin jaettua lautasta. Lautasmallin ideana on toimia apuna hyvän aterian koostamisessa, ja se on jaettu sektoreihin, jotta aterian koostumus on helpompi hahmottaa. Omaa lautasta tai jokaista ateriaa ei kuitenkaan tarvitse koota näin. Itse asiassa esimerkkikuvia löytyy myös siitä, miten esim. ruokaisa salaatti tai keitto taipuu lautasmalliin.⁣ ⁣ 🍽On tärkeää, että ravitsemusneuvontaan käytettävät materiaalit ovat monipuolisia ja kannustavat terveyden ja ympäristön kannalta parempiin valintoihin. Lautasmalli on konkreettisuudessaan erinomainen viestintäväline, jota ei esitetyn kritiikin perusteella kannata siirtää historiaan. Sen sijaan sitä voi ja kannattaa tietysti päivittää vastaamaan nykyisiä tarpeita.
Auta tiedettä ja tutkimusta vastaamalla nettikyse Auta tiedettä ja tutkimusta vastaamalla nettikyselyyn! Kyselyllä kerätään aineistoa @universityofhelsinki Ihmisen ravitsemuksen ja ruokakäyttäytymisen maisteriohjelmassa opiskelevan Hannan gradututkimusta varten. Tutkimuksessa selvitetään sosiaalisen median käytön ja ruokavalion välisiä yhteyksiä. Kyselyyn vastaaminen vie noin 20-25 minuuttia ja se kannattaa tehdä tietokoneella (yliopiston kyselytyökalu ei ikävä kyllä oikein taivu mobiiliin). Linkki kyselyyn: redcap.link/fromfeedtofork #gradu #tutkimus #tiede #ravitsemustiede #ruokakäyttäytyminen #sosiaalinenmedia #ruokavalio
⛔️Tänään vietetään Älä laihduta -päivää. Suurelle yleisölle keskustelu laihduttamisen ympärillä voi tuntua ristiriitaiselta ja hämmentävältäkin. Samaan aikaan paasataan lihavuusepidemiasta ja ylipainoon liittyvistä terveysriskeistä ja toisaalta varoitellaan laihduttamisen olevan kaikista vahingollisinta terveydelle. Hämmennystä lisää se, että jopa alan ammattilaiset kiistelevät siitä, onko laihduttaminen suositeltavaa vai ei.⁣ ⁣ 🍏Yksi syy ristiriitaiseen viestintään voi olla se, että ihmiset ymmärtävät laihduttamisen eri tavalla. Osa ajattelee laihduttamisen tarkoittavan toistuvia kitudieettejä ja osa taas mieltää sen tarkoittavan kaikkea painonhallintaa. On ymmärrettävää, että ammattilaiset tyrmäävät epäterveellisillä menetelmillä toteutetun laihduttelun, mutta toisaalta kaiken painonhallinnan tai elintapojen parantamisen “kieltäminen” tuntuu aika jyrkältä ja kummalliselta neuvolta.⁣ ⁣ ⚖️Oma paino on monelle herkkä aihe, mikä lisää aiheen ympärillä käytävän keskustelun tunnepitoisuutta. Samalla kun paino on jokaisen oma asia, johon kenelläkään toisella ei pitäisi olla mitään sanottavaa, liittyy siihen myös terveydellisiä näkökulmia, jonka vuoksi terveydenhuollon ammattilaiset eivät voi aihetta täysin ohittaa. Monella ammattilaisella olisi kuitenkin parannettavaa siinä, miten aiheesta viestii. Viestinnässä täytyy aina huomioida, kenelle se on suunnattu: vaikka neutraali puhe painosta ja terveellisistä elintavoista tuntuisi sopivalta lähestymistavalta suurelle osalle väestöstä, voi kaikenlainen painopuhe ja terveellisyyden korostaminen olla todella haitallista esimerkiksi syömishäiriötä sairastavalle.⁣ ⁣ ☝️Laihdutuskulttuuri sinällään on yksiselitteisesti haitallista. Muussa painonhallintapuheessa asiallista keskustelua edesauttaa ja turhaa vastakkainasettelua vähentää se, että määritellään aina mitä milläkin termillä tarkoitetaan.
🤓 HS uutisoi tällä viikolla tutkimuksesta, jo 🤓 HS uutisoi tällä viikolla tutkimuksesta, jonka mukaan liian proteiinipitoinen ruoka voi lisätä valtimotaudin riskiä. Tutkimuksessa havaittiin valtimotaudin kehittymiseen liittyvien immuunisolujen tavallista suurempaa aktivaatiota silloin, kun energiasta yli 22 % tulee proteiinista. Aminohappo leusiini, jota on runsaasti eläinperäisissä ruoissa, näytti olevan tässä olennaisessa roolissa.⁣ ⁣ 🥩 Tulos ei ole täysin yllättävä, sillä aiemmissakin tutkimuksissa on havaittu viitteitä siitä, että runsas eläinperäisen proteiinin saanti liittyy suurempaan sairauksien esiintyvyyteen.⁣ ⁣ 📊 Tulos on kiinnostava lisä aiempaan tutkimusnäyttöön, mutta tutkimuksesta uutisoidessa tulisi kuitenkin huomioida tärkeä seikka. Tutkittavina oli nimittäin vain 23 ihmistä sekä hiiriä ja soluja. Tuloksia ei siis voida yleistää koko väestöön, ja siksi uutisoinninkin toivoisi olevan maltillisempaa.⁣ ⁣ 😡 Raflaavat otsikot harmittivat meidän lisäksi myös eläinproteiinin ystäviä - tosin eri syystä. Somessa kiertävässä meemissä arvostellaan sitä, että tutkimuksessa käytetty proteiinijuoma sisältää muutakin kuin proteiinia (esim. sokeria ja rypsiöljyä). Siten tutkimus ei kuulemma voi todistaa liiallisen proteiinin saannin yhteyttä valtimotautiin, vaan luonnollisestikin otsikoiden pitäisi huutaa sokerin ja rypsiöljyn vaarallisuudesta.⁣ ⁣ 🙄 “Epäkohdan” bongaamisella pyritään vähättelemään tutkijoita ja samalla ehkä oikeuttamaan omaa runsasproteiinista ruokavaliota. Tosiasiassa kritisoijat eivät selvästikään ymmärrä ravitsemustutkimuksen tekemisestä mitään - proteiinin osuutta ruokavaliosta voidaan tutkia, vaikka tutkimuselintarvikkeissa on myös muita ravintoaineita. 💡⁣ ⁣ 🤨 Valitettavasti monet ottavat nämä pilkkameemit todesta kyseenalaistamatta niiden tekijöiden motiiveja tai ymmärrystä aiheesta. Tiedettä saa ja pitää kritisoida, mutta on harmi, jos argumentit eivät perustu oikeisiin epäkohtiin, vaan omaan agendaan ja liian suuriin luuloihin omasta ravitsemustieteen osaamisesta.
Load More... Follow on Instagram
Copyright © 2024 Aivosumutorvi – OnePress teeman luonut FameThemes
We use cookies on our website to give you the most relevant experience by remembering your preferences and repeat visits. By clicking “Accept All”, you consent to the use of ALL the cookies. However, you may visit "Cookie Settings" to provide a controlled consent.
Cookie SettingsAccept All
Manage consent

Privacy Overview

This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may affect your browsing experience.
Necessary
Always Enabled
Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. These cookies ensure basic functionalities and security features of the website, anonymously.
CookieDurationDescription
cookielawinfo-checkbox-analytics11 monthsThis cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookie is used to store the user consent for the cookies in the category "Analytics".
cookielawinfo-checkbox-functional11 monthsThe cookie is set by GDPR cookie consent to record the user consent for the cookies in the category "Functional".
cookielawinfo-checkbox-necessary11 monthsThis cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookies is used to store the user consent for the cookies in the category "Necessary".
cookielawinfo-checkbox-others11 monthsThis cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookie is used to store the user consent for the cookies in the category "Other.
cookielawinfo-checkbox-performance11 monthsThis cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookie is used to store the user consent for the cookies in the category "Performance".
viewed_cookie_policy11 monthsThe cookie is set by the GDPR Cookie Consent plugin and is used to store whether or not user has consented to the use of cookies. It does not store any personal data.
Functional
Functional cookies help to perform certain functionalities like sharing the content of the website on social media platforms, collect feedbacks, and other third-party features.
Performance
Performance cookies are used to understand and analyze the key performance indexes of the website which helps in delivering a better user experience for the visitors.
Analytics
Analytical cookies are used to understand how visitors interact with the website. These cookies help provide information on metrics the number of visitors, bounce rate, traffic source, etc.
Advertisement
Advertisement cookies are used to provide visitors with relevant ads and marketing campaigns. These cookies track visitors across websites and collect information to provide customized ads.
Others
Other uncategorized cookies are those that are being analyzed and have not been classified into a category as yet.
SAVE & ACCEPT

Pin It on Pinterest