Siirry sisältöön
Aivosumutorvi

Aivosumutorvi

Enimmäkseen hyväntuulista ja kohtalaista uutisointia terveydestä, mahdollisesti hälvenevää aivosumua

Valikko
  • Aivosumutorvi
    • Mikä ihmeen Aivosumutorvi?
    • Aiviksen Essi
    • Aiviksen Henna
    • Mediassa
  • Palvelut
  • Yhteystiedot
  • Podcast
  • Blogi
  • Facebook
  • Twitter
  • Instagram

Kuukausi: joulukuu 2017

blogi / joustavuus / juhlapyhät

Stoppi jokavuotiselle joulukilokeskustelulle

Kirjoitimme Ravitsemuskatsaus-lehteen (2/2017) kommenttipuheenvuoron, jossa kyseenalaistamme dieettikulttuurin ja joka vuoden tammikuussa alkavat laihdutuskuurit. Voit lukea jutun täältä.

Viimeisimmät artikkelit

  • Ravintolisien kaupalliset yhteistyöt – mitä kuluttajan tulisi pitää mielessä
  • Saantilähteet tarkasteluun – ravintolaskuri kertoo ruokaostosten terveellisyydestä
  • Kasvisruokavalio sopii kaikille ja muita myyttejä
  • Ruokahuuhaa somessa – vinkkejä tuleville asiantuntijoille
  • Neljä kapselia tai kymmenen kiloa kasviksia – tässäkö vaihtoehdot?

Arkistot

  • lokakuu 2020
  • syyskuu 2020
  • elokuu 2020
  • kesäkuu 2020
  • toukokuu 2020
  • huhtikuu 2020
  • maaliskuu 2020
  • helmikuu 2020
  • tammikuu 2020
  • joulukuu 2019
  • marraskuu 2019
  • syyskuu 2019
  • elokuu 2019
  • heinäkuu 2019
  • kesäkuu 2019
  • toukokuu 2019
  • huhtikuu 2019
  • maaliskuu 2019
  • helmikuu 2019
  • tammikuu 2019
  • joulukuu 2018
  • marraskuu 2018
  • lokakuu 2018
  • syyskuu 2018
  • elokuu 2018
  • heinäkuu 2018
  • kesäkuu 2018
  • maaliskuu 2018
  • helmikuu 2018
  • tammikuu 2018
  • joulukuu 2017
  • lokakuu 2017
  • syyskuu 2017
  • heinäkuu 2017
  • kesäkuu 2017
  • toukokuu 2017
  • maaliskuu 2017
  • helmikuu 2017
  • tammikuu 2017
  • joulukuu 2016
  • lokakuu 2016
  • syyskuu 2016
  • elokuu 2016
  • kesäkuu 2016
  • huhtikuu 2016
  • maaliskuu 2016

Aivis Twitterissä:

AivosumutorviFollow

Aivosumutorvi
Retweet on TwitterAivosumutorvi Retweeted
Maikkie1Maijaliisa (Maikki) Erkkola@Maikkie1·
5h

Lukusuositus kaikille tiedettä tekeville ja lukeville! #siksitiede @AleksiReito @Duodecimlehti https://www.duodecimlehti.fi/duo15580?fbclid=IwAR2e2tPofKffIWoAkL99dZGL10AishyVIci3RuYmtv7tnirvUklGcCai98s

Reply on Twitter 1318783874898550787Retweet on Twitter 13187838748985507875Like on Twitter 131878387489855078713Twitter 1318783874898550787
Retweet on TwitterAivosumutorvi Retweeted
MikaelNikuMikael Niku@MikaelNiku·
6h

Tämä @AleksiReito & co juttu tutkimuksen toistettavuudesta, p-arvoista ja sensellaisesta PITÄÄ jokaisen tutkijan ja tutkimuksesta kiinnostuneen lukea! #tutkimus #tiede #tilastot https://www.duodecimlehti.fi/duo15580

Reply on Twitter 1318780784031956993Retweet on Twitter 13187807840319569939Like on Twitter 131878078403195699327Twitter 1318780784031956993
Retweet on TwitterAivosumutorvi Retweeted
UniEastFinlandUEF@UniEastFinland·
22h

Ravitsemusviikko 9.–13.11.2020 avaa ajankohtaista ravitsemustieteen tutkimusta ja ravitsemustieteilijöiden tekemää työtä ja tuo esille luotettavia ravitsemustiedon edustajia myös meiltä #UEF'ista. Seuraa somessa: #ravitsemusviikko ja #siksiravitsemustiede https://bit.ly/37otBO4

Reply on Twitter 1318534091843817475Retweet on Twitter 13185340918438174755Like on Twitter 131853409184381747517Twitter 1318534091843817475
Load More...

Aivis Facebookissa:

Aivosumutorvi

2 days ago

Aivosumutorvi

Sosiaalisessa mediassa yleistyvät katteettomat väitteet, joiden mukaan mielen hyvinvointi on vain itsestä kiinni. ... See MoreSee Less

Kolumni | Instagram-terapeuteista ei ole vakavien mielenterveysongelmien parantajiksi

www.hs.fi

Sosiaalisessa mediassa yleistyvät katteettomat väitteet, joiden mukaan mielen hyvinvointi on vain itsestä kiinni.
View on Facebook
·Share

Share on FacebookShare on TwitterShare on Linked InShare by Email

Aivosumutorvi

1 week ago

Aivosumutorvi

"Yhden ihmisen kokemuksella ei ole tieteellistä painoarvoa. Silti juuri sillä meille myydään terveyttä." ... See MoreSee Less

Kolumni | Tarinat uskomattomista elämänmuutoksista ovat liiankin vetoavia

www.hs.fi

Yksilön tarinalla myydään ruokavalioita ja treeniohjelmia. Tarina vetoaa tunteisiin tehokkaammin kuin tylsä tieteellinen totuus.
View on Facebook
·Share

Share on FacebookShare on TwitterShare on Linked InShare by Email

Aivis Instagramissa:

aivosumutorvi

📯Ravitsemustieteilijät Essi ja Henna
📯Töissä @UniversityofHelsinki
📯Vapaalla metsässä, sohvalla tai maailmalla
📯Mieliruokia ja liikuntaa
Lasten kasvisten kulutus on tutkimusten mukaan kas Lasten kasvisten kulutus on tutkimusten mukaan kasvanut viime vuosina, mutta suositeltuun viiteen kouralliseen päivässä ei vielä päästä. Kasvisten, hedelmien ja marjojen tarjontaa olisi siis varaa lisätä sekä päiväkodissa että kotona. Hedelmät yleensä maistuvat lapsille hyvin, kun taas kasvisten hyväksyttävyys on usein huonompi. ⁣ ⁣ 👩🏻‍💻Helsingin yliopiston ja @nordiceduoy:n yhteistyönä kehittämässä Myyrän mielikasvikset -sovelluksessa päätavoitteena on lisätä juuri kasvisten hyväksyttävyyttä. Pelissä lapset tutustuvat kasviksiin erilaisten tehtävien ja harjoitusten avulla. Myyräpeli on suunnattu erityisesti 3-6-vuotiaille ja tarkoitettu käytettäväksi sekä varhaiskasvatukssa että kodeissa.⁣ ⁣ 📲Myyrän mielikasvikset -sovelluksen voi ladata maksutta Android ja iOS-laitteille sovelluskaupasta. Pelistä on ilmestymässä uudistettu ja paranneltu versio loppuvuoden aikana.⁣ ⁣ 🥦Yksi sovelluksen uudistuvista osioista on maistelupankki, jossa suoritetaan kasviksiin liittyviä haasteita. Sen tarkoitus on rohkaista ja innostaa lapsia maistamaan uusia kasviksia sekä tutustumaan niihin myös muilla tavoin. Maistelupankin haasteista voi myös etsiä ideoita koko perheen yhteisiin puuhatuokioihin.⁣ ⁣ 🎮Perinteisten pelien sijaan Myyräpeli ei palkitse nopeasta reagoinnista, vaan auttaa lapsia harjoittelemaan itsesäätelytaitoja. Sovellukseen sisältyvien leikkien avulla voidaan harjoitella myös odottamista, mielikuvitusta, toiminnanohjausta, muistia ja motorisia taitoja. Lisäksi peliin liittyy vahva sosiaalinen puoli, ja se toimiikin mainiosti 3-7 hengen lapsiryhmässä osana päiväkodin pedagogista toimintaa.⁣ ⁣ 🍽 Jos Myyräpeli ja ruokakasvatus kiinnostaa, olet tervetullut osallistumaan 20.11.2020 verkossa järjestettävään ruokakasvatustapahtumaan. Lisätietoja: https://blogs.helsinki.fi/ruokakasvatus/ruokakasvatustapahtuma/ ⁣ ⁣ 👩‍👧‍👦Myyräpeli on esillä myös parhaillaan käynnissä olevilla varhaiskasvatusmessuilla: https://virtualexpo.fi/vakamessut/
4️⃣2️⃣ Tällä viikolla Aiviksen instassa 4️⃣2️⃣ Tällä viikolla Aiviksen instassa on vietetty #aivisgoesdagis-teemaviikkoa. Jatketaan samalla teemalla myös viikon lajissa! Tänään lajina siis lähimetsässä möyriminen. ⁣ ⁣ 🏃‍♀️DAGIS-tutkimuksessa on tutkittu ravitsemuksen lisäksi myös lasten muita elintapoja, kuten liikkumista ja paikallaanoloa. Perheiden säännöllinen yhdessä liikkuminen pihalla tai lähiympäristössä oli yhteydessä lasten vähäisempään paikallaanoloon. ⁣ ⁣ 🌲Erityisen kiinnostava havainto oli se, että sisäliikuntapaikoissa vierailutiheydellä ei havaittu vastaavaa yhteyttä lasten paikallaanoloon. Tutkijat pohtivat, että tulos voi selittyä ainakin osittain sillä, että sisäliikuntapaikkoihin matkustetaan usein istuen (esim. autossa), jolloin liikuntaharrastus lisää myös paikallaanoloa. Omalle pihalle taas pääsee suoraan ovesta, jolloin liikkumiselle jää enemmän aikaa. Useimmat pääsevät lähimetsiinkin kävellen tai pyöräillen, mikä myös lisää liikkeellä oloa.⁣ ⁣ 🐛Sisäliikuntaharrastukset ovat monella tapaa tärkeitä, mutta niin on myös vapaamuotoisempi yhdessä ulkoilu! Ei muuta kuin ulos möyrimään kaikki lapset ja aikuiset!⁣ ⁣
🍓 Edellisessä postauksessa puhuimme sosiaalise 🍓 Edellisessä postauksessa puhuimme sosiaalisesta ruokaympäristöstä, ruokaroolimalliudesta ja ruokasuhteen kehittymisestä. Sosiaalisen ympäristön lisäksi myös fyysinen ympäristö, eli esimerkiksi se, mitä ruokia kotona on saatavilla (kodin ruokasisustus), vaikuttaa lasten ruoankäyttöön.⁣ ⁣ 🧡 DAGIS-tutkimuksessa selvitettiin kodin ruokasisustusta ja sen yhteyttä päiväkoti-ikäisten lasten ruokavalioon. Tutkimuksen päätulos oli, että niillä lapsilla, joiden kotona oli usein sokeripitoisia ruokia, oli epäterveellisempi ruokavalio verrattuna lapsiin, joiden kodeissa sokeripitoisia ruokia oli harvemmin.⁣ ⁣ 🌍 Kodin ruokasisustuksen yhteyttä ruoankäyttöön on tutkittu ennenkin. Kansainvälisessä ISCOLE-tutkimuksessa saatiin hyvin samankaltainen havainto: sokeripitoisten ruokien saatavuus kotona oli yhteydessä epäterveellisempään ruokavalioon myös 9-11-vuotiailla lapsilla 12 eri maassa.⁣ ⁣ 🍰 Kodin ruokasisustus on harvoin pelkästään terveellinen tai epäterveellinen – kotonahan on yleensä erilaisia ruokia, joista osa on terveellisempiä kuin toiset. Mielenkiintoinen havainto oli, että kasvisten ja hedelmien saatavuus kotona ei vaikuttanut suojaavan lapsia sokeripitoisten ruokien vaikutukselta: jos molempia oli saatavilla usein, lapsen ruokavalio oli epäterveellisempi.⁣ ⁣ 🍉 Tutkimusten perusteella voisi olla viisasta pitää kasviksia ja hedelmiä tarjolla usein ja rajoittaa kotiin hankittavia sokeripitoisia elintarvikkeita. On selvää, että lapsi syö sitä, mitä vanhemmat ovat kotiin hankkineet, mutta toisaalta lapset myös vaikuttavat vanhempien ostopäätöksiin. Kotiin on helpompi ostaa ruokia, joita tietää lapsen syövän.⁣ ⁣ 🍬 Lapselle näkyvä ruokien rajoittaminen – esimerkiksi pöydällä oleva karkkikippo, josta ei saa ottaa – voi johtaa kyseisen ruoan houkuttelevuuden kasvamiseen (ns. kielletty hedelmä). Siksi epäterveellisten ruokien ostamatta jättäminen on hellä rajoituskeino, jossa rajoittaminen ei tule lapselle näkyväksi lainkaan. Rajansa toki hellälläkin rajoittamisella - epäterveellisten ruokien suhteen ei kannata pyrkiä nollatoleranssiin. Sen sijaan niiden avulla voi harjoitella joustavaa ruokasuhdetta, jossa ruoasta nauttiminen on keskiössä!
👩🏼‍🏫 Ruoankäyttöä ohjaavat yksilöll 👩🏼‍🏫 Ruoankäyttöä ohjaavat yksilölliset tekijät, kuten tietämys, mieltymykset ja asenteet. Toisaalta yksilöt eivät tee ruokaan liittyviä valintoja tyhjiössä, vaan ruoankäyttöön vaikuttavat myös ympäristötekijät. Tällaisia ruoankäyttöön vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi fyysinen (esim. ruokien saatavuus) ja sosiaalinen ympäristö (esim. perheen ruokailuun liittyvät tavat) sekä makroympäristö (esim. lainsäädäntö).⁣ ⁣ 🍅 Ruokaympäristöillä on erityinen merkitys lapsille, sillä he eivät ole yksin vastuussa omista ruokavalinnoistaan. Lapsen elämän olennaisimpia ruokaympäristöjä ovat koti, päiväkoti ja koulu. Näissä ympäristöissä roolimalleina toimivat vanhemmat, varhaiskasvattajat ja opettajat, joista lapsi ottaa mallia myös syömisessä. Tutkimusten mukaan etenkin lasten ja äitien ruokavaliot muistuttavatkin huomattavasti toisiaan.⁣ ⁣ 👨‍👩‍👦 DAGIS-tutkimuksessa selvitettiin lapsen ja vanhemman ruokavalion samankaltaisuutta. Tutkimuksen mukaan sekä isän ja lapsen että äidin ja lapsen ruokavaliot olivatkin hyvin samanlaisia. Tutkimuksen perusteella voimme unohtaa ajatuksen siitä, että ruokakasvatus olisi pelkästään äitien heiniä - isät ovat aivan yhtä tärkeitä ruokaroolimalleja kuin äidit.⁣ ⁣ 🍝 Mitä useammin perhe söi yhdessä, sitä yhteneväisempiä vanhemman ja lapsen ruokavaliot olivat. Yhteinen ruokailu onkin lapselle tilaisuus omaksua ruokaan liittyviä tapoja ja asenteita. Terveen ruokasuhteen syntyminen voi hankaloitua, jos vanhempi syö aina eri ruokaa kuin muu perhe tai on jatkuvasti laihdutuskuurilla, jättää ateriat väliin, ei koske “pupunruokaan”, puhuu ruoasta epäkunnioittavasti tai leimaa ruokia sallituiksi ja kielletyiksi. ⁣ ⁣ 🥕 Myös varhaiskasvattajilla on merkitystä. DAGIS-tutkimuksessa varhaiskasvattajien positiiviset asenteet ja kasvisten syömiseen rohkaiseminen olivat yhteydessä lasten terveellisempään ruokavalioon.⁣ ⁣ ⚠️ Kaikkien lasten kanssa toimivien olisi hyvä pohtia, millaisena ruokaroolimallina he toimivat. Omia asenteita ja käytösmalleja ei aina edes tiedosta, ja siksi niitä olisi hyvä pysähtyä välillä tarkastelemaan. Hyvän esimerkin näyttäminen kannattaa - sen avulla voi edistää terveen ja joustavan ruokasuhteen kehittymistä lapselle.
Päiväkotiruoan sokeripitoisuus on huolettanut ju Päiväkotiruoan sokeripitoisuus on huolettanut julkisessa keskustelussa, mutta todellinen ongelma eli liiallinen suolan saanti on jäänyt vähemmälle huomiolle. Runsas suolan saanti on terveydelle haitallista ja lisää mm. aivohalvauksen sekä sydän- ja verisuonitautien riskiä.⁣ ⁣ 📝Varhaiskasvatuksen ruokailusuosituksissa korostetaan niukkaa suolan käyttöä. Eri ruokalajeille on ohjeistettu suolan enimmäismäärät ja lisäksi raaka-aineiksi neuvotaan valitsemaan suolattomia tai vähäsuolaisia elintarvikkeita, kuten @sydanmerkki-tuotteita. Toteutus ja käytännöt vaihtelevat kuitenkin kunnittain, ja asiaan pitäisikin kiinnittää entistä enemmän huomiota.⁣ 👆 ⁣ 👩‍👧‍👦DAGIS-tutkimuksessa päiväkoti-ikäiset lapset saivat liikaa suolaa ruokavaliostaan sekä kotona että päiväkodissa. Suurimmat suolan saantilähteet olivat viljavalmisteet (32 % suolan saannista, erityisesti leivät ja puurot) sekä liharuoat (27 %). Pääruokiin eli liha-, kala ja kasvisruokiin suolaa lisätään yleensä sellaisenaan tai maustekastikkeiden muodossa, minkä lisäksi monet raaka-aineet (mm. juustot ja makkarat) sisältävät itsessään suolaa. Myös valmisruoat ovat tyypillisesti melko suolaisia.⁣ ⁣ 🧂Miten vähentää suolan saantia?⁣ ⁣ 🍋Suolan vähentäminen voi tuntua alkuun vaikealta, mutta makuaisti tottuu nopeasti vähäsuolaiseen ruokaan. Suola korostaa ruoan muita makuja. Suolaa tarvitaan kuitenkin vähemmän, jos ruoassa on makeutta, karvautta tai happamuutta. Näitä saadaan esimerkiksi hunajasta, yrteistä ja sitruunasta.⁣ ⁣ 🍚Ruoanlaitossa kannattaa käyttää jodioitua mineraalisuolaa, jossa natriumin määrä on pienempi. Suola maistuu voimakkaammin ruoan pinnalle lisättynä, joten sitä ei kannata sekoittaa ruokaan valmistusvaiheessa, vaan lisätä lautasella. Tällöin pienempi määrä riittää. Perunoiden, riisin, makaronin ja kasvisten keitinveteen tai puuroon ei tarvitse lisätä suolaa.⁣ ⁣ ✅Elintarvikkeiden pakkausmerkintöjä kannattaa tutkailla suolan osalta, sillä monista elintarvikkeista löytyy vähäsuolaisempia vaihtoehtoja. Toki valikoima voisi olla suurempikin, ja tähän toivoisimme elintarviketeollisuuden panostavan! Olisi kiva nähdä, että vähäsuolaisuudesta tulisi samanlainen trendi kuin sokerittomuudesta.⁣
Päiväkotiruoka herättää tunteita ja on puhutt Päiväkotiruoka herättää tunteita ja on puhuttanut julkisuudessakin, mutta keskustelu siitä ei aina tukeudu tutkittuun tietoon. Erityisesti päiväkotiruoan sokeripitoisuus on ollut esillä. Mutta tarvitseeko siitä olla huolissaan? ⁣ ⁣ 🍭DAGIS-tutkimuksessa selvitettiin 3-6-vuotiaiden lasten ruoankäyttöä. Tutkimuksen mukaan lasten lisätyn sokerin saanti oli keskimäärin suositusten mukaista (<10 E%), ja erityisesti päiväkotiruoasta sen saanti oli vähäistä. Lisättyä sokeria saatiin enemmän viikonloppuisin ja arkena pääosa siitä saatiin kotona.⁣ ⁣ 🍬Suurimmat lisätyn sokerin saantilähteet lasten ruokavaliossa olivat makeutetut maitovalmisteet 25 % (erityisesti jogurtit), makeiset ja sokeri 22 % sekä juomat 20 % (erityisesti mehujuomat). Näitä kaikkia kulutettiin keskimäärin enemmän kotona kuin päiväkodissa.⁣ ⁣ 🧁Tutkimusnäytön mukaan huoli päiväkotiruoan sokerista on siis ainakin osittain turhaa. Monissa päiväkodeissa asiaan on jo kiinnitetty huomioita: lisätyn sokerin määrää resepteissä on vähennetty tai maustettuja jogurtteja on korvattu maustamattomilla.⁣ ⁣ 🎂Vanhempia huolettavat usein myös päiväkodin juhlatarjoilut tai retkieväät, joiden sisältö poikkeaa arkiruoasta. Vaikka juhlatarjoiluja oli mukana myös DAGIS-aineistossa, lisätyn sokerin saanti pysyi suositellussa. Yksittäisistä elintarvikkeista ei siis kannata olla huolissaan, sillä ruokavalion kokonaisuus on ratkaiseva. Kannattaa myös muistaa, että lisätyn sokerin saannissa ei tarvitse pyrkiä nollalinjaan, vaan terveelliseen ruokavalioon mahtuu myös kohtuudella sokeripitoisia herkkuja.⁣
Päiväkotiruoka herättää tunteita ja on puhutt Päiväkotiruoka herättää tunteita ja on puhuttanut julkisuudessakin, mutta keskustelu siitä ei aina tukeudu tutkittuun tietoon. Huolta on herättänyt päiväkotiruoan sokeripitoisuus, ja moni muistaa myös kannanotot, joissa vaadittiin oikeutta tuoda päiväkotiin omat voit ja rasvaisemmat maidot.⁣ ⁣ 🥪Ulkomaisissa tutkimuksissa päiväkotiruoan laatu ei aina ole saanut kiitosta, sillä ruokakäytännöt vaihtelevat eri maissa. Osassa maita lämmin ateria on ostettavissa tai lapsille tuodaan omat eväät. On selvää, että laatu vaihtelee, jos aterioiden sisältöä ohjaavia suosituksia ei ole käytössä.⁣ ⁣ 📑Suomessa päiväkotiruoka sisältyy päivähoitomaksuun ja sen suunnittelua ohjaavat ravitsemussuositukset, jotka perustuvat laajaan tutkimusnäyttöön terveyttä edistävästä ravinnosta. Käytännön toteutus on kuitenkin kuntien ja osin päiväkotien itse päättämää. Kaikkia suosituksia ei aina noudateta. Suositusten noudattaminen olisi kuitenkin ensisijaisen tärkeää, sillä päiväkotiruoalla on suuri merkitys lasten ruokavaliolle. Suurin osa päiväkoti-ikäisistä lapsista osallistuu varhaiskasvatukseen ja syö siellä 2-3 ateriaa joka arkipäivä.⁣ ⁣ 👩🏻‍💻Suomessa päiväkotiruoan terveellisyyttä ja sen merkitystä lasten ravitsemuksessa on tutkittu mm. DIPP- ja DAGIS-tutkimuksissa. DIPP-tutkimuksessa havaittiin, että kodin ulkopuolella hoidossa olevien lasten ruokavalio oli monipuolisempi ja lähempänä ravitsemussuosituksia kotona hoidettuihin verrattuna. DAGIS-tutkimus osoitti, että päiväkotiruoasta saatiin merkittävä osa tärkeistä ravintoaineista (mm. D-vitamiini, kuitu, tyydyttymättömät rasvahapot) ja suositeltavaan ruokavalioon kuuluvista elintarvikkeista (mm. kalaruoat, kasvimargariinit, viljatuotteet).⁣ ⁣ 🧂DAGIS-tutkimuksessa lasten ruokavalion haasteiksi nousivat liiallinen suolan ja tyydyttyneen rasvan saanti sekä koti- että päiväkotiruoasta. Lisäksi kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttöä olisi varaa lisätä sekä päiväkodissa että kotona. Lisätyn sokerin saanti oli päiväkotiruoassa suositusten mukaista (tästä tulossa postaus!) Päiväkotiruokaa onkin tärkeää tutkia sen sijaan, että mutuillaan sen ongelmista. Kun oikeat ongelmat on osoitettu, voidaan niihin pyrkiä kehittämään ratkaisuja.
4️⃣1️⃣ Kuka muistaa 1990-luvun jumppatunni 4️⃣1️⃣ Kuka muistaa 1990-luvun jumppatunnit ja marssimisen, mambot sekä V-, A- ja ristiaskeleet? Käsi ylös! 🙋‍♀️⁣ ⁣ 🏫 Ainakin eräässä itävantaalaisessa koulussa erilaisia askelsarjoja hiottiin useasti. Vaikka välillä harmittikin ainaiselta tuntuva jumppailu, aerobic oli itselleni varsin mieluisa tapa liikkua 🤸🏽‍♀️⁣ ⁣ 👯‍♀️ Näiden tuttujen askelsarjojen pariin palaaminen 25 vuoden jälkeen olikin siksi ihanan nostalgista. Ja edelleen toimii! ✅⁣ ⁣ 🏃‍♀️ Mitä lajeja sä oot harrastanut koululiikunnassa? 🏋️‍♀️
Load More... Follow on Instagram
Copyright © 2020 Aivosumutorvi – OnePress teeman luonut FameThemes

Pin It on Pinterest