Siirry sisältöön
Aivosumutorvi

Aivosumutorvi

Enimmäkseen hyväntuulista ja kohtalaista uutisointia terveydestä, mahdollisesti hälvenevää aivosumua

Valikko
  • Aivosumutorvi
    • Mikä ihmeen Aivosumutorvi?
    • Aiviksen Essi
    • Aiviksen Henna
    • Mediassa
  • Palvelut
  • Yhteystiedot
  • Podcast
  • Blogi
  • Facebook
  • Twitter
  • Instagram

Kuukausi: joulukuu 2017

blogi / joustavuus / juhlapyhät

Stoppi jokavuotiselle joulukilokeskustelulle

Kirjoitimme Ravitsemuskatsaus-lehteen (2/2017) kommenttipuheenvuoron, jossa kyseenalaistamme dieettikulttuurin ja joka vuoden tammikuussa alkavat laihdutuskuurit. Voit lukea jutun täältä.

Viimeisimmät artikkelit

  • Ravintolisien kaupalliset yhteistyöt – mitä kuluttajan tulisi pitää mielessä
  • Saantilähteet tarkasteluun – ravintolaskuri kertoo ruokaostosten terveellisyydestä
  • Kasvisruokavalio sopii kaikille ja muita myyttejä
  • Ruokahuuhaa somessa – vinkkejä tuleville asiantuntijoille
  • Neljä kapselia tai kymmenen kiloa kasviksia – tässäkö vaihtoehdot?

Arkistot

  • lokakuu 2020
  • syyskuu 2020
  • elokuu 2020
  • kesäkuu 2020
  • toukokuu 2020
  • huhtikuu 2020
  • maaliskuu 2020
  • helmikuu 2020
  • tammikuu 2020
  • joulukuu 2019
  • marraskuu 2019
  • syyskuu 2019
  • elokuu 2019
  • heinäkuu 2019
  • kesäkuu 2019
  • toukokuu 2019
  • huhtikuu 2019
  • maaliskuu 2019
  • helmikuu 2019
  • tammikuu 2019
  • joulukuu 2018
  • marraskuu 2018
  • lokakuu 2018
  • syyskuu 2018
  • elokuu 2018
  • heinäkuu 2018
  • kesäkuu 2018
  • maaliskuu 2018
  • helmikuu 2018
  • tammikuu 2018
  • joulukuu 2017
  • lokakuu 2017
  • syyskuu 2017
  • heinäkuu 2017
  • kesäkuu 2017
  • toukokuu 2017
  • maaliskuu 2017
  • helmikuu 2017
  • tammikuu 2017
  • joulukuu 2016
  • lokakuu 2016
  • syyskuu 2016
  • elokuu 2016
  • kesäkuu 2016
  • huhtikuu 2016
  • maaliskuu 2016

Aivis Twitterissä:

AivosumutorviFollow

Aivosumutorvi
Retweet on TwitterAivosumutorvi Retweeted
oeu_2020Oman Elämänsä Urheilija@oeu_2020·
20h

Opasvalikoimamme kasvaa! Kesällä julkaisimme paljon kiitosta saaneet valmentajaoppaat urheilijan häiriintyneestä syömisestä suomeksi. Nyt lisäksi saatavilla on opas vanhemmille ja valmentajaoppaista ruotsinkieliset versiot. Tutustu & auta häiriintyneen syömisen ennaltaehkäisyssä!

Reply on Twitter 1351059202953908225Retweet on Twitter 13510592029539082257Like on Twitter 135105920295390822518Twitter 1351059202953908225
Retweet on TwitterAivosumutorvi Retweeted
mashkilleysonErik Mashkilleyson@mashkilleyson·
16 tammi

Koska #runebergintorttu ja sen johdannaiset puhuttavat kansaa, koin että siitä tarvitaan tarkempaa määrittelyä persoonakartoituksen kautta. #runeberginfluencer #finnishproblems

Reply on Twitter 1350541492822167558Retweet on Twitter 13505414928221675587Like on Twitter 135054149282216755833Twitter 1350541492822167558
Retweet on TwitterAivosumutorvi Retweeted
jokastenJohanna Ihalainen@jokasten·
17 tammi

Meidän tutkimuksesta alustavia tuloksia @yleurheilu Psykologi Marja Kokkonen kommentoi painokeskustelua 👇👇👇 #yhteistyö @JYUsport_health @KIHUFinland https://yle.fi/urheilu/3-11660512?fbclid=IwAR06QhkT7uCFGERVRmWLzSuZlgStfyXst6iCBq4wzmNS3ZbXU7b_3fUvrpw&utm_source=twitter-share&utm_medium=social

Reply on Twitter 1350693645863821312Retweet on Twitter 13506936458638213126Like on Twitter 135069364586382131240Twitter 1350693645863821312
Load More...

Aivis Facebookissa:

Aivosumutorvi

3 days ago

Aivosumutorvi
Tutkija juhlii, kun sähköpostiin kilahtaa viesti hyväksytystä tieteellisestä artikkelista. Seuraavan kerran samaa artikkelia juhlitaan, kun se on vihdoin julkaistu. Hyväksymisestä julkaisuun saattaa kulua muutama päivä tai jopa viikkoja riippuen julkaisusta.Usein käy kuitenkin niin, että kun artikkeli on julkaistu, se unohdetaan, eikä sen tuloksista välttämättä pyritäkään kertomaan suurelle yleisölle. On ymmärrettävää, että tutkijoilla ei ole aikaa viestiä tutkimustuloksista sekä tiedeyhteisölle että maallikoille. Toisaalta pidämme kansantajuistavaa tiedeviestintää tutkijoiden velvollisuutena, teemmehän tutkimusta paljolti julkisin varoin.Yritämmekin nyt skarpata ja viestiä tutkimustuloksistamme entistä enemmän ja monipuolisemmin! Siispä, olkaa hyvät, kaikkien aikojen ensimmäinen Aiviksen tiedeviestintävideo, joka avaa jo muutama kuukausi sitten julkaistun DAGISresearch-artikkelin tuloksia. Linkki itse artikkeliin kommenteissa. ... See MoreSee Less

Video

View on Facebook
· Share

Share on Facebook Share on Twitter Share on Linked In Share by Email

Aivosumutorvi

2 weeks ago

Aivosumutorvi
"Loiseläimiä tai kovia huumeita ei ehkä enää markkinoida ihmedieettinä, mutta henkilövetoisten tarinoiden vaarallinen viehätysvoima hyvinvointialalla ei laimene." ... See MoreSee Less

Wilma Ruohiston kolumni: Mikä yhdistää heisimatoja, amfetamiinia, sometähteä ja Beyoncéa? Yli 4 000 000 000 000 euron bisnes, jonka kohde olet sinä

www.is.fi

Loiseläimiä tai kovia huumeita ei ehkä enää markkinoida ihmedieettinä, mutta henkilövetoisten tarinoiden vaarallinen viehätysvoima hyvinvointialalla ei laimene.
View on Facebook
· Share

Share on Facebook Share on Twitter Share on Linked In Share by Email

Aivis Instagramissa:

aivosumutorvi

📯Ravitsemustieteilijät Essi ja Henna
📯Töissä @UniversityofHelsinki
📯Vapaalla metsässä, sohvalla tai maailmalla
📯Mieliruokia ja liikuntaa
👩🏻‍💻Tutkijoita kritisoidaan välillä s 👩🏻‍💻Tutkijoita kritisoidaan välillä siitä, että heillä ei olisi käytännön osaamista, vaan lähinnä teoreettista tietoa tutkimusaiheestaan. Ravitsemustieteen tutkijoista voidaan esimerkiksi ajatella, että he tietävät ravinnon ja terveyden yhteyksistä ja sairastumisriskeistä, mutta eivät ymmärrä tavallisten ihmisten ruoankäytöstä juuri mitään. Jotkut ehkä ajattelevat, että vain kliinistä työtä tekevät ravitsemusterapeutit ovat kärryillä ihmisten syömiskäyttäytymisestä ja ruokavaliosta. Todellisuudessa syömiskäyttäytyminen, ruokavaliot ja monet muut käytännön asiat tulevat tutuiksi myös monille ravitsemustutkijoille. ☝️⁣ ⁣ 💻Tutkijoiden työ ei ole pelkästään tutkimusdatan pyörittelyä ja artikkelien kirjoittamista, vaan siihen kuuluu myös tutkimuksen käytännön toteuttaminen. Mikäli tutkitaan ihmisten ruokavalioita, tutkittavien ruoankäyttöön perehdytään ihan käytännön tasolla sekä aineiston keruun että käsittelyn aikana. ⁣ ⁣ 🍌Tutkimusaineistoa voidaan kerätä esimerkiksi ruoankäyttöhaastattelujen avulla. Tällöin voidaan haastatella satoja tutkittavia, ja haastattelijat saavat siten kattavan kuvan tutkimushenkilöiden syömisistä. Ruoankäyttötietoa voidaan kerätä myös ruokapäiväkirjojen avulla. Toistaiseksi ei ole keksitty systeemiä, jonka avulla ruokapäiväkirjat muuttuisivat suoraan tutkimusdataksi, vaan ne täytyy syöttää tietokantaan elintarvike kerrallaan. Kun tutkija tallentaa satoja ruokapäiväkirjoja, tulee tutkimusjoukon ruoankäyttö pakostikin tutuksi. Ruoankäytön keruumenetelmien käyttö vaatii lisäksi hyvää elintarviketuntemusta sekä tutkimuslomakkeiden suunnitteluvaiheessa että aineiston keruu- ja tallennusvaiheessa. ⁣ ⁣ 💾 Myös aineiston käsittely ja datan pyörittely antavat tutkijalle käytännön tietämystä ihmisten ruoankäytöstä. Tutkimusaineistoon perehtyminen sen tarkastusvaiheessa sekä lukemattomat eri analyysit mahdollistavat huomattavasti laajemman tiedon omaksumisen verrattuna tilanteeseen, jossa asiantuntija tapaa yksittäisiä potilaita tai asiakkaita. Koska tutkittavat ovat yleensä perusterveitä, tavallisia ihmisiä, tutkija saa käsityksen nimenomaan koko väestön ravitsemuksesta, ei yksittäisten vastaanotolle hakeutuneiden asiakasryhmien tilanteesta.
🍽️ Aina välillä sitä kaipailee valmiiden r 🍽️ Aina välillä sitä kaipailee valmiiden ruokien äärelle. Normaaliaikoina Aivis lounastaa yleensä @unicafefi-opiskelija- ja henkilöstöravintolassa, ja vaikka ihan joka päivä ei tarjolla olekaan mieliruokaa, helpottaa henkilöstöravintola silti huomattavasti elämää. 🥦 Sen lisäksi, että henkilöstöravintolassa käyvä säästää aikaa kokkailuilta, joukkoruokailu on myös väestötason terveyden edistämistä. Henkilöstöravintoloissa syödyt lounaat ovat muualla nautittuihin lounaisiin tai omiin eväisiin verrattuna lähempänä ravitsemussuosituksia. Lisäksi henkilöstöravintoloissa syödään useammin kasvis- ja kalaruokia. 📊 Kaikilla ei ikävä kyllä ole mahdollisuutta käyttää henkilöstöravintoloita. Finravinto 2017 -tutkimuksen mukaan korkeasti koulutetut syövät henkilöstöravintoloissa selvästi useammin kuin vähiten koulutetut. Myös asuinalue vaikuttaa siten, että pääkaupunkiseudulla asuvat syövät henkilöstöravintolassa useammin kuin muualla asuvat. 🏫 Mahdollisuus kohtuuhintaiseen ja ravitsemussuositusten mukaiseen työpaikkalounaaseen on etuoikeus, ja samalla tekijä, joka voi lisätä eriarvoisuutta. Ihannetilanteessa yhä useammassa työpaikassa, myös pienemmissä, olisi mahdollisuus edulliseen ja monipuoliseen työpaikkalounaaseen. Myös julkisten ruokapalveluiden avaamista työttömille ja eläkeläisille on pohdittu. ❓ Hyödynnätkö nyt tai normaalitilanteessa henkilöstöravintolaa? Mitä henkilöstöravintolan ruokaa olet kaivannut koronan aikana? 🥬Täällä innostuttiin kokkailemaan gruusialaista kaalivuokaa, joka on yksi @unicafefi​n ruokalistan helmistä! Resepti on @kruoka​n käsialaa ja löytyy ruutukaappauksina stooreista (kohokohta #52reseptiä).
🥳 Tutkija juhlii, kun sähköpostiin kilahtaa v 🥳 Tutkija juhlii, kun sähköpostiin kilahtaa viesti hyväksytystä tieteellisestä artikkelista. Seuraavan kerran samaa artikkelia juhlitaan, kun se on vihdoin julkaistu. Hyväksymisestä julkaisuun saattaa kulua muutama päivä tai jopa viikkoja riippuen julkaisusta.⁣ ⁣ 📑 Usein käy kuitenkin niin, että kun artikkeli on julkaistu, se unohdetaan, eikä sen tuloksista välttämättä pyritäkään kertomaan suurelle yleisölle. On ymmärrettävää, että tutkijoilla ei ole aikaa viestiä tutkimustuloksista sekä tiedeyhteisölle että maallikoille. Toisaalta pidämme kansantajuistavaa tiedeviestintää tutkijoiden velvollisuutena, teemmehän tutkimusta paljolti julkisin varoin.⁣ ⁣ 🎥 Yritämmekin nyt skarpata ja viestiä tutkimustuloksistamme entistä enemmän ja monipuolisemmin! Siispä, olkaa hyvät, kaikkien aikojen ensimmäinen Aiviksen tiedeviestintävideo, joka avaa jo muutama kuukausi sitten julkaistun artikkelin tuloksia. Linkki itse artikkeliin kommenteissa ⬇️
Kuulemma tänään alkaa virallinen ruunarikausi - Kuulemma tänään alkaa virallinen ruunarikausi - don't mind if I do! 💯⁣ ⁣ Voisko Aiviksen näytöillä kilvoitella jo Suomen toiseksi kovimman Runeberg-influensserin tittelistä heti @kasperstromman​in jälkeen? 🤔⁣ ⁣ #runebergintorttu #runeberg #jlruneberg #runeberginpäivä #ruunarikausi #runebergstårta #sesonkiherkku
"Ihmiselimistö ei ole ollenkaan monimutkainen, jo "Ihmiselimistö ei ole ollenkaan monimutkainen, jos sen toimintaan ei liikaa perehdy, joten syö kuin minä ja näytät minulta!" 🙌⁣ ⁣ #pikadieetti #dieetti #tammikuu #laihdutus #elämäntapamuutos #elintavat #ruokavalio #tehokuuri #dieettibisnes⁣
🌱 Pinaattia pidetään usein erityisen hyvänä 🌱 Pinaattia pidetään usein erityisen hyvänä raudan lähteenä, vaikka todellisuudessa sen rautapitoisuus on samaa luokkaa muiden vihreiden kasvisten kanssa. Mistä tämä väärinkäsitys johtuu?⁣ ⁣ ❓ Väärinkäsityksen synty on ainakin osittain mysteeri. Erään tarinan mukaan pinaatin rautapitoisuus määritettiin oikein, mutta julkaisuun tuli pilkkuvirhe synnyttäen myytin pinaatin suuresta rautapitoisuudesta. Ilmeisesti myytti pilkkuvirheestä on kuitenkin itsesään myytti - analyysissä oli jonkinlaista virhettä, joka johti rautapitoisuuden yliarviointiin, mutta pilkkuvirheestä ei ollut kyse.⁣ ⁣ 💪🏼 Toinen väärinkäsitys liittyy Kippari-Kallen ruokavalion taustoihin. Usein väitetään, että Kippari-Kalle on mieltynyt pinaattiin sen sisältämän raudan takia, mutta todellisuudessa Kalle toteaa näin: “spinach is full of vitamin A an’ tha’s what makes hoomans strong and hefty”. Hän ei siis perustellut pinaatin syömistä sen rauta- vaan A-vitamiinipitoisuudella (oikeasti pinaatti sisältää karotenoideja, jotka ovat A-vitamiinin esiasteita).⁣ ⁣ 🔎 Mutta jos pilkkuvirhe ja Kippari-Kalle eivät selitä myyttiä pinaatin suuresta rautapitoisuudesta, niin mikä sitten? Tietääkö joku asiasta enemmän? ⁣ ⁣ 😋 Oli miten oli, pakastepinaatti sopii monenlaisiin ruokiin. Tämä kahden hengen pasta valmistuu hetkessä vaikka etätyöpäivän lounaaksi. Artisokansydämet päätyivät mukaan hävikinestomielessä - ne voi jättää kokonaan pois, jos niitä ei satu olemaan tai toisaalta niitä voisi hyvin laittaa enemmänkin. Tsekkaa resepti stooreista (myöhemmin kohokohdasta #52reseptiä).
⛷ Lajihaaste on ohi, mutta ajateltiin silti viel ⛷ Lajihaaste on ohi, mutta ajateltiin silti vielä silloin tällöin esitellä uusia liikuntalajeja.⁣ ⁣ ❄ Täällä on päästy ekan kerran aikuisiällä hiihtelyn makuun! Aiemmat kerrat ovat jääneet yksittäisiin kokeiluihin, eikä hiihtointoa ole päässyt syntymään, vaan laji on lähinnä turhauttanut taitojen puutteen vuoksi. 🤷‍♀️⁣ ⁣ 🌨 Omassa hiihtotekniikassa on toki edelleenkin kehitettävää ja mäet hirvittää, mutta se ei menoa haittaa. Tyyli ei onneksi ratkaise, vaan se, että lajista nauttii! 😊⁣ ⁣ 💙 Kiinnostaisi kuulla kuinka moni osaa oikeasti hiihtää vai onko taidot unohtuneet kouluajoilta? Tänään kävi myös mielessä, että oppikohan sitä itse koulussakaan oikeasti hiihtämään, vai oliko se vain tällaista samanlaista epämääräistä menoa silloinkin, vaikka kovasti kuvitteli hiihtävänsä... 🤔😅
📅 Tammikuu on elämäntapamuutosten ja laihdutu 📅 Tammikuu on elämäntapamuutosten ja laihdutuskuurien kulta-aikaa. Kukapa ei haluaisi aloittaa puhtaalta pöydältä ja laittaa koko elämää kuntoon vuoden alussa.⁣ ⁣ ⚖️ Nykyään somessa näkee onneksi paljon muutakin kuin tiukkoja kunto- ja laihdutuskuureja. Moni vaikuttaja puhuu laihduttamisen ja kilokyttäilyn sijaan terveellisestä, joustavasta ja riittävästä syömisestä sekä kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Tämä on tietysti hieno juttu!⁣ ⁣ ⌚ Ikävä kyllä myös terveellinen syöminen ja hyvinvointi tuntuvat menevän monella suorittamiseksi. Joillekin hyvinvointi on treeniohjelmia, to do -listoja ja grammalleen suunniteltuja ruokavalioita. Toisille se on aikaisia heräämisiä, ravintolisiä ja entistä parempia aikoja maratonilla.⁣ ⁣ 📰 @sannatalvia luonnehti @helsinginsanomat tänään julkaistussa 💎-jutussa hyvinvoinnista huolehtimista normiksi ja jopa moraaliseksi velvollisuudeksi - “hyvä” ihminen huolehtii terveydestään, “huono” ei. Tämä hyvinvointipuhe on valunut jo lastenkin keskuuteen. On huolestuttavaa, jos lapset oppivat arvostamaan vain tervettä ja ulkoa annettujen mittareiden valossa hyvinvoivaa kehoa.⁣ ⁣ 💚 Emme tietenkään kannusta ketään lopettamaan hyvinvoinnin tavoittelua. Tammikuisessa hyvinvointipuheen tulvassa on kuitenkin hyvä miettiä, onko terveyden ja hyvinvoinnin tavoittelu omassa elämässä oikeissa mittasuhteissa: tuottaako hyvinvoinnin tavoittelu hyvinvointia vai ennemminkin ahdistusta? Onko mahdollista voida hyvin ilman, että suorittaa hyvinvointia? Pitääkö kaikkia valintoja perustella hyvinvoinnilla tai terveellisyydellä?
Load More... Follow on Instagram
Copyright © 2021 Aivosumutorvi – OnePress teeman luonut FameThemes

Pin It on Pinterest