Siirry sisältöön
Aivosumutorvi

Aivosumutorvi

Enimmäkseen hyväntuulista ja kohtalaista uutisointia terveydestä, mahdollisesti hälvenevää aivosumua

Valikko
  • Aivosumutorvi
    • Mikä ihmeen Aivosumutorvi?
    • Aiviksen Essi
    • Aiviksen Henna
    • Mediassa
  • Palvelut
  • Yhteystiedot
  • Podcast
  • Blogi
  • Facebook
  • Twitter
  • Instagram

Stoppi jokavuotiselle joulukilokeskustelulle

Kirjoitettu 27.12.20175.8.2019 kirjoittaja Aivosumutorvi
  • Shares

Kirjoitimme Ravitsemuskatsaus-lehteen (2/2017) kommenttipuheenvuoron, jossa kyseenalaistamme dieettikulttuurin ja joka vuoden tammikuussa alkavat laihdutuskuurit. Voit lukea jutun täältä.

Ei joulukiloille
  • Shares
Kategoriassa blogi, joustavuus, juhlapyhätAvainsanat jojoilu, joulu, laihdutuspuhe, painonhallinta, repsahdus

Viimeisimmät artikkelit

  • Leikkaus tutkimuksesta on leikkaus koulutuksesta
  • Hyvinvoinnin normittaminen käy huomaamatta
  • Ravintolisien kaupalliset yhteistyöt – mitä kuluttajan tulisi pitää mielessä
  • Saantilähteet tarkasteluun – ravintolaskuri kertoo ruokaostosten terveellisyydestä
  • Kasvisruokavalio sopii kaikille ja muita myyttejä

Arkistot

  • kesäkuu 2021
  • toukokuu 2021
  • lokakuu 2020
  • syyskuu 2020
  • elokuu 2020
  • kesäkuu 2020
  • toukokuu 2020
  • huhtikuu 2020
  • maaliskuu 2020
  • helmikuu 2020
  • tammikuu 2020
  • joulukuu 2019
  • marraskuu 2019
  • syyskuu 2019
  • elokuu 2019
  • heinäkuu 2019
  • kesäkuu 2019
  • toukokuu 2019
  • huhtikuu 2019
  • maaliskuu 2019
  • helmikuu 2019
  • tammikuu 2019
  • joulukuu 2018
  • marraskuu 2018
  • lokakuu 2018
  • syyskuu 2018
  • elokuu 2018
  • heinäkuu 2018
  • kesäkuu 2018
  • maaliskuu 2018
  • helmikuu 2018
  • tammikuu 2018
  • joulukuu 2017
  • lokakuu 2017
  • syyskuu 2017
  • heinäkuu 2017
  • kesäkuu 2017
  • toukokuu 2017
  • maaliskuu 2017
  • helmikuu 2017
  • tammikuu 2017
  • joulukuu 2016
  • lokakuu 2016
  • syyskuu 2016
  • elokuu 2016
  • kesäkuu 2016
  • huhtikuu 2016
  • maaliskuu 2016

Aivis Twitterissä:

Twitter feed is not available at the moment.

Aivis Facebookissa:

This message is only visible to admins.
Problem displaying Facebook posts.
Click to show error
Error: No posts available for this Facebook ID

Aivis Instagramissa:

Aivosumutorvi

aivosumutorvi

📯Ravitsemustieteilijät Essi ja Henna
📯Töissä tutkijoina @UniversityofHelsinki
📯Aivosumutorvi-podcast
📯Mieliruokia, liikuntaa ja ravitsemustiedettä
Hesarin kuukausiliitteessä ruokakirjailija Tara J Hesarin kuukausiliitteessä ruokakirjailija Tara Junker kertoo haluavansa hävittää perinteisen lautasmallin. Otsikointi herätti mielenkiinnon, sillä vaikka ravitsemussuositusten kritisointi on yleistä, lautasmallia kyseenalaistetaan harvemmin. Tarkastellaanpa siis kritiikkiä lähemmin.⁣ ⁣ 🐟Junker nostaa esille lihan roolin lautasmallissa: hänen mukaansa oletuksena on liha, vaikka kaikki tietävät, että lihan syöntiä pitäisi vähentää. Kritiikki ihmetyttää, sillä Ruokaviraston sivuilta löytyvässä “virallisessa” lautasmallikuvassa (suomalaiset ravitsemussuositukset vuodelta 2014), proteiinin lähteenä on vaalea kala. Kuvatekstissä ohjeistetaan, että lautasesta noin neljännes jää kala-, liha- tai munaruoalle, jonka voi korvata palkokasveja, pähkinöitä tai siemeniä sisältävällä kasvisruoalla.⁣ ⁣ 🥦Junker kritisoi lautasmallia myös siitä, että proteiinin ja hiilihydraatin lähteiden lisäksi “loput lautasesta täytetään yleensä jäävuorisalaatillla, kurkulla ja tomaatilla”. Nämä ovat toki yleisiä monessa salaattipöydässä, mutta mallikuvassa salaattiosiosta löytyy mm. vihersalaattia, porkkanaa, paprikaa ja pähkinöitä sekä keitettyjä kukka- ja parsakaaleja. Kuvatekstissä puolet lautasesta ohjeistetaan täyttämään kasviksilla, kuten raasteilla, salaateilla ja lämpimillä kasvislisäkkeillä. Lautasmalli auttaa suositusten mukaisen ruokavalion koostamisessa, mutta sitä ei tietenkään tule tulkita niin, että vain kuvassa näkyviä ruokia voi valita.⁣ ⁣ 🍛Lisäksi Junker kritisoi sektoreihin jaettua lautasta. Lautasmallin ideana on toimia apuna hyvän aterian koostamisessa, ja se on jaettu sektoreihin, jotta aterian koostumus on helpompi hahmottaa. Omaa lautasta tai jokaista ateriaa ei kuitenkaan tarvitse koota näin. Itse asiassa esimerkkikuvia löytyy myös siitä, miten esim. ruokaisa salaatti tai keitto taipuu lautasmalliin.⁣ ⁣ 🍽On tärkeää, että ravitsemusneuvontaan käytettävät materiaalit ovat monipuolisia ja kannustavat terveyden ja ympäristön kannalta parempiin valintoihin. Lautasmalli on konkreettisuudessaan erinomainen viestintäväline, jota ei esitetyn kritiikin perusteella kannata siirtää historiaan. Sen sijaan sitä voi ja kannattaa tietysti päivittää vastaamaan nykyisiä tarpeita.
Auta tiedettä ja tutkimusta vastaamalla nettikyse Auta tiedettä ja tutkimusta vastaamalla nettikyselyyn! Kyselyllä kerätään aineistoa @universityofhelsinki Ihmisen ravitsemuksen ja ruokakäyttäytymisen maisteriohjelmassa opiskelevan Hannan gradututkimusta varten. Tutkimuksessa selvitetään sosiaalisen median käytön ja ruokavalion välisiä yhteyksiä. Kyselyyn vastaaminen vie noin 20-25 minuuttia ja se kannattaa tehdä tietokoneella (yliopiston kyselytyökalu ei ikävä kyllä oikein taivu mobiiliin). Linkki kyselyyn: redcap.link/fromfeedtofork #gradu #tutkimus #tiede #ravitsemustiede #ruokakäyttäytyminen #sosiaalinenmedia #ruokavalio
⛔️Tänään vietetään Älä laihduta -päivää. Suurelle yleisölle keskustelu laihduttamisen ympärillä voi tuntua ristiriitaiselta ja hämmentävältäkin. Samaan aikaan paasataan lihavuusepidemiasta ja ylipainoon liittyvistä terveysriskeistä ja toisaalta varoitellaan laihduttamisen olevan kaikista vahingollisinta terveydelle. Hämmennystä lisää se, että jopa alan ammattilaiset kiistelevät siitä, onko laihduttaminen suositeltavaa vai ei.⁣ ⁣ 🍏Yksi syy ristiriitaiseen viestintään voi olla se, että ihmiset ymmärtävät laihduttamisen eri tavalla. Osa ajattelee laihduttamisen tarkoittavan toistuvia kitudieettejä ja osa taas mieltää sen tarkoittavan kaikkea painonhallintaa. On ymmärrettävää, että ammattilaiset tyrmäävät epäterveellisillä menetelmillä toteutetun laihduttelun, mutta toisaalta kaiken painonhallinnan tai elintapojen parantamisen “kieltäminen” tuntuu aika jyrkältä ja kummalliselta neuvolta.⁣ ⁣ ⚖️Oma paino on monelle herkkä aihe, mikä lisää aiheen ympärillä käytävän keskustelun tunnepitoisuutta. Samalla kun paino on jokaisen oma asia, johon kenelläkään toisella ei pitäisi olla mitään sanottavaa, liittyy siihen myös terveydellisiä näkökulmia, jonka vuoksi terveydenhuollon ammattilaiset eivät voi aihetta täysin ohittaa. Monella ammattilaisella olisi kuitenkin parannettavaa siinä, miten aiheesta viestii. Viestinnässä täytyy aina huomioida, kenelle se on suunnattu: vaikka neutraali puhe painosta ja terveellisistä elintavoista tuntuisi sopivalta lähestymistavalta suurelle osalle väestöstä, voi kaikenlainen painopuhe ja terveellisyyden korostaminen olla todella haitallista esimerkiksi syömishäiriötä sairastavalle.⁣ ⁣ ☝️Laihdutuskulttuuri sinällään on yksiselitteisesti haitallista. Muussa painonhallintapuheessa asiallista keskustelua edesauttaa ja turhaa vastakkainasettelua vähentää se, että määritellään aina mitä milläkin termillä tarkoitetaan.
🤓 HS uutisoi tällä viikolla tutkimuksesta, jo 🤓 HS uutisoi tällä viikolla tutkimuksesta, jonka mukaan liian proteiinipitoinen ruoka voi lisätä valtimotaudin riskiä. Tutkimuksessa havaittiin valtimotaudin kehittymiseen liittyvien immuunisolujen tavallista suurempaa aktivaatiota silloin, kun energiasta yli 22 % tulee proteiinista. Aminohappo leusiini, jota on runsaasti eläinperäisissä ruoissa, näytti olevan tässä olennaisessa roolissa.⁣ ⁣ 🥩 Tulos ei ole täysin yllättävä, sillä aiemmissakin tutkimuksissa on havaittu viitteitä siitä, että runsas eläinperäisen proteiinin saanti liittyy suurempaan sairauksien esiintyvyyteen.⁣ ⁣ 📊 Tulos on kiinnostava lisä aiempaan tutkimusnäyttöön, mutta tutkimuksesta uutisoidessa tulisi kuitenkin huomioida tärkeä seikka. Tutkittavina oli nimittäin vain 23 ihmistä sekä hiiriä ja soluja. Tuloksia ei siis voida yleistää koko väestöön, ja siksi uutisoinninkin toivoisi olevan maltillisempaa.⁣ ⁣ 😡 Raflaavat otsikot harmittivat meidän lisäksi myös eläinproteiinin ystäviä - tosin eri syystä. Somessa kiertävässä meemissä arvostellaan sitä, että tutkimuksessa käytetty proteiinijuoma sisältää muutakin kuin proteiinia (esim. sokeria ja rypsiöljyä). Siten tutkimus ei kuulemma voi todistaa liiallisen proteiinin saannin yhteyttä valtimotautiin, vaan luonnollisestikin otsikoiden pitäisi huutaa sokerin ja rypsiöljyn vaarallisuudesta.⁣ ⁣ 🙄 “Epäkohdan” bongaamisella pyritään vähättelemään tutkijoita ja samalla ehkä oikeuttamaan omaa runsasproteiinista ruokavaliota. Tosiasiassa kritisoijat eivät selvästikään ymmärrä ravitsemustutkimuksen tekemisestä mitään - proteiinin osuutta ruokavaliosta voidaan tutkia, vaikka tutkimuselintarvikkeissa on myös muita ravintoaineita. 💡⁣ ⁣ 🤨 Valitettavasti monet ottavat nämä pilkkameemit todesta kyseenalaistamatta niiden tekijöiden motiiveja tai ymmärrystä aiheesta. Tiedettä saa ja pitää kritisoida, mutta on harmi, jos argumentit eivät perustu oikeisiin epäkohtiin, vaan omaan agendaan ja liian suuriin luuloihin omasta ravitsemustieteen osaamisesta.
👣Ruoka-askel-hankkeessa on kehitetty kestävää toimintamallia, joka tukee lasten terveellistä ruokavaliota ja vähentää ruokajärjestelmän ilmastovaikutuksia varhaiskasvatuksessa. Tähän pyrittiin lisäämällä kasvisten, erityisesti palkokasvien käyttöä sekä vähentämällä punaisen lihan ja maidon kulutusta suositellulle tasolle.⁣ ⁣ 🧸Osa suhtautuu lihan vähentämiseen ja kasvikuntapainotteisen ruoan lisäämiseen päiväkodeissa positiivisesti. Suositusten mukaisella päiväkotiruokailulla onkin mahdollisuus edistää terveyttä ja tasata sosioekonomisia eroja lasten ruoankäytössä. Jotkut puolestaan ajattelevat, ettei kasvipainotteinen ruokavalio takaisi riittävää ravintoaineiden saantia erityisesti pienillä lapsilla.⁣ ⁣ 🫠Väittely aiheesta on usein turhauttavaa, sillä erilaiset kasvipainotteiset ruokavaliot sekoittuvat (tahallisesti tai tahattomasti) helposti keskenään. Ravintoaineiden saannin kannalta on eri asia puhua kasvikuntapainotteisuuden lisäämisestä kuin täysin vegaaniseen ruokaan siirtymisestä. Tästä huolimatta jo pelkästään lihan käytön kohtuullistamista vastustetaan usein vedoten vegaaniruokavalion mahdollisiin riskeihin tietämättä edes, millaisia muutoksia todellisuudessa suunnitellaan.⁣ ⁣ ☝️Kaikkien intresseissä on, että päiväkodeissa tarjottava ruoka on turvallista ja terveellistä, ja tätä myös tutkitaan. Ruoka-askel-hankkeesta tehdyssä gradutyössä tarkasteltiin ruokalistamuutosten vaikutuksia lasten laskennalliseen ravintoaineiden saantiin. Gradussa havaittiin, että esimerkiksi proteiinin osuus energiaravintoaineista oli suositeltua suurempaa sekä ennen että jälkeen muutosten. Vitamiinien ja kivennäisaineiden osalta päiväkodissa tarjotut ateriat täyttivät suositukset ennen ja jälkeen muutosten. Kalsiumin määrä ruokalistoilla laski vähän muutosten myötä, mutta ylitti edelleen selvästi suositellun tason. Foolihappoa ja rautaa taas oli ruokalistoilla enemmän muutosten jälkeen. Maltilliset muutokset kohti kestävämpää ruokavaliota eivät siis vaarantaneet ravintoaineiden riittävää tarjontaa.
Tämän vuotisen ravitsemusviikon teemoina on olle Tämän vuotisen ravitsemusviikon teemoina on olleet mm. kestävyys ja ravitsemussuositukset. Aiheista jatketaan myös tällä videolla, jolla puhutaan suomalaisten lihan kulutuksesta ja pohditaan keinoja lihan kulutuksen kohtuullistamiseen. Asiantuntijoina videollamme ovat professori Maijaliisa Erkkola @universityofhelsinki ja erikoistutkija Niina Kaartinen @thl.fi. Suora linkki videoon löytyy kohokohdista! ( https://www.youtube.com/watch?v=UQTj38-IYqY)
Tällä viikolla vietetään ravitsemusviikkoa, jo Tällä viikolla vietetään ravitsemusviikkoa, jonka yhtenä teemana on tiede ravitsemussuositusten taustalla. Tällä videolla keskustellaan ravitsemussuosituksista ja keskitytään erityisesti punaiseen lihaan terveys- ja ympäristönäkökulmasta. Millaiseen näyttöön uudet pohjoismaiset suositukset perustuvat? Mikä tekee punaisesta ja prosessoidusta lihasta epäterveellistä? Mitä ympäristönäkökulman huomioiminen suosituksissa tarkoittaa? Muun muassa näihin kysymyksiin videolla vastaavat apulaisprofessori Anne-Maria Pajari ja yliopistotutkija Jelena Meinilä @universityofhelsinki. ⁣ Suora linkki videoon löytyy kohokohdista! (https://www.youtube.com/watch?v=54_kA2TlHAs)
🍏Tällä viikolla vietetään ravitsemusviikkoa 🍏Tällä viikolla vietetään ravitsemusviikkoa teemalla “ravitsemuksella on merkitystä”. Ravitsemuksella on merkitystä erityisesti lapsuudessa, sillä ruokatottumukset opitaan lapsuudessa ja ne säilyvät usein aikuisuuteen saakka. Tutkimusten mukaan suomalaisten päiväkoti-ikäisten lasten ruokavaliossa haasteina on liiallinen punaisen ja prosessoidun lihan käyttö ja liian vähäinen kasvisten, erityisesti palkokasvien, käyttö. ⁣ ⁣ 🏠Ruokatottumusten kannalta tärkeimpiä ympäristöjä ovat koti ja päiväkoti. Suuri osa alle kouluikäisistä lapsista osallistuu kunnalliseen varhaiskasvatukseen ja syö kaksi kolmasosaa arkipäivän aterioista päiväkodissa. Suositusten mukaisella päiväkotiruokailulla on mahdollisuus edistää lasten terveyttä ja tasata sosioekonomisia eroja lasten ruoankäytössä.⁣ ⁣ 👩‍🏫Varhaiskasvatuksen ruokailusuosituksissa mainitaan myös ruokakasvatus. Ruokakasvatuksella tarkoitetaan ruokaan ja syömiseen liittyvää opetusta, ohjausta ja viestintää sekä pedagogisissa että epämuodollisemmissa tilanteissa. Ruokakasvatus on tärkeä osa päiväkodin ruokailutilanteita, mutta kasvattajat voivat kokea, ettei heillä on riittävästi tietoa ja välineitä ruokakasvatukseen.⁣ ⁣ 🥕Varhaiskasvatushenkilöstön tueksi onkin kehitetty Helsingin yliopiston täydennyskoulutusyhtiön HY+:n maksuton koulutus, jonka tavoitteena on tukea varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen pedagogista henkilöstä ruokakasvatuksellisessa sisältöosaamisessa sekä antaa välineitä hyvää ravitsemusta ja kestävää elämäntapaa tukevaan ruokakasvatustoimintaan. Aivis on mukana uuden verkkokurssin suunnittelussa ja opetuksessa. Kurssille ilmoittautuminen on nyt käynnissä!
Load More... Follow on Instagram
Copyright © 2024 Aivosumutorvi – OnePress teeman luonut FameThemes
We use cookies on our website to give you the most relevant experience by remembering your preferences and repeat visits. By clicking “Accept All”, you consent to the use of ALL the cookies. However, you may visit "Cookie Settings" to provide a controlled consent.
Cookie SettingsAccept All
Manage consent

Privacy Overview

This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may affect your browsing experience.
Necessary
Always Enabled
Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. These cookies ensure basic functionalities and security features of the website, anonymously.
CookieDurationDescription
cookielawinfo-checkbox-analytics11 monthsThis cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookie is used to store the user consent for the cookies in the category "Analytics".
cookielawinfo-checkbox-functional11 monthsThe cookie is set by GDPR cookie consent to record the user consent for the cookies in the category "Functional".
cookielawinfo-checkbox-necessary11 monthsThis cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookies is used to store the user consent for the cookies in the category "Necessary".
cookielawinfo-checkbox-others11 monthsThis cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookie is used to store the user consent for the cookies in the category "Other.
cookielawinfo-checkbox-performance11 monthsThis cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookie is used to store the user consent for the cookies in the category "Performance".
viewed_cookie_policy11 monthsThe cookie is set by the GDPR Cookie Consent plugin and is used to store whether or not user has consented to the use of cookies. It does not store any personal data.
Functional
Functional cookies help to perform certain functionalities like sharing the content of the website on social media platforms, collect feedbacks, and other third-party features.
Performance
Performance cookies are used to understand and analyze the key performance indexes of the website which helps in delivering a better user experience for the visitors.
Analytics
Analytical cookies are used to understand how visitors interact with the website. These cookies help provide information on metrics the number of visitors, bounce rate, traffic source, etc.
Advertisement
Advertisement cookies are used to provide visitors with relevant ads and marketing campaigns. These cookies track visitors across websites and collect information to provide customized ads.
Others
Other uncategorized cookies are those that are being analyzed and have not been classified into a category as yet.
SAVE & ACCEPT
  • Facebook
  • Twitter
  • Google+
  • LinkedIn
  • Pinterest
  • StumbleUpon
  • Tumblr
  • Blogger
  • Myspace
  • Delicious
  • Yahoo Mail
  • Gmail
  • Newsvine
  • Digg
  • FriendFeed
  • Buffer
  • Reddit
  • VKontakte

Pin It on Pinterest