Siirry sisältöön
Aivosumutorvi

Aivosumutorvi

Enimmäkseen hyväntuulista ja kohtalaista uutisointia terveydestä, mahdollisesti hälvenevää aivosumua

Valikko
  • Aivosumutorvi
    • Mikä ihmeen Aivosumutorvi?
    • Aiviksen Essi
    • Aiviksen Henna
    • Mediassa
  • Palvelut
  • Yhteystiedot
  • Podcast
  • Blogi
  • Facebook
  • Twitter
  • Instagram

Kuukausi: toukokuu 2020

blogi / huuhaa / ravintolisät

Neljä kapselia tai kymmenen kiloa kasviksia – tässäkö vaihtoehdot?

Vitamiini- ja kivennäisainevalmisteita kaupitellaan usein myyntipuheilla, joiden mukaan tavallista ruokaa pitäisi syödä ihan älyttömiä määriä, jotta siitä saataisiin tarvittavat vitamiinit. Käsittelimme aihetta ensimmäisen kerran jo vuosia sitten. Tällöin vastaamme tuli …

Viimeisimmät artikkelit

  • Ravintolisien kaupalliset yhteistyöt – mitä kuluttajan tulisi pitää mielessä
  • Saantilähteet tarkasteluun – ravintolaskuri kertoo ruokaostosten terveellisyydestä
  • Kasvisruokavalio sopii kaikille ja muita myyttejä
  • Ruokahuuhaa somessa – vinkkejä tuleville asiantuntijoille
  • Neljä kapselia tai kymmenen kiloa kasviksia – tässäkö vaihtoehdot?

Arkistot

  • lokakuu 2020
  • syyskuu 2020
  • elokuu 2020
  • kesäkuu 2020
  • toukokuu 2020
  • huhtikuu 2020
  • maaliskuu 2020
  • helmikuu 2020
  • tammikuu 2020
  • joulukuu 2019
  • marraskuu 2019
  • syyskuu 2019
  • elokuu 2019
  • heinäkuu 2019
  • kesäkuu 2019
  • toukokuu 2019
  • huhtikuu 2019
  • maaliskuu 2019
  • helmikuu 2019
  • tammikuu 2019
  • joulukuu 2018
  • marraskuu 2018
  • lokakuu 2018
  • syyskuu 2018
  • elokuu 2018
  • heinäkuu 2018
  • kesäkuu 2018
  • maaliskuu 2018
  • helmikuu 2018
  • tammikuu 2018
  • joulukuu 2017
  • lokakuu 2017
  • syyskuu 2017
  • heinäkuu 2017
  • kesäkuu 2017
  • toukokuu 2017
  • maaliskuu 2017
  • helmikuu 2017
  • tammikuu 2017
  • joulukuu 2016
  • lokakuu 2016
  • syyskuu 2016
  • elokuu 2016
  • kesäkuu 2016
  • huhtikuu 2016
  • maaliskuu 2016

Aivis Twitterissä:

AivosumutorviFollow

Aivosumutorvi
Retweet on TwitterAivosumutorvi Retweeted
AMPajariAnne-Maria Pajari@AMPajari·
12h

Alkaa olla ruuhkaista seminaaririntamalla maaliskuussa, mutta tähän kyllä kannattaa osallistua.
https://www.leg4life.fi/open-online-symposium-on-environmental-sustainability-of-food-systems-and-diets-25-march-2021/

Reply on Twitter 1366827397933391873Retweet on Twitter 13668273979333918733Like on Twitter 136682739793339187316Twitter 1366827397933391873
Retweet on TwitterAivosumutorvi Retweeted
MarkusVinnariMarkus Vinnari@MarkusVinnari·
1 maalis

Tätä Akuutin jaksoa voi lämpimästi suositella jokaiselle, joka syö ruokaa. Mukana menossa loistavat @RoininenTeemu @ETM_Kaipiainen @MikaelFogelholm ja @chocochilinet .
https://areena.yle.fi/1-50640941?utm_medium=social&utm_campaign=areena-web-share&utm_source=twitter-share&utm_source=twitter-share&utm_medium=social&utm_campaign=areena-web-share

Reply on Twitter 1366342263715094530Retweet on Twitter 136634226371509453017Like on Twitter 136634226371509453074Twitter 1366342263715094530
Retweet on TwitterAivosumutorvi Retweeted
syomishairioSyömishäiriöliitto@syomishairio·
19h

Hei mies/miesoletettu, onko sinulla (ollut) vaikea suhde syömiseen? Olisitko valmis jakamaan tarinasi gradututkielmaa varten?

Lue lisää kyselylomakkeen saatteesta ja vastaa kyselyyn.

https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLScKL48IG-gTYamgc4dmQY7ZQQJP9yVfQmq1f6oMZ8M0uAdtyw/viewform

#syömishäiriö

Reply on Twitter 1366722917887844358Retweet on Twitter 136672291788784435818Like on Twitter 136672291788784435812Twitter 1366722917887844358
Load More...

Aivis Facebookissa:

Aivosumutorvi

5 days ago

Aivosumutorvi
"Ensin vastustetaan auktoriteetteja, sanotaan suuria medioita epäluotettaviksi ja sen jälkeen korostetaan hyvinvoinnin tärkeyttä. Sitten on aika mainostaa tuotetta tai palvelua." Kymmenet vaihtoehtohoitojen ja hyvinvointialan yrittäjät pyrkivät hyötymään rokotevastaisuudesta taloudellisesti. Tämä käy ilmi Ylen laajasta selvityksestä. ... See MoreSee Less

Sairaanhoitaja kehottaa välttämään koronarokotetta ja kauppaa omaa kurssiaan – Yle selvitti: Näin vaihtoehtohoitoja mainostetaan rokotevastaisuudella

yle.fi

Jopa kolmasosa rokotevastaisista toimijoista tarjoaa vaihtoehtohoitoja tai hyvinvointipalveluita. Tämä käy ilmi Ylen selvityksestä.
View on Facebook
· Share

Share on Facebook Share on Twitter Share on Linked In Share by Email

Aivosumutorvi

2 weeks ago

Aivosumutorvi
Uusimmassa podijaksossa vieraanamme on lääkäri, tutkijatohtori Mikko Lehtovirta, jonka kanssa keskustelemme itsenmittauksesta ja biohakkeroinnista. Jaksossa paljastuu myös Mikon suuresti ihaileman genetiikan professori Markus Perolan salainen tieto siitä, miten pärjätä erilaisten geneettisten riskitekijöiden kanssa. Myös Antti Holma ja Vastalääke.fi mainittu - tätä jaksoa et halua missata! ... See MoreSee Less

#8 Mikko Lehtovirta: itsenmittaus ja biohakkerointi

open.spotify.com

Listen to this episode from Aivosumutorvi on Spotify. Kannattaako ja voiko terveyttä mitata? Mitä on biohakkerointi ja voiko sen avulla optimoida terveytensä ja tulla superihmiseksi? Onko biohakkeroinnilla tieteellistä pohjaa? Entä kannattaako terveen ihmisen mittauttaa veriarvojaan tai selvitt...
View on Facebook
· Share

Share on Facebook Share on Twitter Share on Linked In Share by Email

Aivis Instagramissa:

aivosumutorvi

📯Ravitsemustieteilijät Essi ja Henna
📯Töissä @UniversityofHelsinki
📯Vapaalla metsässä, sohvalla tai maailmalla
📯Mieliruokia ja liikuntaa

Hesari kertoi eilen erään kokin ja ruokatoimitta Hesari kertoi eilen erään kokin ja ruokatoimittajan omien sanojensa mukaan syöneen kaksikymmentä vuotta lisäaineetonta ruokaa. Hänen kerrottiin myös haistavan lisäaineet ja prosessoidut ruoat, jotka kaiken lisäksi maistuvat pelkästään pahalta. ⁣
⁣
🧐Lausahdus herätti meissä monenlaisia ajatuksia. Ensinnäkin tulee mieleen, että henkilö ei tunne lisäaineita kovinkaan hyvin, jos luokittelee ne kaikki samaan nippuun ja suoriltaan välteltäviksi. Kommentit lisäaineiden haistamisesta ja maistamisesta myös ihmetyttivät. On selvää, että esimerkiksi makeutusaineen maun voi tunnistaa vaikkapa virvoitusjuomasta, mutta saa olla aika erikoiset aistit, että haistaisi tai maistaisi samalla tavalla vaikkapa stabilointiaineen. ⁣
⁣
💁🏻‍♀️Tällainen puhe lisäaineista harmittaa, sillä kaikkia lisäaineita ei tarvitse vältellä. Emme kuitenkaan ole sitä mieltä, että huolen lisäaineista voisi kuitata täysin turhaksi. Lisäaineet ovat tutkittuja ja turvallisia, mutta osalle niistä on määritelty päiväsaannin enimmäisraja (ADI-arvo), jota ei tulisi ylittää pitkäaikaisesti.⁣
⁣
🌭Yleensä lisäaineita saa syödä melko paljon, ennen kuin ADI-arvo ylittyy, eikä niistä siksi tarvitse juurikaan huolehtia. Joidenkin lisäaineiden kohdalla raja voi kuitenkin ylittyä melko helposti. Yksi tällainen lisäaine on nitriitti, jota lisätään lihavalmisteisiin estämään ruokamyrkytystä aiheuttavien bakteerien kasvua ja parantamaan tuotteen säilyvyyttä. Kyse on siis erittäin perustellusta lisäaineesta. Lapsilla ADI-arvo ylittyy aikuisia helpommin, jonka vuoksi ohjeistetaan, että alle kouluikäisten ei tulisi nauttia viikossa enempää kuin 150 g makkaraa, nakkeja ja leikkeleitä.⁣
⁣
🤷‍♀️Jos ruokavaliosta karsii kaikki lisäaineet pois, menee esimerkiksi nakkikastikkeen tekeminen aika hankalaksi. Harvalla kun on mahdollisuutta tehdä nakkeja itse. Toki ilman nakkikastikettakin pärjää, mutta lisäaineiden totaalinen välttely rajaa monet muutkin ruoat pois. Järki käteen siis tässäkin! Monipuolinen ruokavalio varmistaa parhaiten riittävän ravintoaineiden saannin, mutta samalla sen, että yksittäisiä lisäaineita ei saada liikaa. Lisäaineiden täydellisestä välttelystä ei ole odotettavissa mitään ylimääräisiä terveyshyötyjä.
🎤 Kokosimme postaukseen podcast-vieraamme lää 🎤 Kokosimme postaukseen podcast-vieraamme lääkäri & tutkijatohtori Mikko Lehtovirran ajatuksia itsenmittauksesta, digiteknologiasta ja terveydestä. 💁🏻‍♀️⁣
⁣
🎧Laitahan jakso kuunteluun, mikäli se on vielä kuuntelematta! Löydät sen mm. Spotifysta, Anchorista ja @suplafi
⁣
❓Mitä ajatuksia itsenmittaus ja biohakkerointi herättää? Mittaatko itse mitään?⁣
⁣
Tällä viikolla eräs ravintovalmennuksien myyjä Tällä viikolla eräs ravintovalmennuksien myyjä julisti IG-postauksessaan kasviproteiinin olevan huonosti elimistön hyödynnettävissä. Seuraajamme tägäsi meidät postaukseen, mutta ennen kuin ehdimme reagoida, oli vaikuttaja jo estänyt meidät. Sen jälkeen postauksesta hävisi kommentointimahdollisuus, ja sittemmin koko postaus on poistettu. 🤷‍♀️⁣
 ⁣
🥜Sama vaikuttaja jakoi jo aiemmin yhtä hähmäisen postauksen, jossa kyseenalaistettiin kasviöljyjen kuuluminen terveelliseen ruokavalioon. Mm. @nutritionwithjasmiina ehti kommentoida postausta, mutta nyt tästäkin postauksesta on poistettu kaikki kommentit ja kommentointimahdollisuus. ⁣
⁣
✏Kirjoitimme aiemmin tällä viikolla siitä, että pelkkä oikean tiedon jakaminen somessa ei riitä, vaan sen lisäksi olisi tärkeää opastaa lähdekriittisyyttä ja pyrkiä kumoamaan perättömiä väitteitä. Käytännössä tämä on välillä hankalaa, jos joutuu estetyksi jo ennen ensimmäistäkään kommenttia tai kaikki kriittiset kommentit poistuvat postauksesta. Koska kaikkiin kyseenalaisiin postauksiin ei ole muutenkaan mahdollista kommentoida, voisi yleispätevänä nyrkkisääntönä pitää sitä, että todennäköisesti postauksen väitteet eivät kestä lähempää tarkastelua, mikäli vaikuttaja⁣:
⁣
❌Ei pysty perustelemaan väitteitään⁣
❌Ei hyväksy postaukseensa asiallista kritiikkiä⁣
❌Estää asiantuntijatilit⁣
❌Estää kommentointimahdollisuuden⁣
❌Poistaa koko postauksen⁣
 ⁣
🍲Mutta ei siitä sen enempää, mennään viikon reseptiin. Tähän ruokaan emme valitettavasti pysty tarjoamaan tarkkaa reseptiä, sillä sitä ei ole. Sen sijaan on paperin palalle kirjoitettu lista ainesosia. Lista on saatu @farang_helsinki-ravintolasta pari vuotta sitten. Olimme tiimin joululounaalla ja maistoimme taivaallisen hyvää tofuruokaa, jota on sittemmin useasti koitettu rekonstruoida kotiolosuhteissa. Vähän omiakin ainesosia on lisäilty, ja ehkä siksi ihan Farangin suoritukseen ei vielä ole pystytty. Hyvää on silti! ⁣
⁣
Ruoassa siis sopivassa suhteessa:⁣
⁣
rypsiöljyä paistamiseen⁣
sipulia⁣
valkosipulia ⁣
paksoita⁣
tofua⁣
soijakastiketta ⁣
srirachaa⁣
seesamiöljyä⁣
vettä⁣
sokeria⁣
⁣
👩‍🍳Tykkäätkö kokkailla tällaisten epämääräisten ohjeiden pohjalta vai kaipaatko tarkkoja reseptejä?
🎧 Podcastia pukkaa! 👨‍⚕️ Lääkäri j 🎧 Podcastia pukkaa!

👨‍⚕️ Lääkäri ja tutkijatohtori Mikko Lehtovirta piipahti vieraaksemme, ja juttelimme terveyden mittaamisesta ja optimoinnista sekä biohakkeroinnista. Jaksossa pohditaan esimerkiksi, kannattaako terveen ihmisen mittauttaa veriarvojaan tai selvittää perimänsä terveellisemmän elämän toivossa.

🔊 Jakso kuunneltavissa tuttuun tapaan Spotifyssä ja muissa podcast-palveluissa.

🎙️ Mistä aiheesta haluaisit kuulla tulevaisuudessa? Pohdimme parhaillaan aiheita tuleviin jaksoihin ja otamme mielellämme vastaan ehdotuksia.
Saamme työstämme somessa enimmäkseen hyvää pa Saamme työstämme somessa enimmäkseen hyvää palautetta. Mutta kun viestii tunteita herättävästä aiheesta, kuten ravitsemustieteestä, on joku aina eri mieltä. Toisinaan kritiikkiä tulee myös siitä, että käsittelemme asioita julkisesti IG-postauksen tai blogijutun muodossa sen sijaan, että huomauttaisimme virheellisistä väitteistä tai pyytäisimme perusteluja yksityisesti. Perustelemme tässä postauksessa toimintatapaamme.⁣
⁣
📱Yksi Aiviksen tavoitteista on luotettavan ravitsemustiedon tuominen someen, jossa huuhaa kukoistaa. Pelkän tiedon välittämisen sijaan tavoitteenamme on aina ollut myös kannustaminen kriittiseen ajatteluun ja luotettavan tiedon tunnistamiseen. Kukaan ei voi puuttua jokaiseen huuhaa-väitteeseen, joten paljon vaikuttavampaa on opastaa lähdekriittisyyttä ja tuoda konkreettisesti esille se ikävä tosiasia, että kaikki somessa jaettava tieto ei ole luotettavaa.⁣
⁣
🤷‍♀️Virheellisistä väitteistä huomauttaminen yksityisesti niitä levittäneelle vaikuttajalle ei edistä missiotamme kovin tehokkaasti, vaikka tätäkin toki teemme. Väitteiden julkinen käsittely on tarpeellista kahdesta syystä: 1) vaikuttajalla on suurempi paine korjata virheet ja 2) perustelut väitteiden virheellisyydestä tulevat suuremman yleisön tietoisuuteen. Tämä voi tietysti tuntua vaikuttajasta kohtuuttomalta, mutta koemme, että julkisesti esitettyjen väitteiden on kestettävä julkisesti esitettyä kritiikkiä. On tärkeää erottaa henkilöön menevä arvostelu väitteiden kritisoinnista, mikä ei aina ole meillekään helppoa. Tarkoituksenamme ei koskaan ole arvostella väitteitä esittänyttä henkilönä.⁣
⁣
❌Osan mielestä huuhaa-juttuja ei tulisi yrittää kumota, sillä kaikki reaktiot lisäävät niiden näkyvyyttä. Toisaalta huuhaata voi kumota myös antamatta alkuperäiselle jutulle ylimääräisiä klikkauksia. Tästä hyvänä esimerkkinä @tervettaskeptisyytta-tili, josta tänään juttua @helsinginsanomat. ⁣
⁣
❓Mitä ajatuksia aihe herättää? Riittääkö oikean tiedon jakaminen vai onko väärän tiedon kumoaminen tai kyseenalaistaminen perusteltua? Miten kritiikin voisi esittää niin, ettei se loukkaa vastaanottajaa?
❤️ Joka vuosi kiistellään siitä, mikä on l ❤️ Joka vuosi kiistellään siitä, mikä on laskiaispullien ainoa oikea täyte. Osa vannoo mantelimassan nimiin, toiset haluavat pullansa hillolla, ja kriittisimmät kelpuuttavat vain mansikka- tai vadelmahillon. Kaiken väännön keskellä unohtuu se, mikä laskiaispullassa on oikeasti tärkeintä - nimittäin kermavaahto.⁣
⁣
🧡 Mutta mikä sitten on paras vispautuva vaahto laskiaispulliin? Vertasimme kauravispiä (@fazer.aito), soijavispiä (@alpro), vähärasvaista vispiä (@florasuomi) ja perinteistä vispikermaa (@valiofi).⁣
⁣
💛 Jos vispejä tarkastelee terveyden näkökulmasta, olennaisin ravintoaine on rasva. Vertailluissa tuotteissa on runsaasti tyydyttynyttä rasvaa, joten mikään niistä ei varsinaisesti ole terveystuote. Vähiten tyydyttynyttä rasvaa on soijavispissä (18 g/100 g) ja Flora Vispissä (20 g/100 g). Ehkä yllättäen ero vispikermaan (22 g/100 g) on melko pieni. Kauravispi jäi rasvavertailussa hännille (25 g/100 g). Vaikka kasviperäinen tuote voi kuulostaa paremmalta vaihtoehdolta, myös kasviperäinen tyydyttynyt rasva (esim. palmyöljy) on terveydelle haitallista.⁣
⁣
💚 Terveysnäkökulmasta on siis melko lailla samantekevää, minkä vispin pullaansa valitsee. Ympäristön kannalta kysymys on kinkkisempi. Vaikka yleisesti kasvipohjaiset tuotteet ovat ympäristövaikutusten kannalta eläinpohjaisia parempi valinta, vispien kanssa tilanne on hankalampi, sillä ne sisältävät palmuöljyä, johon voi liittyä sekä ympäristö- että eettisiä ongelmia. Toisaalta ainakin Fazer ilmoittaa käyttävänsä ainoastaan vastuullisesti tuotettua, sertifioitua palmuöljyä.⁣
⁣
💙 Vertailun lopputulemana voidaan hyvillä mielin julistaa, että laskiaispullaan kannattaa valita omansuunmukainen vispi! Vertaillut tuotteet eivät ole niitä kaikkein terveellisempiä, mutta koska laskiaispullat ovat vain yksi (vaikkakin tärkeä!) osa ruokavalion kokonaisuutta, mahtuvat vispit sinne aivan hyvin.⁣
⁣
💜 Täällä paisteltiin laskiaisen kunniaksi trendikkäitä(?) laskiaispullavohveleita, ja tällä kertaa vispinä oli soijavispi. Raati kiitti rakennetta ja tasaista koostumusta eikä keksinyt kummempia moitteita. Mitäs vispejä siellä on kokeiltu?
Viime päivinä somessa on keskusteltu kiihkeästi Viime päivinä somessa on keskusteltu kiihkeästi D-vitamiinista, erityisesti sen riittävästä suosituksesta ja roolista koronan ehkäisyssä. On kiinnostavaa, että moni maallikko kuvittelee tietävänsä aiheesta tutkijoita enemmän. Aina löytyy myös asiantuntijoita, joiden mielipide eroaa konsensuksesta.⁣
⁣
💻Erityisesti somessa kuka tahansa voi haastaa tutkijoita. Onkin hienoa, että maallikot osallistuvat keskusteluun esimerkiksi pyytämällä tarkennuksia ja perusteluja. Välillä kuitenkin ihmetyttää se itsevarmuus, jolla osa maallikoista keskustelee. Mistä ihmeestä kumpuaa ajatus, että maallikon mieleen tullut merkitsevä seikka ei olisi tullut tutkijan mieleen? On ylimielistä kuvitella, että kuukausienkaan googlailulla voisi saavuttaa syvempää tietämystä kuin vuosikausien tutkimustyössä.⁣
⁣
⚖Somekeskustelua sivusta seuraavalle tutkijoiden ja maallikoiden sananvaihto voi näyttää tasapuoliselta, vaikka todellisuudessa keskustelijoiden tietämys aiheesta eroaisi valtavasti. Puhutaan tasapuolisuusharhasta - ilmiöstä, jossa kaksi näkökulmaa näyttäytyy tasavertaisina huolimatta siitä, että toiselle ei löydy kunnon perusteluja ja tieteellistä pohjaa.⁣
⁣
🗞Somen lisäksi tasapuolisuusharhaan törmää valitettavasti yhä myös perinteisessä mediassa, vaikka asetelmaa on kritisoitu jo pitkään. Tänään Iltalehti asetti vastakkain D-vitamiinisuositukset (vankka tutkimusnäyttö ja satojen asiantuntijoiden näkemys) ja yksittäisen emeritusprofessorin (joka ei ole D-vitamiinitutkija) mielipiteen.⁣
⁣
👨‍⚕️Tämä on ongelmallista, sillä lukija ei aina osaa kyseenalaistaa asiantuntijan pätevyyttä, etenkin jos tällä on vakuuttava titteli. Todellisuudessa mikään titteli ei pätevöitä kaiken terveyteen liittyvän tiedon asiantuntijaksi. D-vitamiiniin liittyvän tutkimustiedon syvällinen ymmärtäminen vaatii vuosien tutkimustyötä aiheen parissa, eikä omatoiminen D-vitamiinitutkimuksiin perehtyminen tai vertaisarvioimattomien tekstien julkaiseminen takaa oikeaa asiantuntijuutta.⁣
⁣
⚠️Toivommekin kriittisyyttä erityisesti toimittajilta. Tasapuolisuusharhan ylläpitäminen tuottaa kyllä klikkauksia, mutta ei edistä rakentavaa ravitsemuskeskustelua. Ikävintä on, että se saa kyseenalaistamaan tutkitun tiedon.
🎧 Jipii, uusi podcast-jakso on vihdoin ulkona! 🎧 Jipii, uusi podcast-jakso on vihdoin ulkona! ⁣
⁣
🎤 Miten laadullista tutkimusta käytännössä tehdään ja mitkä ovat sen vahvuudet tutkimusmenetelmänä? Miten painonhallinta eroaa laihduttamisesta? Mitkä tekijät yhdistävät painonhallinnassa onnistuneita? Pilaako herkuttelu painonhallinnan? Entä kuuluuko joustavaan ruokasuhteeseen rajoittamista tai ruokasääntöjä?⁣
 ⁣
🎤 Laadullisesta tutkimuksesta ja onnistuneesta painonhallinnasta kanssamme juttelemassa tohtorikoulutettava Anu Joki Helsingin yliopistosta.⁣
⁣
📻 Jakso on kuunneltavissa mm. Spotifysta ja Anchorista!
Load More... Follow on Instagram
Copyright © 2021 Aivosumutorvi – OnePress teeman luonut FameThemes

Pin It on Pinterest