Siirry sisältöön
Aivosumutorvi

Aivosumutorvi

Enimmäkseen hyväntuulista ja kohtalaista uutisointia terveydestä, mahdollisesti hälvenevää aivosumua

Valikko
  • Aivosumutorvi
    • Mikä ihmeen Aivosumutorvi?
    • Aiviksen Essi
    • Aiviksen Henna
    • Mediassa
  • Palvelut
  • Yhteystiedot
  • Podcast
  • Blogi
  • Facebook
  • Twitter
  • Instagram

Kuukausi: joulukuu 2016

blogi / D-vitamiini / ravitsemusviestintä

D-vitamiini – ihmelääke kaikkeen?

Kirjoitimme Ravitsemuskatsaus-lehteen (1/2016) kommenttipuheenvuoron D-vitamiinista. Kirjoituksessa pohdimme, mistä D-vitamiiniin yhdistetyt terveyshyödyt mahdollisesti johtuvat. Voit lukea jutun täältä.

blogi / huuhaa / ravintolisät

Epätasapaino faktojen ja käärmeöljykauppiaan väitteiden välillä

Miksi tämä kirjoitus on tehty? Aivosumutorvi pääsi eräänä syksyisenä torstaina seuraamaan tunnetun verkostomarkkinointipuljun myyntitilaisuutta. Tilaisuuden jälkeen kävi ilmi, että läsnä olleet (myyjäosapuolta lukuun ottamatta, toki) olivat Aivosumutorven kommenteista kovin kiitollisia: …

Viimeisimmät artikkelit

  • Leikkaus tutkimuksesta on leikkaus koulutuksesta
  • Hyvinvoinnin normittaminen käy huomaamatta
  • Ravintolisien kaupalliset yhteistyöt – mitä kuluttajan tulisi pitää mielessä
  • Saantilähteet tarkasteluun – ravintolaskuri kertoo ruokaostosten terveellisyydestä
  • Kasvisruokavalio sopii kaikille ja muita myyttejä

Arkistot

  • kesäkuu 2021
  • toukokuu 2021
  • lokakuu 2020
  • syyskuu 2020
  • elokuu 2020
  • kesäkuu 2020
  • toukokuu 2020
  • huhtikuu 2020
  • maaliskuu 2020
  • helmikuu 2020
  • tammikuu 2020
  • joulukuu 2019
  • marraskuu 2019
  • syyskuu 2019
  • elokuu 2019
  • heinäkuu 2019
  • kesäkuu 2019
  • toukokuu 2019
  • huhtikuu 2019
  • maaliskuu 2019
  • helmikuu 2019
  • tammikuu 2019
  • joulukuu 2018
  • marraskuu 2018
  • lokakuu 2018
  • syyskuu 2018
  • elokuu 2018
  • heinäkuu 2018
  • kesäkuu 2018
  • maaliskuu 2018
  • helmikuu 2018
  • tammikuu 2018
  • joulukuu 2017
  • lokakuu 2017
  • syyskuu 2017
  • heinäkuu 2017
  • kesäkuu 2017
  • toukokuu 2017
  • maaliskuu 2017
  • helmikuu 2017
  • tammikuu 2017
  • joulukuu 2016
  • lokakuu 2016
  • syyskuu 2016
  • elokuu 2016
  • kesäkuu 2016
  • huhtikuu 2016
  • maaliskuu 2016

Aivis Twitterissä:

AivosumutorviFollow

📯Ravitsemus- ja terveysviestintää 📯Aivosumun hälventämistä 📯Ravitsemustieteilijät @EssiSkaffari ja @HennaVepsalaine, päivätyö @helsinkiuni 📯IG Aivosumutorvi

Aivosumutorvi
Retweet on TwitterAivosumutorvi Retweeted
tiedonjulkTiedonjulkistamisen neuvottelukunta@tiedonjulk·
25 loka

Tutkija, toimittaja tai tiedeviestijä – ilmoittaudu tiedeviestinnän kansalliseen kongressiin! Tänä vuonna tapahtumassa kysytään, miten totuudenmukainen tieto syntyy ja ketkä sitä tuottavat sekä välittävät. Tule mukaan keskustelemaan ja kuuntelemaan!
https://tjnk.fi/fi/ajankohtaista/tiede-totta-toistaiseksi-tapahtuma-25112021

Reply on Twitter 1452574486872707072Retweet on Twitter 14525744868727070728Like on Twitter 145257448687270707211Twitter 1452574486872707072
Retweet on TwitterAivosumutorvi Retweeted
ravitsemustiedeSuomen ravitsemustieteen yhdistys@ravitsemustiede·
25 loka

Vielä pari päivää aikaa ilmoittautua mukaan @Soslaaketiede ja SRY:n #syysseminaari​in! Luvassa kiinnostavia esityksiä mm. ruokaturvattomuudesta, sukupuolieroista kasvisten käytössä ja #asuinympäristö​n yhteydestä #ruokavalio​on. #eriarvoisuus #ravitsemus
https://suomenravitsemustieteenyhdistys.fi/tapahtuma/syysseminaari-2021-eriarvoisuus-lautasella/

Reply on Twitter 1452589073944698881Retweet on Twitter 14525890739446988819Like on Twitter 145258907394469888115Twitter 1452589073944698881
Retweet on TwitterAivosumutorvi Retweeted
rrenkoneRisto Renkonen@rrenkone·
25 loka

”Geeneihin satsaaminen kansanterveydessä on tuulimyllyjä vastaan taistelemista” sanoo professori Juha Kere. Genomilääketiede – haaveita vai arkipäivää? Tule tänään mukaan Helsingin yliopiston tiedekulmaan klo 13–15 ⁦@helsinkiuni⁩ ⁦@tiedekulma⁩ https://www.hs.fi/tiede/art-2000008319420.html?share=0f84e328db897e75cd3ccc68e720fa3b

Reply on Twitter 1452484414865346561Retweet on Twitter 14524844148653465619Like on Twitter 145248441486534656142Twitter 1452484414865346561
Load More...

Aivis Facebookissa:

Aivosumutorvi

2 days ago

Aivosumutorvi
💉Koronarokotteen vastustajat ovat perustelleet kantaansa muun muassa sillä, etteivät koe rokotteita turvallisiksi tai tarpeeksi tutkituiksi. Lisäksi on arvosteltu sitä, ettei rokote anna suojaa loppuelämäksi, vaan rokotesuojaa joudutaan aika-ajoin uusimaan. Osa kokee rokotteet turhiksi, koska pitää koronaa harmittomana perusflunssana. Toisten mielestä rokotteet ovat vain lääkeyhtiöiden keino kerätä isot rahat. ⁣⁣🔬Ensinnäkään ei pidä paikkaansa, että koronarokotteita ei olisi tutkittu. Koronarokote on kyllä kehitetty nopeasti, mutta kehitystä on vauhditettu mm. panostamalla siihen poikkeuksellisen paljon resursseja, tekemällä normaalia enemmän yhteistyötä eri toimijoiden kesken, suorittamalla tutkimusvaiheita rinnakkain ja nopeuttamalla arviointiprosessia. Myöskään se ei ole mitenkään poikkeuksellista, ettei yksi tai kaksikaan rokoteannosta anna suojaa loppuelämän ajaksi, vaan monia muitakin rokotteita tarvitaan useampia annoksia riittävän suojan saamiseksi. Esimerkiksi influenssarokote tulisi ottaa vuosittain, sillä rokotteeseen valitaan ne viruskannat, joiden kyseisenä vuonna ennustetaan aiheuttavan influenssaa. ⁣⁣🤔On vähän epäloogista, että siinä kun rokotteita arvostellaan kokeellisiksi, tehottomiksi, turhiksi tai rahastukseksi, ollaan kuitenkin valmiita kokeilemaan mitä epämääräisimpiä muita hoitoja tai valmisteita rokotteiden sijaan. Ei ole poikkeuksellista, että monilla rokotevastaisilla sometileillä neuvotaan vahvistamaan immuniteettiä esimerkiksi erilaisilla ravintolisillä, joiden puolesta ei kuitenkaan löydy minkäänlaista näyttöä. Ravintolisien turvallisuudesta ei myöskään vaadita samalla tavalla tutkimuksia kuin rokotteista. Motiivi neuvojen taustalla ei jää epäselväksi, kun postauksista löytyy usein alekoodi tai muu kytkös kyseisiin valmisteisiin. ⁣⁣💁🏻‍♀️Tietysti on jokaisen oma asia, mihin uskoo ja mihin rahansa laittaa, mutta tuntuu jotenkin hassulta, että kriittisyys kohdistuu vain rokotteisiin, kun se olisi erityisen tarpeen arvioidessa paljon epämääräisempiä valmisteita. Kun puhutaan koronaepidemiasta, ei voida myöskään ajatella, että rokotevastaisuus olisi vain kunkin oma asia, sillä se vaikuttaa koko yhteiskuntaan. ... See MoreSee Less

Photo

View on Facebook
· Share

Share on Facebook Share on Twitter Share on Linked In Share by Email

Aivosumutorvi

6 days ago

Aivosumutorvi
Tutkimusryhmämme julkaisusta tehtiin tällä viikolla juttu ensin University of Helsinki sivuille ja sitten Helsingin Sanomiin. Ajankohta oli kohtalokas, sillä aiemmin viikolla vellonut Afrikan tähti -kohu ei ollut vielä rauhoittunut. Kun julkaisu vielä sattui koskemaan lihan ja maidon käytön vähentämistä (huom., ei kieltämistä!), oli soppa valmis.Aiheeseen liittyvät twiitit houkuttelivat paikalle kasapäin huutelijoita. Neutraaleimmissa kommenteissa kehotettiin leikkaamaan yliopistolta lisää, melomaan Afrikkaan ja jättämään ideologiset höpötykset pois. Nohevimmat kävivät neuvomaan tutkijoita: joku kertoi, että tätä menoa tulee keripukki (erikoinen päätelmä, sillä keripukki johtuu C-vitamiinin puutoksesta, ja kasvikset ovat huomattavasti lihaa parempi C-vitamiinin lähde) ja toinen tiesi, että itse asiassa lapset syövät lihaa juurikin sopivasti (ei lähdettä). Sitä paitsi lihansyöjät ovat kuulemma älykkäämpiä. Ja niin, tietysti, Hitlerhän oli kasvissyöjä 🤷‍♀️ Jotkut menivät pidemmälle fantasioimalla “urpojen hakkaamisesta” ja “vihervasureiden” itsemurhista.Olemme aiemminkin kirjoittaneet siitä, kuinka ruokavalio on monelle osa identiteettiä, ja siksi ruokavalioon liittyvät tutkimustulokset ja niiden uutisointi menee joillakin tunteisiin. Huvittavaa on se, että me ravitsemustieteilijät saamme joskus samasta tutkimustuloksesta kritiikkiä kahdesta täysin päinvastaisesta suunnasta. Esimerkiksi kerrottaessa vegaanilasten ravitsemustutkimuksen tuloksista intohimoisimmat lihansyöjät loukkaantuvat, kun tuodaan esille vegaaniruokavalion etuja. Osa vegaaneista taas pahoittaa mielensä tismalleen samoista tuloksista, kun esiin otetaan ruokavalion mahdolliset riskit. Tutkijat ovat erittäin tottuneita kritiikkiin, sillä heidän työstämiään tekstejä arvioidaan jatkuvasti. Kovin tunnepitoinen somessa huudeltu kritiikki kohdistuu kuitenkin harvemmin tutkimuksen kannalta oleellisiin asioihin, kuten tutkimuskysymykseen, tutkimuksen menetelmiin, tulosten analysointiin tai tuloksista tehtyihin johtopäätöksiin. Tällaista sisällötöntä kritiikkiä ei tietenkään pitäisi ottaa itseensä, mutta se tuntuu silti ikävältä. Ylipäätään huolestuttaa se, miten asiattomaksi somekommentointi nykyään herkästi menee. ... See MoreSee Less

Photo

View on Facebook
· Share

Share on Facebook Share on Twitter Share on Linked In Share by Email

Aivis Instagramissa:

aivosumutorvi

📯Ravitsemustieteilijät Essi ja Henna
📯Töissä tutkijoina @UniversityofHelsinki
📯Aivosumutorvi-podcast
📯Mieliruokia, liikuntaa ja ravitsemustiedettä

Aivosumutorvi
💉Koronarokotteen vastustajat ovat perustelleet 💉Koronarokotteen vastustajat ovat perustelleet kantaansa muun muassa sillä, etteivät koe rokotteita turvallisiksi tai tarpeeksi tutkituiksi. Lisäksi on arvosteltu sitä, ettei rokote anna suojaa loppuelämäksi, vaan rokotesuojaa joudutaan aika-ajoin uusimaan. Osa kokee rokotteet turhiksi, koska pitää koronaa harmittomana perusflunssana. Toisten mielestä rokotteet ovat vain lääkeyhtiöiden keino kerätä isot rahat. ⁣ ⁣ 🔬Ensinnäkään ei pidä paikkaansa, että koronarokotteita ei olisi tutkittu. Koronarokote on kyllä kehitetty nopeasti, mutta kehitystä on vauhditettu mm. panostamalla siihen poikkeuksellisen paljon resursseja, tekemällä normaalia enemmän yhteistyötä eri toimijoiden kesken, suorittamalla tutkimusvaiheita rinnakkain ja nopeuttamalla arviointiprosessia. Myöskään se ei ole mitenkään poikkeuksellista, ettei yksi tai kaksikaan rokoteannosta anna suojaa loppuelämän ajaksi, vaan monia muitakin rokotteita tarvitaan useampia annoksia riittävän suojan saamiseksi. Esimerkiksi influenssarokote tulisi ottaa vuosittain, sillä rokotteeseen valitaan ne viruskannat, joiden kyseisenä vuonna ennustetaan aiheuttavan influenssaa. ⁣ ⁣ 🤔On vähän epäloogista, että siinä kun rokotteita arvostellaan kokeellisiksi, tehottomiksi, turhiksi tai rahastukseksi, ollaan kuitenkin valmiita kokeilemaan mitä epämääräisimpiä muita hoitoja tai valmisteita rokotteiden sijaan. Ei ole poikkeuksellista, että monilla rokotevastaisilla sometileillä neuvotaan vahvistamaan immuniteettiä esimerkiksi erilaisilla ravintolisillä, joiden puolesta ei kuitenkaan löydy minkäänlaista näyttöä. Ravintolisien turvallisuudesta ei myöskään vaadita samalla tavalla tutkimuksia kuin rokotteista. Motiivi neuvojen taustalla ei jää epäselväksi, kun postauksista löytyy usein alekoodi tai muu kytkös kyseisiin valmisteisiin. ⁣ ⁣ 💁🏻‍♀️Tietysti on jokaisen oma asia, mihin uskoo ja mihin rahansa laittaa, mutta tuntuu jotenkin hassulta, että kriittisyys kohdistuu vain rokotteisiin, kun se olisi erityisen tarpeen arvioidessa paljon epämääräisempiä valmisteita. Kun puhutaan koronaepidemiasta, ei voida myöskään ajatella, että rokotevastaisuus olisi vain kunkin oma asia, sillä se vaikuttaa koko yhteiskuntaan.
Iltapäiväteellä 😍☕⁣ ⁣ #classicafternoo Iltapäiväteellä 😍☕⁣ ⁣ #classicafternoontea #afternoontea #kämpinafternoontea #iltapäiväteellä #iltapäivätee #teehetki #babyshowerit ❤ @kampbrasserie
💻 Tutkimusryhmämme julkaisusta tehtiin tällä 💻 Tutkimusryhmämme julkaisusta tehtiin tällä viikolla juttu ensin @universityofhelsinki sivuille ja sitten Hesariin. Ajankohta oli kohtalokas, sillä aiemmin viikolla vellonut Afrikan tähti -kohu ei ollut vielä rauhoittunut. Kun julkaisu vielä sattui koskemaan lihan ja maidon käytön vähentämistä (huom., ei kieltämistä!), oli soppa valmis.⁣ ⁣ 📢 Aiheeseen liittyvät twiitit houkuttelivat paikalle kasapäin huutelijoita. Neutraaleimmissa kommenteissa kehotettiin leikkaamaan yliopistolta lisää, melomaan Afrikkaan ja jättämään ideologiset höpötykset pois. Nohevimmat kävivät neuvomaan tutkijoita: joku kertoi, että tätä menoa tulee keripukki (erikoinen päätelmä, sillä keripukki johtuu C-vitamiinin puutoksesta, ja kasvikset ovat huomattavasti lihaa parempi C-vitamiinin lähde) ja toinen tiesi, että itse asiassa lapset syövät lihaa juurikin sopivasti (ei lähdettä). Sitä paitsi lihansyöjät ovat kuulemma älykkäämpiä. Ja niin, tietysti, Hitlerhän oli kasvissyöjä 🤷‍♀️ Jotkut menivät pidemmälle fantasioimalla “urpojen hakkaamisesta” ja “vihervasureiden” itsemurhista.⁣ ⁣ 🥩 Olemme aiemminkin kirjoittaneet siitä, kuinka ruokavalio on monelle osa identiteettiä. Siksi ruokavalioon liittyvät tutkimustulokset ja niiden uutisointi menee joillakin tunteisiin. Huvittavaa on se, että me ravitsemustieteilijät saamme joskus samasta tutkimustuloksesta kritiikkiä kahdesta täysin päinvastaisesta suunnasta. Esimerkiksi kerrottaessa vegaanilasten ravitsemustutkimuksen tuloksista intohimoisimmat lihansyöjät loukkaantuvat, kun tuodaan esille vegaaniruokavalion etuja. Osa vegaaneista taas pahoittaa mielensä tismalleen samoista tuloksista, kun esiin otetaan ruokavalion mahdolliset riskit.⁣ ⁣ ☹️ Tutkijat ovat tottuneita kritiikkiin, sillä heidän tekstejään arvioidaan jatkuvasti. Kovin tunnepitoinen somessa huudeltu kritiikki kohdistuu kuitenkin harvemmin tutkimuksen kannalta oleellisiin asioihin, kuten tutkimuskysymykseen, tutkimuksen menetelmiin, tulosten analysointiin tai tuloksista tehtyihin johtopäätöksiin. Tällaista sisällötöntä kritiikkiä ei tietenkään pitäisi ottaa itseensä, mutta se tuntuu silti ikävältä. Ylipäätään huolestuttaa se, miten asiattomaksi somekommentointi herkästi menee.
#Repost @ruukkury ... 15 RUOKAKASVATTAJAA, OSA 4 #Repost @ruukkury ... 15 RUOKAKASVATTAJAA, OSA 4 Esittelemme ruokakasvattajia Ruukun 15-vuotisjuhlavuoden kunniaksi: tänään vuorossa Henna Vepsäläinen, tutkijatohtori ja @aivosumutorvi toinen perustajista. Kysyimme häneltä kolme kysymystä. 1️⃣ Miten sinä teet ruokakasvatusta? Toimin tutkijatohtorina Helsingin yliopiston elintarvike- ja ravitsemustieteiden osastolla, jossa työtehtäviini kuuluu muun muassa juuri startanneen Ruoka-askel-hankkeen ruokakasvatussisältöjen koordinointi ja suunnittelu. Hanke tukee lasten terveellistä ruokavaliota ja pyrkii vähentämään ruokajärjestelmän ilmastovaikutuksia varhaiskasvatuksessa. Lisäksi olen ollut mukana kehittämässä Myyrän mielikasvikset -mobiilisovellusta. Sovellus on suunnattu päiväkoti-ikäisille lapsille, ja sen tavoitteena on lisätä kasvisten hyväksyttävyyttä. Vapaa-ajan projektina minulla ja kollegallani Essillä on @aivosumutorvi -tili, jolla yleistajuistamme ravitsemustiedettä ja pyrimme edistämään myös ruokakasvatusta. 2️⃣ Mikä motivoi sinua ruokakasvattajana? On motivoivaa huomata, että ruokaympäristö ja sen myötä myös lasten ruokasanasto ja -tietämys monipuolistuvat. Nykylapset tuntevat pestot, srirachat, sushit ja tacot, ja menestyksekkäälle ruokakasvatukselle on huomattavasti vankemmat lähtökohdat kuin vaikkapa 30 vuotta sitten. 3️⃣ Ruokakasvatus on 15 vuoden kuluttua... … entistäkin luontevampi ja kiinteämpi osa varhaiskasvattajien, opettajien, vanhempien ja ylipäätään kaikkien lasten kanssa toimivien elämää. Ruokapuhe on tärkeä osa ruokakasvatusta. Se, miten puhumme ruoasta, vaikuttaa lasten asenteisin, halusimme sitä tai emme. Vielä tänä päivänä on yleistä, että me aikuiset leimaamme ruokia hyviksi ja pahoiksi tai terveellisiksi ja epäterveellisiksi, mutta haaveilen siitä, että 15 vuoden kuluttua tämä on historiaa. 4️⃣ Suosittele sinun mielestäsi hyvää ruokakasvattajaa Upeita ruokakasvattajia ovat päiväkotien ja koulujen ruokapalvelutyöntekijät, jotka päivittäin tekevät terveellistä, ravitsevaa ja maistuvaa ruokaa lapsille. Instagramissa voi seurata esimerkiksi @pirkanmaanvoimia tekemiä pieniä ihmeitä.
🍽️ D-vitamiinin suositeltu päivittäinen saa 🍽️ D-vitamiinin suositeltu päivittäinen saanti ruoasta ja lisistä yhteensä on 10 μg. Tämä määrä on mahdollista saada normaalista ruokavaliosta, eikä lisälle välttämättä ole tarvetta. D-vitamiinia saadaan eniten rasvalevitteistä, maitovalmisteista ja kalaruoista. Myös kasvipohjaisista maidonkorvikkeista monet on vitaminoitu.⁣ ⁣ 💊 Monella suomalaisella saanti jää kuitenkin alle suositellun (58 % naisista ja 34 % miehistä). Niille, jotka eivät käytä säännöllisesti D-vitamiinilla täydennettyjä tuotteita (maitovalmisteet, rasvalevitteet) ja/tai kalaa, suositellaankin D-vitamiinilisän käyttöä. Lisäksi ympärivuotista D-vitamiinilisää suositellaan lapsille (1-vuotiaat 10 μg/pv, 2-17-vuotiaat 7,5 μg/pv, vauvoille omat suositukset), raskaana oleville ja imettäville (10 μg/pv), yli 75-vuotiaille sekä hyvin vähän ulkona oleskeleville ja tummaihoisille (20 μg/pv).⁣ ⁣ 🤔 Miksi sitten esimerkiksi yksittäiset lääkärit saattavat suositella paljon suurempia D-vitamiinilisiä?⁣ ⁣ 1️⃣ Yhtenä syynä voivat olla yleistynyt D-vitamiinitasojen mittaaminen sekä se, että ravinnosta saatavan D-vitamiinin vaikutus seerumin D-vitamiinipitoisuuteen on yksilöllistä. Lääkärit näkevät työssään potilaita, joilla suositellut annokset eivät esimerkiksi perussairauden vuoksi nosta seerumin pitoisuuksia halutulle tasolle (>50 nmol/l). Yksittäisten havaintojen perusteella ei kuitenkaan voida antaa yleispäteviä suosituksia.⁣ ⁣ 2️⃣ Syynä voi myös olla lääkäreiden ravitsemustietämys. Kaikilla se ei välttämättä ole sillä tasolla, että he lähtisivät luontevasti neuvomaan hyviä D-vitamiinin lähteitä ruokapuolelta. D-vitamiinilisän suositteleminen voi yksinkertaisesti olla helpompaa. Lisäksi Suomen onnistunut D-vitamiinipolitiikka ei välttämättä ole kaikilla tiedossa. Meillä normaalista ruokavaliosta voi saada suositellun määrän D-vitamiinia suhteellisen helposti, kun taas muualla se on paljon vaikeampaa.⁣ ⁣ 🍂 Syksyn ollessa pitkällä on hyvä pohtia, onko omassa ruokavaliossa riittävästi D-vitamiinin lähteitä. Ruokavaliosta saatuun D-vitamiiniin kannattaa panostaa, sillä ruoasta saa myös muita hyödyllisiä ravintoaineita. Jos riittävä D-vitamiinin saanti ruoasta huolettaa, lisän voi hyvin ottaa käyttöön.
💰Ravitsemustieteilijänä törmää vähän vä 💰Ravitsemustieteilijänä törmää vähän väliä väitteisiin, joiden mukaan elintarviketeollisuus ei välittäisi juuri muusta kuin siitä, että saa käärittyä isot rahat. On totta, että yritysten tarkoituksena on tavallisesti tuottaa voittoa omistajilleen, eikä epäkannattavaan liiketoimintaan tietenkään kannata pyrkiä. ⁣ ⁣ 🤔On kuitenkin mielenkiintoista, että elintarviketeollisuutta paheksuvat tahot eivät samalla tavalla kritisoi esimerkiksi ravintolisäyrityksiä, vaan näkevät niiden liiketoiminnan hyväksyttävämpänä. Samalla tavalla osa elintarvikkeista nähdään “pahempina” kuin toiset. Tämä voi liittyä mielikuvaan luonnollisuudesta: esimerkiksi voi mielletään jostain syystä luonnollisemmaksi kuin margariini, vaikka tälle ei ole mitään perusteita. Annetaan siis ymmärtää, että vain margariini olisi “teollinen tuote”, eikä voin myyminen olisi samanlaista bisnestä kuin margariiniteollisuus.⁣ ⁣ 🥛Elintarvikkeet voidaan myös nähdä epäterveellisinä ja terveellisinä, ja paheksua epäterveellisiä elintarvikkeita tuottavia yrityksiä. Tämä on tavallaan ihan ymmärrettävää, mutta tässäkään jaottelu terveellisiin ja epäterveellisiin tuotteisiin ei aina ole ihan looginen. Osa kokee vaikkapa voin terveellisempänä kuin margariinin. Kritiikin kohteeksi päätyvätkin usein suositeltavat elintarvikkeet, kuten vähärasvaiset maitotuotteet, sen sijaan, että koko maitoteollisuutta kritisoitaisiin. Yrityksen voiton tekeminen ei ole myöskään mitenkään loogisesti kytköksissä elintarvikkeen terveellisyyteen, vaan myös terveellisillä elintarvikkeilla tavoitellaan voittoa. On naiivia kuvitella, että olisi olemassa yrityksiä, jotka voittoa tavoittelematta myyvät omia “terveellisiä” tuotteitaan. Tällaiset yritykset tuskin pysyisivät pystyssä. ⁣ 🏭Toisinaan paheksutaan vain isoja yrityksiä. Yrityksen koolla ei kuitenkaan ole mitään tekemistä sen kanssa, haluaako se tehdä voittoa vai ei. Monesti myös unohdetaan, että siinä missä elintarviketeollisuus on iso teollisuuden ala, niin myös ravintolisäbisneksessä liikkuu valtavat rahasummat.⁣ ⁣ ➡️ On epäloogista ja tarkoitushakuista kritisoida vain tiettyjä yrityksiä voiton tavoittelusta, sillä samalla tavalla omien suosikkien liiketoiminta tähtää voittoon.
Tänään vietetään kansallista korvapuustipäiv Tänään vietetään kansallista korvapuustipäivää, ja sen kunniaksi viikon reseptinä leivottiin piparikierrepullia. Tässä herkussa yhdistyy kaksi meidän lempparia - pullat ja piparitaikina. 😋⁣ ⁣ Joko siellä on nautittu korvapuusteja? Vai kokeilitko päivän kunniaksi jotain muunnelmaa perinteisestä versiosta? 👩‍🍳
🗞Viime viikolla julkaistiin tutkimusryhmämme u 🗞Viime viikolla julkaistiin tutkimusryhmämme uusin artikkeli, jossa verrattiin suomalaisten päiväkotilasten ruoankäyttöä planetaariseen ruokavalioon. Planetaarisen ruokavalion on luonut asiantuntijoista koostuva EAT-Lancet-komissio, ja sen tarkoituksena on huomioida samanaikaisesti riittävä ja terveellinen ravitsemus sekä ympäristön kantokyky.⁣ ⁣ 🌾Täysjyväviljan, kasvisten ja palkokasvien käyttö oli lapsilla tavoitetasoa vähäisempää, kun taas punaista lihaa ja maitotuotteita käytettiin tavoitetasoa enemmän. Planetaarisen ruokavalion tavoitteisiin on siis vielä matkaa, mutta niitä kohti kannattaa pyrkiä, sillä muutos kasvikuntapainotteisempaan ruokavalioon toisi etuja sekä ympäristön että terveyden kannalta. ⁣ ⁣ 🤷‍♀️Miten sitten muuttaa ruokatottumuksia? Ruokatottumukset opitaan jo varhaislapsuudessa ja ne säilyvät usein aikuisuuteen. Lapset syövät sitä, mikä on tuttua, ja tutuksi tulee se, mitä tarjotaan. Iso merkitys on siis sillä, mitä kotiin ostetaan ja miten aikuiset suhtautuvat ruokaan.⁣ ⁣ 🍽Suuri osa pikkulapsista syö varhaiskasvatuksessa 2-3 ateriaa päivässä, joten muokkaamalla päiväkotiruokaa entistä kasvikuntapainotteisemmaksi pystytään vaikuttamaan ison joukon ruokatottumuksiin. Tänä vuonna onkin käynnistynyt Ruoka-askel-hanke, jonka tavoitteena on tukea lasten terveellistä ruokavaliota ja vähentää ruokajärjestelmän ilmastovaikutuksia varhaiskasvatuksessa. Tavoitteeseen päästään lisäämällä kasvisten ja kestävien kalalajien tarjontaa päiväkodissa sekä kohtuullistamalla lihan ja maidon kulutusta. Lisäksi päiväkodeissa edistetään ruokakasvatusta, vähennetään ruokahävikkiä ja arvioidaan kasvispainotteisen ruokavaliomuutoksen ilmasto- ja taloudellisia vaikutuksia.⁣ ⁣ 🥕Aivan niin kuin aikuisilla, myös lapsilla ruokatottumusten muuttaminen vie aikaa. Yleensä isoja kertamuutoksia parempi vaihtoehto on pienet, vähitellen tehdyt muutokset. Sen sijaan, että tarjotaan suoraan uutta papukastiketta, voi aluksi olla toimivampaa lisätä papuja tutun kastikkeen sekaan. Tärkeää on tietysti myös, että ruoka on edelleen lasten suunmukaista.
Load More... Follow on Instagram
Copyright © 2021 Aivosumutorvi – OnePress teeman luonut FameThemes

Pin It on Pinterest