Juuri julkaistuista ravitsemussuosituksista on uutisoitu mediassa ahkerasti. Uutisointi on lähes poikkeuksetta ollut kielteistä ja keskittynyt lähinnä erilaisten kieltojen ja rajoitusten listaamiseen. On myös muistettu kertoa julkisuuden henkilöistä ja tavallisista ihmisistä, jotka eivät ainakaan aio noudattaa sitä ja tätä suositusta.
Median halu tehdä tiedejutuista lukijoita houkuttelevia on ymmärrettävää. Lukijoita kiinnostavat vastakkainasettelu, kiistat ja kohut. Klikkausten määrää maksimoidaan kauhistelulla siitä, mikä kaikki “kielletään” tai “on pannassa”, ei totuudenmukaisella viestinnällä suositusten sisällöstä, tulkinnasta ja käytännön toteutuksesta.
Oma lukunsa on yliampuvat klikkiotsikot, jotka eivät aina edes vastaa jutun sisältöä. Iltalehti otsikoi suosituksista kertovat juttunsa “Kuva ruokapyramidista voi järkyttää – Tässä se on” ja “Leikkeleraivo oli vasta alkua – Mitään ei saa enää syödä”. Riippumatta siitä, vastaako itse juttu otsikon sisältöä, otsikot istuttavat lukijan mieleen negatiivisen mielikuvan suosituksista.
Journalistin ohjeiden mukaan toimittajan on pyrittävä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. Ohje pätee myös otsikointiin. Klikkejä kerryttävä mutta harhaanjohtava otsikointi vaarantaa faktapohjaisen tiedon levittämisen, mikä on erityisen valitettavaa terveyteen liittyvissä aiheissa.
On hienoa, että suositukset kiinnostavat ja niistä kirjoitetaan. Suositusten mukainen ruokavalio vähentää kroonisten sairauksien riskiä ja ruokavalion ympäristövaikutuksia. Krooniset sairaudet ja ilmastonmuutos ovat kiistatta suurimpia yhteiskunnallisia haasteitamme, ja siksi klikkejä kalasteleva ja siten suositusten uskottavuutta murentava uutisointi on tässä tilanteessa erityisen vastuutonta.
