Ravintolisien kaupalliset yhteistyöt – mitä kuluttajan tulisi pitää mielessä

Tuotteiden ja palvelujen markkinointia tehdään koko ajan enemmän sosiaalisen median kanavissa yhteistyössä vaikuttajien kanssa. Yrityksen ja somevaikuttajan välisessä yhteistyössä on tarkoitus edistää yrityksen tuotteiden myyntiä. Käytännössä vaikuttaja kirjoittaa tuotteesta esimerkiksi Instagram-postauksen ja saa tästä yritykseltä vastiketta (rahaa tai muita hyödykkeitä). Kaupalliset yhteistyöt jakavat mielipiteitä. Toiset kokevat hyvänä sen, että vaikuttajilta voi saada tuotesuosituksia ja vaikkapa alennuskoodeja. Toisia taas harmittaa ylipäätään kaupallisuus ja se, että kaupalliset yhteistyöt vievät tilaa ”oikealta sisällöltä”.

Meitäkin on lähestytty ravintolisäyritysten suunnalta. Tarjolla olisi ollut muun muassa elinikäinen alennus tuotteista ja alennuskoodia seuraajille. Blogiamme seuranneille ei ehkä tule yllätyksenä, että emme lähteneet markkinoimaan seuraajillemme ravintolisiä. Leikimme kyllä ajatuksella, että olisimme lähteneet yhteistyöhön hieman erilaisella lähestymistavalla, mutta esimerkiksi ilmainen ravintolisävalmennuksemme osana yhteistyötä ei ehkä olisi kuulostanut firman kannalta kovin houkuttelevalta.

Kaupalliset yhteistyöt kukoistavat Instagramissa

Kaikki kaupalliset yhteistyöt eivät tietenkään ole tuomittavia, ja suurin osa vaikuttajista tuntuu merkitsevän kaupalliset yhteistyöt hyvin. Tärkeää on, että seuraajat tietävät, milloin kyseessä on maksettu mainos, milloin muu sisältö. Vaikka kaupallinen yhteistyö olisi asianmukaisesti merkitty, muutama asia kannattaa pitää mielessä, kun törmää somessa esimerkiksi ravintolisien markkinointiin:

1. Jaettu tieto ei ole aina luotettavaa

Ravitsemukseen ja terveyteen liittyvissä kaupallisissa yhteistöissä näkee valitettavan usein jaettavan väärää tietoa ja kyseenalaisia ohjeistuksia. Voi olla, että palkkion vuoksi ollaan valmiita joustamaan tietyistä periaatteeista tietoisesti. Toisinaan harhaanjohtavan materiaalin jakaminen voi johtua myös tietämättömyydestä, sillä kaikilla somevaikuttajilla ei tietenkään voida olettaa olevan niin hyviä pohjatietoja esimerkiksi elintarvikelaista tai ravitsemustieteestä, että he pystyisivät erottamaan luotettavan tiedon harhaanjohtavasta.

On myös valitettavan yleistä, että kaikkien yritysten markkinointimateriaaleihin ei voi luottaa, ja heidän vaikuttajille jakamansa materiaali ei kestä kriittistä tarkastelua. Kerroimme aiemmin erään verkostomarkkinointifirman materiaalista, jonka väitteet eivät pitäneet ollenkaan paikkaansa, eikä tämä valitettavasti ole ainoa kerta, kun korviimme on kantautunut huhuja harhaanjohtavista markkinointimateriaaleista. Ei siis kannata purematta niellä mainosten väitteitä, vaan suhtautua niihin kriittisesti ja pitää mielessä, että kaupallisissa yhteistöissä tarkoituksena on yrityksen tuotteiden myynti, ei niinkään luotettavan terveystiedon levittäminen tai kansanterveyden kohentaminen.

2. Kaupalliset yhteistyöt ja pikkasen laiton markkinointi

Kaupalliset yhteistyöt ovat markkinointia eli niiden pyrkimys on vaikuttaa kuluttajaan kaupallisesti. Jos kaupataan elintarvikkeita, joiksi esimerkiksi ravintolisät luokitellaan, tulee markkinoinnissa noudattaa elintarvikelakia. Sen mukaan elintarvikkeista annettavan tiedon tulee olla totuudenmukaista, eikä kuluttajaa saa johtaa harhaan. Laissa on myös asetus ravitsemus- ja terveysväitteiden käyttämisestä. Sekä yrityksen että vaikuttajan tulisi olla selvillä siitä, mitä terveysväitteitä markkinoitavasta tuotteesta saa esittää. Valitettavasti pikkasen laiton markkinointi on kuitenkin edelleen yleistä erityisesti somessa. On tyypillistä, että ravintolisiä mainostetaan esimerkiksi vetoamalla omiin tai kaverin saamiin hyötyihin, vaikka tämäkään ei ole sallittua, mikäli kyseistä terveysväitettä ei ole hyväksytty.

3. Kaupalliset yhteistyöt eivät ole pyyteettömiä tuotevinkkejä

Monet vaikuttajat valitsevat tarkasti mihin yhteistöihin lähtevät mukaan ja tuovat esille, että eivät ikinä mainostaisi asioita, joihin eivät oikeasti usko. Toisaalta on myös selvää, että jos somella haluaa tienata, ei etenkään aloitteleva influensseri voi välttämättä olla kauhean nirso yhteistöiden suhteen. Koska kyseessä on maksettu mainos, ei kannata erehtyä luulemaan, että juuri kyseinen tuote oikeasti täyttäisi vaikuttajan kaikki tarpeet – kärjistetysti voidaan sanoa, että kunhan hinnasta sovitaan, niin ensi viikolla kilpailevan brändin tuote saattaakin olla vaikuttajan mielestä se ehdottomasti kaikkein paras.

4. Asiantuntija mainostajana ei ole tae paremmasta tuotteesta

Lääkäri tai ravitsemusasiantuntija ravintolisien mainoskasvona ei automaattisesti takaa tuotteen toimivuutta tai paremmuutta. Oikeastaan terveydenhuollon ammattihenkilöitä ei saisi edes käyttää elintarvikkeiden markkinoinnissa, sillä väiteasetus (1924/2006 art 12c) kieltää väitteet, joissa viitataan yksittäisen lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattihenkilön suosituksiin. Lisäksi Ruokaviraston ylitarkastaja Marjo Misikangas tarkentaa, että on myös vähintään pikkasen laitonta käyttää kyseisiä henkilöitä mainoskasvoina esimerkiksi kaupallisissa yhteistöissä. Lääkäri tai muu terveydenhuollon ammattihenkilö antaa tuotteelle ihan erilaista uskottavuutta. On perusteltua, että lääkäri-potilas- tai ravitsemusterapeutti-potilas-asetelman hyväksikäyttäminen mainonnassa on kiellettyä, koska tätä voitaisiin käyttää myös vääriin tarkoituksiin. Kaikilla vaikuttajilla on tietenkin vastuu siitä, millaisia kaupallisia yhteistöitä tekee eli minkälaisten tuotteiden myyntiä haluaa edistää. Ajattelemme kuitenkin, että ravitsemus- ja terveysalan asiantuntijoilla (ei pelkästään terveydenhuollon ammattihenkilöillä!) on terveyteen liittyvissä yhteistöissä tavallista suurempi vastuu.

No mitä haittaa siitä muka on, jos asiantuntija mainostaa turhia ravintolisiä tai elintarvikkeita? Saattaa vaikuttaa harmittomalta, mutta tarkemmin ajateltuna tällainen mainos voi olla ongelmallinen sekä kuluttajan että asiantuntijan itsensä kannalta. Asiantuntijoiden uskottavuutta syö, jos olemme valmiita puhumaan minkä tahansa tuotteen puolesta, kunhan vaan tarpeeksi maksetaan. Turhien tuotteiden tai puhtaan humpuukin markkinointi on lisäksi epäeettistä ja oman aseman väärinkäyttämistä. Jos toimit ravintolisäfiman somelähettiläänä, kyseessä on sidonnaisuus, joka pitäisi tuoda ilmi aina, kun osallistut julkiseen keskusteluun ravintolisistä. Ei ole kyse siitä, että ravintolisiä kauppaavat eivät saisi osallistua keskusteluun, mutta on reilua kaikkia kohtaan tuoda oma sidonnaisuus ilmi.

Terveydenhuollon ammattihenkilöiden käyttäminen elintarvikkeiden markkinoinnissa on pikkasen laitonta.

Ole kriittinen!

Somevaikuttaminen ja kaupalliset yhteistyöt ovat nykypäivää, emmekä missään nimessä sano, että kaikki somessa tapahtuva markkinointi olisi asiatonta tai harhaanjohtavaa. Uskomme myös, että suurin osa vaikuttajista harkitsee tarkkaan, millaisiin yhteistöihin lähtee mukaan. Ravintolisien kohdalla tilanne on kuitenkin todella haastava, sillä vaikuttaa siltä, että elintarvikelaki ja sen asettamat markkinoinnin rajoitukset eivät ole selviä edes kaikille yrityksille, saati sitten yksittäisille somevaikuttajille. Niinpä kriittisyyttä tarvitaan tarvitaan myös lukijoilta – muista aina, että yrityksen ja somevaikuttajan ensisijaisena tavoitteena on myydä tuotetta!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.