Siirry sisältöön
Aivosumutorvi

Aivosumutorvi

Enimmäkseen hyväntuulista ja kohtalaista uutisointia terveydestä, mahdollisesti hälvenevää aivosumua

Valikko
  • Aivosumutorvi
    • Mikä ihmeen Aivosumutorvi?
    • Aiviksen Essi
    • Aiviksen Henna
    • Mediassa
  • Palvelut
  • Yhteystiedot
  • Podcast
  • Blogi
  • Facebook
  • Twitter
  • Instagram

Kuukausi: syyskuu 2017

blogi / kansanterveys / ravitsemussuositukset

Paljastus: virallisen tahon edustaja ei käytä maitoa eikä ruisleipää!

Monesti ”virallisia tahoja” vastustavat tai muuten ravitsemustieteeseen ja -tutkijoihin skeptisesti suhtautuvat vetoavat siihen, että joku ruoka-aine ei sovi heille, ja siten ravitsemussuositukset (joissa ehkä suositellaan kyseisen ruoka-aineen käyttöä – tai …

Viimeisimmät artikkelit

  • Leikkaus tutkimuksesta on leikkaus koulutuksesta
  • Hyvinvoinnin normittaminen käy huomaamatta
  • Ravintolisien kaupalliset yhteistyöt – mitä kuluttajan tulisi pitää mielessä
  • Saantilähteet tarkasteluun – ravintolaskuri kertoo ruokaostosten terveellisyydestä
  • Kasvisruokavalio sopii kaikille ja muita myyttejä

Arkistot

  • kesäkuu 2021
  • toukokuu 2021
  • lokakuu 2020
  • syyskuu 2020
  • elokuu 2020
  • kesäkuu 2020
  • toukokuu 2020
  • huhtikuu 2020
  • maaliskuu 2020
  • helmikuu 2020
  • tammikuu 2020
  • joulukuu 2019
  • marraskuu 2019
  • syyskuu 2019
  • elokuu 2019
  • heinäkuu 2019
  • kesäkuu 2019
  • toukokuu 2019
  • huhtikuu 2019
  • maaliskuu 2019
  • helmikuu 2019
  • tammikuu 2019
  • joulukuu 2018
  • marraskuu 2018
  • lokakuu 2018
  • syyskuu 2018
  • elokuu 2018
  • heinäkuu 2018
  • kesäkuu 2018
  • maaliskuu 2018
  • helmikuu 2018
  • tammikuu 2018
  • joulukuu 2017
  • lokakuu 2017
  • syyskuu 2017
  • heinäkuu 2017
  • kesäkuu 2017
  • toukokuu 2017
  • maaliskuu 2017
  • helmikuu 2017
  • tammikuu 2017
  • joulukuu 2016
  • lokakuu 2016
  • syyskuu 2016
  • elokuu 2016
  • kesäkuu 2016
  • huhtikuu 2016
  • maaliskuu 2016

Aivis Twitterissä:

Aivosumutorvi Follow

📯Ravitsemus- ja terveysviestintää 📯Aivosumun hälventämistä 📯Ravitsemustieteilijät @EssiSkaffari ja @HennaVepsalaine, päivätyö @helsinkiuni 📯IG Aivosumutorvi

Avatar
Retweet on Twitter Aivosumutorvi Retweeted
Avatar Essi Skaffari @essiskaffari ·
27 kesä

"Terveellinen ja monipuolinen #ruokavalio ei ole vain tahdon asia, vaikka usein se halutaan nähdä sellaisena", kirjoittaa @SusanneSalmi.

#eriarvoisuuslautasella
@Soslaaketiede @TeaLallukka @Maikkie1 @DAGISresearch https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008904004.html?share=ef7a7ae973ee33fbf45826d251abb622

Reply on Twitter 1541338336354246657 Retweet on Twitter 1541338336354246657 9 Like on Twitter 1541338336354246657 27 Twitter 1541338336354246657
Retweet on Twitter Aivosumutorvi Retweeted
Avatar Kulttuurirahasto @skr_fi ·
23 kesä

Huomio yliopistot, tiedekeskukset ja -tapahtumat, tiede- ja kasvatusalan yhdistykset: SKR myöntää lokakuun hakukierroksella (10.10.-31.10.) 0,5 milj. euron lisärahoituksen lasten ja nuorten tiedekasvatukseen. 1/3 https://skr.fi/apurahat/lokakuun-haku-keskusrahasto/lisarahoitus-lasten-ja-nuorten-tiedekasvatukseen

Reply on Twitter 1539847285831606273 Retweet on Twitter 1539847285831606273 12 Like on Twitter 1539847285831606273 20 Twitter 1539847285831606273
Retweet on Twitter Aivosumutorvi Retweeted
Avatar Suomen ravitsemustieteen yhdistys @ravitsemustiede ·
22 kesä

Save the date! We will organise a seminar on Nutritional interventions – opportunities and challenges on Nov 25, with Prof Philip Calder (University of Southampton, UK) as keynote speaker. Detailed programme will be published later. Part of the seminar will be in English.

Reply on Twitter 1539481237173280768 Retweet on Twitter 1539481237173280768 2 Like on Twitter 1539481237173280768 6 Twitter 1539481237173280768
Load More

Aivis Facebookissa:

Aivosumutorvi

2 months ago

Aivosumutorvi
"Faktantarkistus voi tuntua erityisesti henkilöjuttua tehdessä vaikealta ja vaivaannuttavalta. Ihmisen omaa tarinaa on vaikea kyseenalaistaa. Lähdekriittisyys on tärkeää varsinkin, jos kertomukseen liittyy muita ihmisiä tai syytöksiä." ... See MoreSee Less

Yksilöiden selviytymiskertomukset ovat arveluttavaa journalismia, kirjoittaa dosentti Maria Lassila-Merisalo - Journalisti

journalisti.fi

Koskettava kertomus leviää sosiaalisessa mediassa paremmin kuin faktakeskeinen juttu, koska tunne on sosiaalisen median polttoainetta. Tutkimusten mukaan mitä voimakkaampi tunne...
View on Facebook
· Share

Share on Facebook Share on Twitter Share on Linked In Share by Email

Aivosumutorvi

4 months ago

Aivosumutorvi
Kasvisruokavalioista on mahdollista saada kaikki lapsen tarvitsemat ravintoaineet, mutta ruokavalion on tällöin oltava tarkasti suunniteltu. Siksi monet asiantuntijat suosittelevat lapsille vegaanisen ruokavalion sijaan kasvipohjaista ruokavaliota, joka voi sisältää pieniä määriä lihaa ja/tai muita eläinperäisiä ruokia. Juttuun haastateltu myös yliopistonlehtori Liisa Korkaloa Helsingin yliopistosta 👏 ... See MoreSee Less

Is it safe to raise my child vegan or vegetarian?

www.washingtonpost.com

As more adults adopt vegetarian diets and vegan diets, experts say that more young people are being raised without animal products. But many are unsure if this is a healthy choice for children.
View on Facebook
· Share

Share on Facebook Share on Twitter Share on Linked In Share by Email

Aivis Instagramissa:

aivosumutorvi

📯Ravitsemustieteilijät Essi ja Henna
📯Töissä tutkijoina @UniversityofHelsinki
📯Aivosumutorvi-podcast
📯Mieliruokia, liikuntaa ja ravitsemustiedettä

Aivosumutorvi
🗞Kun ravitsemustieteen tutkimustuloksista uutis 🗞Kun ravitsemustieteen tutkimustuloksista uutisoidaan, täyttyy jutun kommenttikenttä monenlaisista kommenteista. Yksi vakiokommentti on ihmettely siitä, miksi näin itsestään selviä asioita edes tutkitaan. Kommentti voi poikia aidosta ihmettelystä, eikä sillä välttämättä tarkoiteta pahaa. Toisaalta joskus kommentilla on tarkoitus vähätellä tutkimusaihetta tai ylipäätään tutkittua tietoa. Mutta miksi itsestään selviä asioita tutkitaan - vai tutkitaanko?⁣ ⁣ ☝️Itsestään selvän asian synonyymi on varma asia. Moni tutkimustulos voi maallikon mielestä tuntua itsestäänselvyydeltä, mutta tutkijalle se ei sitä ole ilman tutkimusnäyttöä.⁣ Asioita täytyy tutkia, ennen kuin niitä voidaan pitää varmoina.⁣ ⁣ 💡Itsestäänselvyyksiä tutkitaan vain harvoin, sillä tutkimusrahoitusta on vaikea saada ja suunnitelmassa pitää todentaa, mitä uutta tutkimus toisi tieteen kentälle. On myös vaarallista ajatella, että jotain aihetta ei pitäisi tutkia, koska se on itsestään selvä. Aina silloin tällöin nimittäin käy niin, että tutkimustulos onkin hypoteesin vastainen. Yksittäinen hypoteesin vastainen tulos ei tietenkään kumoa aiempaa olemassa olevaa tutkimusta, mutta jos aihetta ei sen itsestäänselvyyden vuoksi edes tutkita, emme saa koskaan tietää, onko se itse asiassa totta vai ei.⁣ ⁣ ✏️Monet itsestään selviltä tuntuvat tutkimustulokset ovat todellisuudessa uutta tietoa. Tämä ei välttämättä aukea aihetta vähemmän tuntevalle, joka ei tunne tutkimuksen taustaa. Tuttua aihetta on voitu tutkia uudella menetelmällä tai uudessa tutkimusjoukossa, sillä vaikka jonkun asian tiedettäisiin tutkimusten perusteella pätevän vaikkapa aikuisväestössä, ei voida ajatella, että se pätisi itsestään selvästi myös lapsilla. Joskus itsestään selviltä vaikuttavia asioita tutkitaan siksi, että tutkimustietokin vanhenee, ja tarvitaan ajantasaista tietoa ilmiöstä.⁣ ⁣ 🍏Ravitsemustiede saa usein osakseen vähättelyä, koska se koetaan helposti ymmärrettäväksi tieteeksi, jota kuka tahansa pystyy arvioimaan. Siksi moni ehkä kuvittelee tietävänsä, mitkä asiat ravitsemustieteessä ovat itsestäänselvyyksiä, vaikka todellisuudessa vähättelevä kommentti kertoo enemmän sen esittäjän tietämyksestä kuin itse tutkimuksesta.
🤸🏼‍♀️ Hesarissa julkaistiin äskettäi 🤸🏼‍♀️ Hesarissa julkaistiin äskettäin mielipidekirjoitus, jossa pohdittiin liikuntaan ja sen edistämiseen liittyvää eriarvoisuutta. Useimmiten liikunnan edusta puhuville liikunnan harrastaminen on helppoa esimerkiksi riittävän toimeentulon ja liikunnallista elämäntapaa tukevan lähipiirin vuoksi. He eivät aina kykene asettumaan toisenlaisista lähtökohdista ponnistavan asemaan, ja siksi liikunnan edistämistyö voi olla välillä jopa turhaa: se tehoaa niihin, jotka jo harrastavat kylliksi liikuntaa.⁣ ⁣ 🥑 Myös terveellisen ruokavalion sanansaattajilla voi olla (ja usein onkin) samanlainen harha. On esimerkiksi helppo puhua ateriarytmin säännöllisyydestä tai työpaikkaruokalan eduista, jos oma arkirytmi on säännöllinen ja työpaikalla on viihtyisä, monipuolista ruokaa tarjoava työpaikkaruokala. Yhtä lailla on helppo huudella palkokasvien ja juuresten edullisuudesta, jos itse ehtii ja osaa valmistaa niistä omalle perheelle maistuvaa ruokaa.⁣ ⁣ ⚖️ Sekä liikkuminen että ruokavalio vaikuttavat painonhallintaan, joten ei ole ihme, että myös painonhallintaan liittyvä keskustelu on välillä melko kaksijakoista. Toiset ovat allergisia kaikelle syömisen kontrolloinnille, kun taas osa haluaa tarkkoja kieltolistoja tai grammoittain punnittuja annoksia. Moni sijoittuu varmaankin jonnekin ääripäiden väliin: pyritään rentoon ja mutkattomaan ruokasuhteeseen, mutta kaikesta kontrollista ei ehkä olla valmiita luopumaan.⁣ ⁣ 🎓 ETM Anu Joki tutki väitöskirjassaan painonhallinnassa onnistuneita ja totesi, että elinikäisillä painonhallitsijoilla oli painonhallintaa helpottavia taitoja, jotka olivat muuttuneet toistojen kautta tavoiksi ja rutiineiksi. He myös luottivat kykyihinsä selvitä haastavissa elämäntilanteissa ja pystyivät sopeuttamaan elämäntyylinsä muuttuneeseen ympäristöön sopivaksi. Vaikka elinikäiset painonhallitsijat suhtautuivat painonhallintaan joustavasti ja sallivasti, he olivat silti tietoisia syömiseen ja liikkumiseen liittyvästä käyttäytymisestään.⁣ ⁣ 🥳 Aivis onnittelee Anua väitöksen johdosta! Väitöstä voi seurata tänään 25.5. striimin kautta (linkki storyssä).
#Repost @terveysjahumpuuki with @let.repost • • • • • • @aivosumutorvi postasi stooreihin kuvan Fitfarmin natiivimainoksesta Iltalehdessä. Kiinnostuin ja menin analysoimaan sitä. Tässä tärkeimmät ongelmat, jotka tunnistin. Kyseessä ei siis tietenkään ole mikään poikkeus vaan ihan normin mukainen mainos. Ikävä kyllä. Selavii. @iltalehti @fitfarmofficial #mediakritiikki #terveys #humpuuki #natiivimainonta #journalismi #journalisminetiikka #media #laihdutus #dieettikulttuuri #kehopositiivisuus #kehonegatiivisuus #kesäkuntoon #mainonnanetiikka #kehonmuokkaus #bikinivartalo #kesäkuntoon #terveysviestintä
Pupuisaa pääsiäistä! 🐰 Pupuisaa pääsiäistä! 🐰
#Repost @kristakorko • • • • • • ✅ P #Repost @kristakorko • • • • • • ✅ Pieni ottaa isosta mallia, myös ruokatottumuksissa. ✅ Perheen aikuiset voivat omalla esimerkillään vaikuttaa paljon siihen, millainen suhde ruokaan ja syömiseen lapselle kehittyy. ✅ Terve ja joustava ruokasuhde on tärkein ravitsemustaito, jonka vanhemmat voivat lapselleen opettaa. ✅ Ruokaan ja syömiseen ei tulisi liittyä tarpeettomia sääntöjä ja pelkoja. Ruoalla ei myöskään pitäisi palkita, eikä ruokaa tai jälkiruokaa tarvitse erikseen ansaita. ✅ Terveen ruokasuhteen kehittymisen kannalta ei ole hyväksi demonisoida mitään ruoka-ainetta. Esimerkiksi sokerin saannista ei ole tarpeen tehdä lapsen ruokavaliossa kohtuuttoman suurta huolenaihetta. ✅ Käytännössä terve ja joustava ruokasuhde tarkoittaa, että ruoka ja syöminen ovat elämässä iloisia ja mutkattomia asioita, joista ei tarvitse liiemmälti stressata. ✅ Juttuni pienten lasten ravitsemuksesta ja ruokasuhteesta on juuri julkaistu Koti ja maaseutu -lehdessä 3/2022. Suuret kiitokset Henna Vepsäläinen @aivosumutorvi hyvästä haastattelusta! #ravitsemus #terveys #hyvinvointi #ruokasuhde #ravitsemustaito #lapset #lapsiperhearki #vanhemmuus #maajakotitalousnaiset #kotijamaaseutulehti #uusijuttu #juurijulkaistu #nutrimedia
🍏 Ajoittain tulee vastaan väitteitä, joiden m 🍏 Ajoittain tulee vastaan väitteitä, joiden mukaan elintarvikeyritykset sanelevat ravitsemussuositukset. Myös suositusten tiedepohjaisuutta kyseenalaistetaan silloin tällöin. Kerrataanpa siis, miten ravitsemussuositukset tehdään ja kuka niihin voi vaikuttaa.⁣ ⁣ 🧐 Suomalaisten ravitsemussuositusten pohjana käytetään Pohjoismaisia suosituksia, joita päivitetään parhaillaan. Suosituksia varten tehdään systemaattisia kirjallisuuskatsauksia eli käydään läpi vuosikymmenten aikana kertynyt tutkimusnäyttö, jonka olennaisimmat tulokset tiivistetään katsaukseen. Katsauksissa selvitetään ravintoaineiden, ruokien ja ruokavalioiden yhteyksistä terveyteen huomioiden Pohjoismainen konteksti. Kukin katsaus perehtyy yhteen ravintoaineeseen tai ruokaryhmään, ja sitä on laatimassa kaksi tutkijaa.⁣ ⁣ 📔 Kun katsaus on valmis, se vertaisarvioidaan, eli kaksi muuta tutkijaa lukee sen kriittisesti läpi ja ehdottaa muokkauksia ja korjauksia. Katsaukseen tutustuu myös varsinainen suositustyöryhmä, johon kuuluu puheenjohtaja ja kaksi jäsentä kustakin Pohjoismaasta.⁣ ⁣ 📝 Lopulta katsaus pääsee myös julkiseen kommentointiin. Ensimmäinen katsaus onkin jo avattu kommenteille! Suositustyöryhmä laatii suositukset tieteellisen näytön pohjalta.⁣ ⁣ 🏫 Katsausten kirjoittajat sekä työryhmän jäsenet ovat ravitsemustieteen tutkijoita ja edustavat yliopistoja, muita tutkimusorganisaatioita tai viranomaistahoja. Yrityksiä tai heidän edustajiaan ei ole mukana.⁣ ⁣ 💰 Katsausten kirjoittajat ja työryhmän jäsenet ovat siis pääosin tutkimusorganisaatioiden palkkalistoilla ja tekevät suositustyötä oman toimen ohella. Kaikki suositusten tekemiseen osallistuvat ilmoittavat taloudelliset ja muut sidonnaisuutensa. Suositusprosessia rahoittaa Pohjoismaiden ministerineuvosto.⁣ ⁣ ✉️ Millainen rooli elintarvikeyrityksillä sitten on? Yritykset eivät ole edustettuina missään Pohjoismaisten suositusten laatimiseen osallistuvassa ryhmässä. Kenellä tahansa, siis myös yritysten edustajilla, on kuitenkin mahdollisuus kommentoida katsauksia ja niiden laatimisprosessia nettisivujen kautta. Kaikki kirjeenvaihto on julkista, joten kuka tahansa pystyy myös arvioimaan, ketkä ovat pyrkineet vaikuttamaan suosituksiin.
🌍Ruokavalion muuttamisella kasvipainotteisempaa 🌍Ruokavalion muuttamisella kasvipainotteisempaan suuntaan on monia hyötyjä niin terveyden kuin ympäristönkin kannalta. Jos noudattaa täysin kasviperäistä eli vegaaniruokavaliota, tiettyjen vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti on varmistettava ravintolisistä. Vähemmän kuitenkin tiedetään kasvipainotteisen ruokavalion (sisältää vähän eläinperäisiä tuotteita) vaikutuksesta ravintoaineiden saantiin.⁣ ⁣ 📑Aihetta on nyt selvitetty Tiina Pellisen väitöskirjan osatyössä Helsingin yliopistossa. ScenoProt-tutkimuksessa tutkittavat noudattivat kolmea eri ruokavaliota, joista yksi oli eläinproteiinipainotteinen ja vastasi keskimääräistä suomalaista ruokavaliota. Kahdessa muussa ruokavaliossa erilaiset osuudet eläinproteiinin lähteistä (lihasta ja maitotuotteista) korvattiin kasvisproteiinin lähteillä (mm. palkokasveilla, pähkinöillä, siemenillä ja viljatuotteilla). Mikään ruokavalioista ei siis ollut täysin kasviperäinen, vaan kaikki ruokavaliot sisälsivät jonkin verran eläinkunnan tuotteita.⁣ ⁣ 🧪Tutkimuksessa havaittiin, että kasviproteiinipainotteisissa ruokavalioissa folaatin ja raudan saanti lisääntyi, mutta jodin ja B12-vitamiinin saanti väheni. Vähäisempi jodin ja B12-vitamiinin saanti näkyi myös pienempinä pitoisuuksina virtsasta ja verestä mitattuna. Näiden riittävään saantiin onkin hyvä kiinnittää huomiota jo kasvipainotteisessa ruokavaliossa, ei pelkästään vegaanisessa ruokavaliossa. Kasvipohjaisista tuotteista kannattaa valita vitamiineilla ja kivennäisaineilla täydennettyjä versioita.⁣ ⁣ 👣Tällä hetkellä on käynnissä myös Ruoka-askel-tutkimus, jonka tavoitteena on lisätä kasvisten (erityisesti palkokasvien!) ja kestävien kalalajien tarjontaa päiväkotien ruokailuissa sekä kohtuullistaa ja lihan ja maidon kulutusta suositellulle tasolle. Myös tässä tutkimuksessa on tarkoitus arvioida kasvipainotteisen ruokavaliomuutoksen vaikutuksia lasten ruokavalioon ja ravitsemustilaan. Näin havaitaan mahdolliset “kriittiset ravintoaineet” ja voidaan varmistaa, että lapset saavat riittävästi tärkeitä ravintoaineita muutoksesta huolimatta.
#Repost @sinnusofia ... Miksi ravinto kiinnostaa j #Repost @sinnusofia ... Miksi ravinto kiinnostaa ja herättää niin paljon tunteita? Uudessa jaksossa tykitän somettaville ravitsemustieteilijoille seuraavia kriittisiä kysymyksiä: Tarvitaanko me ravintolisiä? Onko maidonjuonti tarpeellista ihmiselle? Onko kasvissyönti terveellistä ja lihansyönti epäterveellistä tai päinvastoin? Onko tasapainoinen, joustava ja tietoinen syöminen trendi vai jotain perustavammanlaatuista hyvää ja tavoiteltavaa? Pitääkö sokeri kehossa yllä lievää tulehtustilaa? Yksittäisiä ruoka-aineita tai ruokia nostetaan ajoittain esille niiden terveysvaikutuksia perustellen. Mutta mitkä ruuat ehkäisevät juuri syöpää? Onko dieetti ainoa reitti laihtumiseen? Ovatko dieetit aina pahoja? Keskusteluvieraana ovat ravitsemustieteilijät Aivosumutorvi-sometilien takana: Essi Skaffari & Henna Vepsäläinen. Linkki Tubeen biossa ja ääniplveluissaki kuulee! #ruoka #ravitsemus #ravitsemustiede #dieetti #some #kasvissyönti #sokeri #maito #lisäravinteet #liha #podcast #sinnu #aivosumutorvi
Load More... Follow on Instagram
Copyright © 2022 Aivosumutorvi – OnePress teeman luonut FameThemes
We use cookies on our website to give you the most relevant experience by remembering your preferences and repeat visits. By clicking “Accept All”, you consent to the use of ALL the cookies. However, you may visit "Cookie Settings" to provide a controlled consent.
Cookie SettingsAccept All
Manage consent

Privacy Overview

This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may affect your browsing experience.
Necessary
Always Enabled
Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. These cookies ensure basic functionalities and security features of the website, anonymously.
CookieDurationDescription
cookielawinfo-checkbox-analytics11 monthsThis cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookie is used to store the user consent for the cookies in the category "Analytics".
cookielawinfo-checkbox-functional11 monthsThe cookie is set by GDPR cookie consent to record the user consent for the cookies in the category "Functional".
cookielawinfo-checkbox-necessary11 monthsThis cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookies is used to store the user consent for the cookies in the category "Necessary".
cookielawinfo-checkbox-others11 monthsThis cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookie is used to store the user consent for the cookies in the category "Other.
cookielawinfo-checkbox-performance11 monthsThis cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookie is used to store the user consent for the cookies in the category "Performance".
viewed_cookie_policy11 monthsThe cookie is set by the GDPR Cookie Consent plugin and is used to store whether or not user has consented to the use of cookies. It does not store any personal data.
Functional
Functional cookies help to perform certain functionalities like sharing the content of the website on social media platforms, collect feedbacks, and other third-party features.
Performance
Performance cookies are used to understand and analyze the key performance indexes of the website which helps in delivering a better user experience for the visitors.
Analytics
Analytical cookies are used to understand how visitors interact with the website. These cookies help provide information on metrics the number of visitors, bounce rate, traffic source, etc.
Advertisement
Advertisement cookies are used to provide visitors with relevant ads and marketing campaigns. These cookies track visitors across websites and collect information to provide customized ads.
Others
Other uncategorized cookies are those that are being analyzed and have not been classified into a category as yet.
SAVE & ACCEPT

Pin It on Pinterest