Siirry sisältöön
Aivosumutorvi

Aivosumutorvi

Enimmäkseen hyväntuulista ja kohtalaista uutisointia terveydestä, mahdollisesti hälvenevää aivosumua

Valikko
  • Aivosumutorvi
    • Mikä ihmeen Aivosumutorvi?
    • Aiviksen Essi
    • Aiviksen Henna
    • Mediassa
  • Palvelut
  • Yhteystiedot
  • Podcast
  • Blogi
  • Facebook
  • Twitter
  • Instagram

Kuukausi: syyskuu 2017

blogi / kansanterveys / ravitsemussuositukset

Paljastus: virallisen tahon edustaja ei käytä maitoa eikä ruisleipää!

Monesti ”virallisia tahoja” vastustavat tai muuten ravitsemustieteeseen ja -tutkijoihin skeptisesti suhtautuvat vetoavat siihen, että joku ruoka-aine ei sovi heille, ja siten ravitsemussuositukset (joissa ehkä suositellaan kyseisen ruoka-aineen käyttöä – tai …

Viimeisimmät artikkelit

  • Leikkaus tutkimuksesta on leikkaus koulutuksesta
  • Hyvinvoinnin normittaminen käy huomaamatta
  • Ravintolisien kaupalliset yhteistyöt – mitä kuluttajan tulisi pitää mielessä
  • Saantilähteet tarkasteluun – ravintolaskuri kertoo ruokaostosten terveellisyydestä
  • Kasvisruokavalio sopii kaikille ja muita myyttejä

Arkistot

  • kesäkuu 2021
  • toukokuu 2021
  • lokakuu 2020
  • syyskuu 2020
  • elokuu 2020
  • kesäkuu 2020
  • toukokuu 2020
  • huhtikuu 2020
  • maaliskuu 2020
  • helmikuu 2020
  • tammikuu 2020
  • joulukuu 2019
  • marraskuu 2019
  • syyskuu 2019
  • elokuu 2019
  • heinäkuu 2019
  • kesäkuu 2019
  • toukokuu 2019
  • huhtikuu 2019
  • maaliskuu 2019
  • helmikuu 2019
  • tammikuu 2019
  • joulukuu 2018
  • marraskuu 2018
  • lokakuu 2018
  • syyskuu 2018
  • elokuu 2018
  • heinäkuu 2018
  • kesäkuu 2018
  • maaliskuu 2018
  • helmikuu 2018
  • tammikuu 2018
  • joulukuu 2017
  • lokakuu 2017
  • syyskuu 2017
  • heinäkuu 2017
  • kesäkuu 2017
  • toukokuu 2017
  • maaliskuu 2017
  • helmikuu 2017
  • tammikuu 2017
  • joulukuu 2016
  • lokakuu 2016
  • syyskuu 2016
  • elokuu 2016
  • kesäkuu 2016
  • huhtikuu 2016
  • maaliskuu 2016

Aivis Twitterissä:

Twitter feed is not available at the moment.

Aivis Facebookissa:

Aivosumutorvi

3 weeks ago

Aivosumutorvi
🥩THL:n tutkija kertoi HS:ssa, että 80 % suomalaisista miehistä ja 25 % naisista syö punaista lihaa nykyisiä suosituksia (≤ 500 g/vko) enemmän. Somessa eräs kiekkolegenda hämmentyi tästä, sillä hän oli tiedustellut 27 kaveriltaan, onko heidän lihan käytöstään kyselty - ei oltu. Vaikka kiekkolegendan käsityksiä tarvittavan otoksen koosta korjattiin, jäi hän kuitenkin pohtimaan tilastojen paikkansapitävyyttä. Ravitsemustiede ei kuitenkaan ole vain tilastotiedettä, vaan ihan oma tieteenalansa, eikä Tilastokeskus ylläpidä mitään lihansyöntitilastoa, jota voitaisiin väännellä haluttuun muotoon.⁣⁣🍽Suomalaisten ruoankäyttöä selvitettiin viimeksi vuonna 2017 THL:n FinRavinto-tutkimuksessa, jossa ruoankäyttötiedot saatiin 1655 tutkittavalta. Kyseessä ei ole mikään heppoinen kyselytutkimus, jonka kuka tahansa voisi tehdä tai teettää. Ruoankäytön tutkiminen on työläs prosessi, johon tarvitaan ravitsemustieteilijöitä. Väestötason tarkan ruoankäyttötiedon saamiseksi käytetään usein 24 tunnin ruoankäyttöhaastattelua, jossa selvitetään edellisen vuorokauden ruoankäyttöä. Haastattelijalta vaaditaan hyvää elintarviketuntemusta ja haastattelutekniikkaa, jonka avulla hän voi auttaa haastateltavaa muistamaan syömisiään ja arvioimaan syötyjä määriä tarkemmin.⁣⁣📊On totta, että otoksen edustavuus vaikuttaa tulosten yleistettävyyteen. FinRavinto-raportin mukaan esimerkiksi naiset ja vanhemmat ikäryhmät osallistuivat todennäköisemmin, mikä on tyypillistä ravitsemustutkimukselle: naiset, korkeasti koulutetut ja terveystietoiset osallistuvat yleensä muita ryhmiä innokkaammin. Tämä aiheuttaa tuloksiin harhaa, eli koko väestön ruoankäyttö voi näyttäytyä hivenen todellista terveellisempänä.⁣⁣🥛Tieteelliseen tutkimukseen liittyvät päätökset täytyy perustella ja raportoida tarkasti. Otoksen kokoa ja edustavuutta, käytettyjen tutkimusmenetelmien ja saatujen tulosten luotettavuutta sekä niistä tehtävien johtopäätösten järkevyyttä voi toki kritisoida. Tämä kannattaa kuitenkin tehdä oikean informaation perusteella, eikä leimata tuloksia epäilyttäviksi vedoten johonkin mystiseen, vääristeltyyn lihansyöntitilastoon (johon ei edes oltu haastateltu kiekkolegendan kavereita). ... See MoreSee Less

Photo

View on Facebook
· Share

Share on Facebook Share on Twitter Share on Linked In Share by Email

Aivosumutorvi

4 weeks ago

Aivosumutorvi
🍲Pari päivää sitten uutisoitiin, kuinka Muuramen kouluruokalan Instagram-tilillä julkaistut (kasvis)ruokakuvat olivat poikineet asiattomia kommentteja ja jopa tappouhkauksia. On selvää, että kaikesta ruoasta ei tarvitse tykätä, mutta on myös vaikea ymmärtää, että yhtään minkäänlainen annoskuva oikeuttaisi asiattomaan kirjoitteluun saati tappouhkauksiin. ⁣⁣📱Jutussa peräänkuulutettiin kodin kasvatuksellista vastuuta somessa käyttäytymiseen. Ikävä kyllä tunteikas ja mustavalkoinen ravitsemuskeskustelu on somessa valitettavan yleistä. Ruoka on monelle osa identiteettiä, mikä johtaa helposti siihen, että käytöstavat unohtuvat aikuisiltakin. ⁣⁣🥕Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry:n toiminnanjohtaja Silja Varjonen kirjoitti HS:n mielipidekirjoituksessa ruokakasvatuksen tärkeydestä kouluruokailun tukemisessa. Vaikka monesti ruokakasvatus ajatellaan lähinnä päiväkotien ja koulujen tehtäväksi, toimii jokainen lapsen tai nuoren lähipiirin aikuinen tahtomattaankin ruokakasvattajana. Ruokakasvatusta ovat esimerkiksi kaikki kodin ruokasäännöt ja -käytännöt, ruokapuhe sekä kotoa saatava malli terveellisestä syömisestä. Jos aikuisilla on kovin jyrkkiä mielipiteitä ja mustavalkoisia näkemyksiä eri ruoista ja ruokavalioista, tarttuvat asenteet helposti myös lapsiin ja nuoriin. Vaikka ei itse syystä tai toisesta olisi vakuuttunut kasvisruoasta, kannattaisi kuitenkin miettiä, miten ruoasta puhuu lapsille.⁣ ⁣🍽Nyt jo ongelmana on se, että yhä useampi oppilas jättää kouluruoan tai osan siitä syömättä. Osa kasvisruokaa karsastavista on perustellut näkemystään sillä, että kasvisruoka ei ole riittävän ravitsevaa. Ensiksikin kasvisruoasta voidaan aivan hyvin tehdä yhtä ravitsevaa kuin liharuoastakin. Ja toisekseen, koululounaan syömättä jättäminen ei ainakaan lisää lasten terveyttä ja hyvinvointia. ⁣⁣🙅‍♀️Suututtaa, että pienellä budjetilla loihdittu ravitseva ja terveellinen kouluruoka ei kelpaa ja sitä haukutaan myös aikuisten suilla. Joka päivä ei tietenkään voi olla tarjolla lempiruokaa, mutta myös muuta kuin omaa suosikkiruokaa voi ja pitää arvostaa. Monet ruokapalvelut ottavat mielellään vastaan rakentavaa palautetta ruoasta, mutta törkyviestit ja tappouhkaukset eivät edistä kenenkään asiaa. ... See MoreSee Less

Photo

View on Facebook
· Share

Share on Facebook Share on Twitter Share on Linked In Share by Email

Aivis Instagramissa:

aivosumutorvi

📯Ravitsemustieteilijät Essi ja Henna
📯Töissä tutkijoina @UniversityofHelsinki
📯Aivosumutorvi-podcast
📯Mieliruokia, liikuntaa ja ravitsemustiedettä

Aivosumutorvi
🥩THL:n tutkija kertoi HS:ssa, että 80 % suomal 🥩THL:n tutkija kertoi HS:ssa, että 80 % suomalaisista miehistä ja 25 % naisista syö punaista lihaa nykyisiä suosituksia (≤ 500 g/vko) enemmän. Somessa eräs kiekkolegenda hämmentyi tästä, sillä hän oli tiedustellut 27 kaveriltaan, onko heidän lihan käytöstään kyselty - ei oltu. Vaikka kiekkolegendan käsityksiä tarvittavan otoksen koosta korjattiin, jäi hän kuitenkin pohtimaan tilastojen paikkansapitävyyttä. Ravitsemustiede ei kuitenkaan ole vain tilastotiedettä, vaan ihan oma tieteenalansa, eikä Tilastokeskus ylläpidä mitään lihansyöntitilastoa, jota voitaisiin väännellä haluttuun muotoon.⁣ ⁣ 🍽Suomalaisten ruoankäyttöä selvitettiin viimeksi vuonna 2017 @thl.fi:n FinRavinto-tutkimuksessa, jossa ruoankäyttötiedot saatiin 1655 tutkittavalta. Kyseessä ei ole mikään heppoinen kyselytutkimus, jonka kuka tahansa voisi tehdä tai teettää. Ruoankäytön tutkiminen on työläs prosessi, johon tarvitaan ravitsemustieteilijöitä. Väestötason tarkan ruoankäyttötiedon saamiseksi käytetään usein 24 tunnin ruoankäyttöhaastattelua, jossa selvitetään edellisen vuorokauden ruoankäyttöä. Haastattelijalta vaaditaan hyvää elintarviketuntemusta ja haastattelutekniikkaa, jonka avulla hän voi auttaa haastateltavaa muistamaan syömisiään ja arvioimaan syötyjä määriä tarkemmin.⁣ ⁣ 📊On totta, että otoksen edustavuus vaikuttaa tulosten yleistettävyyteen. FinRavinto-raportin mukaan esimerkiksi naiset ja vanhemmat ikäryhmät osallistuivat todennäköisemmin, mikä on tyypillistä ravitsemustutkimukselle: naiset, korkeasti koulutetut ja terveystietoiset osallistuvat yleensä muita ryhmiä innokkaammin. Tämä aiheuttaa tuloksiin harhaa, eli koko väestön ruoankäyttö voi näyttäytyä hivenen todellista terveellisempänä.⁣ ⁣ 🥛Tieteelliseen tutkimukseen liittyvät päätökset täytyy perustella ja raportoida tarkasti. Otoksen kokoa ja edustavuutta, käytettyjen tutkimusmenetelmien ja saatujen tulosten luotettavuutta sekä niistä tehtävien johtopäätösten järkevyyttä voi toki kritisoida. Tämä kannattaa kuitenkin tehdä oikean informaation perusteella, eikä leimata tuloksia epäilyttäviksi vedoten johonkin mystiseen, vääristeltyyn lihansyöntitilastoon, johon ei edes oltu haastateltu kiekkolegendan kavereita.
🍲Pari päivää sitten uutisoitiin, kuinka Muur 🍲Pari päivää sitten uutisoitiin, kuinka Muuramen kouluruokalan Instagram-tilillä julkaistut (kasvis)ruokakuvat olivat poikineet asiattomia kommentteja ja jopa tappouhkauksia. On selvää, että kaikesta ruoasta ei tarvitse tykätä, mutta on myös vaikea ymmärtää, että yhtään minkäänlainen annoskuva oikeuttaisi asiattomaan kirjoitteluun saati tappouhkauksiin. ⁣ ⁣ 📱Jutussa peräänkuulutettiin kodin kasvatuksellista vastuuta somessa käyttäytymiseen. Ikävä kyllä tunteikas ja mustavalkoinen ravitsemuskeskustelu on somessa valitettavan yleistä. Ruoka on monelle osa identiteettiä, mikä johtaa helposti siihen, että käytöstavat unohtuvat aikuisiltakin. ⁣ ⁣ 🥕Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry:n toiminnanjohtaja Silja Varjonen kirjoitti HS:n mielipidekirjoituksessa ruokakasvatuksen tärkeydestä kouluruokailun tukemisessa. Vaikka usein ruokakasvatus ajatellaan lähinnä päiväkotien ja koulujen tehtäväksi, toimii jokainen lapsen lähipiirin aikuinen tahtomattaankin ruokakasvattajana. Ruokakasvatusta ovat esimerkiksi kaikki kodin ruokasäännöt ja -käytännöt, ruokapuhe sekä kotoa saatava malli terveellisestä syömisestä. Jos aikuisilla on kovin jyrkkiä mielipiteitä ja mustavalkoisia näkemyksiä eri ruoista ja ruokavalioista, tarttuvat asenteet helposti myös lapsiin. Vaikka ei itse syystä tai toisesta olisi vakuuttunut kasvisruoasta, kannattaisi kuitenkin miettiä, miten ruoasta puhuu lapsille.⁣ ⁣ 🍽Nyt jo ongelmana on se, että yhä useampi oppilas jättää kouluruoan tai osan siitä syömättä. Osa kasvisruokaa karsastavista on perustellut näkemystään sillä, että kasvisruoka ei ole riittävän ravitsevaa. Ensiksikin kasvisruoasta voidaan aivan hyvin tehdä yhtä ravitsevaa kuin liharuoastakin. Toisekseen, koululounaan syömättä jättäminen ei ainakaan lisää lasten terveyttä ja hyvinvointia. ⁣ ⁣ 🙅‍♀️Suututtaa, että pienellä budjetilla loihdittu ravitseva ja terveellinen kouluruoka ei kelpaa ja sitä haukutaan myös aikuisten suilla. Joka päivä ei tietenkään voi olla tarjolla lempiruokaa, mutta myös muuta kuin omaa suosikkiruokaa voi ja pitää arvostaa. Monet ruokapalvelut ottavat mielellään vastaan rakentavaa palautetta ruoasta, mutta törkyviestit ja tappouhkaukset eivät edistä kenenkään asiaa.
👩‍🎓Itä-Suomen yliopistossa tarkastetaan t 👩‍🎓Itä-Suomen yliopistossa tarkastetaan tänään TtM Heli Virtasen väitöskirja, jonka mukaan eläinproteiiniin painottuva ruokavalio ja runsas lihan käyttö oli yhteydessä suurempaan riskiin sairastua tyypin 2 diabetekseen, kun taas keskeisimmän kasviproteiinin lähteen, viljatuotteiden, käyttö oli yhteydessä pienempään riskiin. ⁣ ⁣ 🤳Väitöstiedote herätti somessa keskustelua. Osa lukijoista ei tahtonut uskoa lukemaansa, vaan vetosi mm. lihan sisältämiin tärkeisiin ja tarpeellisiin aminohappoihin, jotkut syyttivät tutkimusta “kilometrin päähän haisevasta agendasta”.⁣ ⁣ 🥩On totta, että eläinperäiset proteiininlähteet ovat kasviperäisiä "täydellisempiä", sillä joissakin kasviperäisissä proteiinin lähteissä on vain vähän tiettyjä välttämättömiä aminohappoja. Jos siis ruokavalioon ei kuulu mitään eläinperäistä, on välttämättömien aminohappojen saannista huolehdittava yhdistelemällä eri kasviproteiinin lähteitä (esim. palkokasvit ja viljatuotteet). Tämän voi toki esittää ongelmana. Tosiasiassa ongelmaa ei ole, sillä ateriamme koostuvat yleensä useista eri proteiinin lähteistä. Eläinperäisten proteiinin lähteiden “täydellisyys” ei myöskään tarkoita sitä, että lihan syöminen olisi erityisen terveellistä, vaan itse asiassa tutkimus näyttää päinvastaista.⁣ ⁣ 🌾Proteiinin riittävä saanti on tärkeää, mutta suomalaisten ravitsemuksessa se ei ole ongelma, sillä suurin osa suomalaisista saa proteiinia reilusti suosituksiin nähden. Välttämättömien aminohappojen saannin maksimoinnista ei myöskään ole ylimääräistä hyötyä. Sen sijaan eläinproteiinin, erityisesti lihan, osittainen vaihtaminen kasviproteiinin lähteisiin toisi monille terveyshyötyjä, ja se olisi myös ympäristön kestävyyden kannalta suotavaa.
🥕Useissa tutkimuksissa on havaittu sosioekonomi 🥕Useissa tutkimuksissa on havaittu sosioekonomisen aseman yhteys kasvisten kulutukseen. Korkeampi koulutus ja tulot on yhdistetty kasvisten suurempaan käyttötiheyteen ja -määrään, mutta vähemmän on tutkittu yhteyttä kasvisten käytön monipuolisuuteen. Ravitsemussuositusten mukaan erilaisia kasviksia tulisi nauttia monipuolisesti, sillä näin taataan parhaiten eri ravintoaineiden, kuten vitamiinien, saanti. Kasvisten monipuolinen käyttö on tutkimuksissa myös yhdistetty monien kroonisten sairauksien pienempään riskiin. ⁣ ⁣ 👩‍🎓Katri Korpunen tutki ravitsemustieteen gradutyössään perheen sosioekonomisen taustan yhteyttä 3-6-vuotiaiden lasten kasvisten käytön monipuolisuuteen. Dagis-tutkimusaineistoa hyödyntänyt gradu palkittiin juuri Suomen ravitsemustieteen yhdistyksen toimesta vuoden 2022 graduna. 🎉⁣ ⁣ 🍌Tutkimuksessa selvisi, että perheen matala koulutustaso oli yhteydessä suppeampaan kasvisvalikoimaan lasten ruokavaliossa verrattuna korkeammin koulutettuihin. Tutkittavat lapset käyttivät eniten tuttuja kasviksia ja hedelmiä, kuten omenaa, banaania, kurkkua, porkkanaa ja tomaattia. Aiempien tutkimusten perusteella tiedetään, että kasvisten käyttöä olisi varaa lisätä sekä kotona että päiväkodissa, sillä lasten kasvisten kulutus jää keskimäärin alle suosituksen.⁣ ⁣ 🫐Jatkossa voisikin olla hyvä huomioida kasvisten määrällisen käytön lisäämisen lisäksi myös entistä enemmän monipuolisuuden näkökulma. On ymmärrettävää, että monissa perheissä ostetaan enimmäkseen tuttuja, lapselle jo maistuvia kasviksia, ja perheiden resurssit ruokakasvatukseen ja terveellisen ruokavalion toteuttamiseen vaihtelevat. Kodin lisäksi varhaiskasvatus onkin tärkeässä roolissa myös kasvistarjonnan monipuolistamisessa, sillä se saavuttaa valtaosan alle kouluikäisistä lapsista sosioekonomisesta taustasta riippumatta.⁣ ⁣ ⭐️Inspiraatiota uusiin kasviksiin tutustumiseen voi etsiä vaikkapa Myyrän mielikasvikset -sovelluksesta, joka on ladattavissa iOS- ja Android-laitteille sovelluskaupoista. Myyräpelistä löytyy mm. Maistelupankki, jossa voi suorittaa erilaisia kasviksiin ja hedelmiin liittyviä haasteita ja kerätä tähtiä!⁣
Yle kirjoitti vastikään ravintoterapeutista, jon Yle kirjoitti vastikään ravintoterapeutista, jonka ruokavalio koostui pelkästään eläinkunnan tuotteista. Juttu herätti paljon keskustelua, ja sitä arvosteltiin muun muassa tasapuolisuusharhan luomisesta: siinä esitettiin rinnakkain ravitsemustieteen professorin ja yksittäisen ravintoterapeutin näkemykset. Lukijalle saattoi jäädä mielikuva, että kyseessä on kaksi samanarvoista näkemystä, vaikka todellisuudessa toinen edustaa hyvin marginaalista ääripäätä.⁣ ⁣ 👩‍🌾Lukijoita hämäsi myös ravintoterapeutti-nimike. Se sotketaan helposti ravitsemusterapeuttiin, joka on terveydenhuollon laillistettu ammattinimike. Ravintoterapeutti sen sijaan ei ole millään lailla suojattu nimike, vaan kuka tahansa voi käyttää nimikettä itsestään.⁣ ⁣ 🥕Toisaalta osa puolusteli ravintoterapeutin koulutusta, jonka voi suorittaa tietyissä kaupallisissa opistoissa. Ensisilmäyksellä koulutus voi vaikuttaa ihan pätevältä: sen sanotaan kestävän n. 3,5 vuotta ja olevan laajuudeltaan 108 opintopistettä. Koulutuksen pituus eroaa kuitenkin merkittävästi yliopistotasoisesta koulutuksesta: ravitsemusterapeutin opintojen kesto on 5 vuotta ja laajuus 300 op.⁣ ⁣ 👩‍🎓Koulutuksen pituutta suurempi ongelma on kuitenkin opintojen sisältö. Yliopistossa opetus on tutkimusperustaista, ja opettajilla on yleensä tieteellinen jatkokoulutus. Ravintoterapiaa opettavat toiset ravintoterapeutit eikä opetuksen sisältöä valvota. Opetuksen sisältö voi siis olla mitä vain, jopa tiedevastaista. Erään ravintoterapeutteja kouluttavan opiston aloituskurssin sisältöön kuuluu muun muassa “viranomaissuositukset ja niiden arviointia”. Tavoite on aika kunnianhimoinen, ja uskallamme väittää ettei yhdelläkään aloituskurssilla saavuteta osaamista, joka mahdollistaisi suositusten taustalla olevan laajan tutkimusnäytön arvioinnin. Lisäksi sekin kertoo aika paljon opetuksen tasosta, mikäli siinä keskeisellä sijalla on ravitsemussuositusten kyseenalaistaminen.⁣ ⁣ ☝️Ravintoterapeutin koulutus voi pätevöittää moneen hommaan, mutta ruokavalion ja terveyden välisten monimutkaisten yhteyksien ymmärtäminen ja tulkitseminen vaatii tieteellistä osaamista, jota ravintoterapeutin koulutuksesta ei saa.
🚗Erään suomalaisen hiihtäjän kaupallinen yh 🚗Erään suomalaisen hiihtäjän kaupallinen yhteistyö autofirman kanssa päätyi tällä viikolla lehtiotsikoihin. Hiihtäjä julkaisi Instagramissa mainosvideon uuden autonsa kanssa, mutta merkitsi kaupallisen yhteistyön puutteellisesti. Aihe herätti keskustelua, sillä osa seuraajista närkästyi piilomainonnasta. ⁣ ⁣ ☝️Someyhteistöiden merkitsemiseen on selkeät ohjeet. Tärkeää on, että seuraajat tietävät, milloin kyseessä on maksettu mainos, milloin muu sisältö. Tästä syystä kaupallinen tarkoitus tulee tuoda esille heti Instagram-tekstin alussa käyttäen termejä “kaupallinen yhteistyö” tai “mainos”. Ohjeistuksista huolimatta vähän väliä törmää mainoksiin, joiden merkinnät ovat syystä tai toisesta puutteellisia.⁣ ⁣ 💸Osaa seuraajista ärsyttää somen kaupallisuus ja suuri mainosten määrä. Tämä saattaa vaikuttaa siihen, että mainoksista pyritään tekemään mahdollisimman huomaamattomia, eli merkintä mainoksesta laitetaankin vasta tekstin loppuun tai pienellä fontilla storyihin. Toisaalta kyseessä voi olla vaikuttajan osalta myös puhdas huolimattomuus tai tietämättömyys käytännöistä.⁣ ⁣ 🔎Kiinnostavaa on se, että viime kädessä tuotetta myyvä yritys vastaa aina markkinoinnin lainmukaisuudesta. Firman tulisi siis tarkistaa ja hyväksyä mainos ennen sen julkaisua. Tavallaan luulisi, että kukin yritys haluaisi varmistua siitä, että merkinnät ovat kunnossa, kun he kerran mainoksesta maksavat. Toisaalta vaikuttajan “aito suositus” voi vedota seuraajiin maksettua mainosta paremmin, jolloin voi jossain määrin ymmärtää yritystenkin halun häivyttää mainosmerkinnät huomaamattomiin. Mainonnan eettinen neuvosto voi antaa huomautuksen, mikäli kaupallinen julkaisu ei ole heti selkeästi tunnistettavissa markkinoinniksi. Huomautusta suurempia seuraamuksia tästä ei kuitenkaan tule. Ainakin se on selvää, että puutteellisesti merkitty automainos sai nyt huomattavasti suurempaa näkyvyyttä, kuin mitä se olisi asianmukaisesti merkittynä saanut.
🏛️ Jokin aika sitten somessa heräsi älämö 🏛️ Jokin aika sitten somessa heräsi älämölö siitä, saako "valtio päättää, mitä syömme". Ajatus on monella tapaa älytön. On selvää, että valtio ei tule jatkossakaan vahtimaan, mitä ihmisten jääkaapeista löytyy. Mutta ruoankäyttöämme kyllä ohjaillaan, emme vain aina tule ajatelleeksi sitä.⁣ ⁣ 💸 Hesari nosti esille valtion ruoankäytön ohjauskeinoja, kuten verotus ja ravitsemussuositukset, joilla pyritään tukemaan kansanterveyttä. Valtion lisäksi ruoankäyttöä ohjaillaan kuitenkin myös muualta:⁣ ⁣ 🍬 Elintarviketeollisuus. Elintarviketeollisuudella on suuri rooli: se vastaa tuotteiden kehittämisestä ja valmistamisesta määrittäen siten esimerkiksi elintarvikkeiden ravintosisällöt ja pakkauskoot. Osalle tuotteista voidaan hakea sydänmerkkiä, jonka nimenomainen tarkoitus on ohjata kuluttajia terveellisempiin valintoihin.⁣ ⁣ 🛒 Kauppa. Periaatteessa voimme vapaasti päättää, mitä jääkaappiimme hommaamme, mutta kauppa ohjaa valintojamme tahtomattammekin. Elintarvikevalikoimalla, elintarvikkeiden sijoittelulla, hinnoittelulla sekä markkinoinnilla on iso vaikutus ostopäätöksiimme. Ei ole sattumaa, että maidot sijaitsevat myymälän takaosassa tai että kassajonot kulkevat karkkihyllyjen ohi. Sekä elintarvikeyritykset että kauppa voivat tehdä ravitsemussitoumuksia, joissa ne sitoutuvat esimerkiksi kampanjoimaan satokausikasvisten puolesta tai kehittämään kalatuotevalikoimaa.⁣ ⁣ 👷🏼‍♀️ Työpaikkaruokailu. Suuri osa ruoasta syödään muualla kuin kotona. Esimerkiksi työpaikoilla olemme muiden tekemien päätösten varassa, ja tarjolla olevien ruokien valikoima, annoskoot, hinnoittelu ja jopa sijoittelu lounaslinjastolla tuuppaavat meitä kohti tiettyjä valintoja, vaikka emme aina huomaakaan tätä.⁣ ⁣ 🦮 Kaikenlainen ohjailu voi osasta tuntua “kommaritouhulta”, mutta varmaa on, että joka tapauksessa joku ohjailee käyttäytymistämme. Kun puikoissa on valtio, voidaan ainakin jossain määrin luottaa siihen, että motiivina on kansalaisten hyvinvoinnin kohentaminen. Jos valtion ohjailu lopetettaisiin, yritysten valta kasvaisi ja ohjailun tavoitteet muuttuisivat - kansanterveys tai kestävyys eivät luultavasti olisi prioriteettilistan kärjessä. Kuinka moni haluaisi oikeasti tätäkään?
✒️Kirjoitimme aiemmin siitä, ettei yksittäis ✒️Kirjoitimme aiemmin siitä, ettei yksittäisiä tutkimuksia voida yleensä pitää kovin vahvana tutkimusnäyttönä. Vahvinta tutkimusnäyttöä saadaankin systemaattisista katsauksista ja meta-analyyseistä, jotka kokoavat yhteen useiden yksittäisten tutkimusten tuloksia. Sana katsaus tai meta-analyysi otsikossa ei kuitenkaan tee tutkimuksesta automaattisesti luotettavaa, sillä niidenkin laatu voi vaihdella. On myös tärkeää erottaa katsaus ja systemaattinen katsaus toisistaan.⁣ ⁣ 📚Tiedemaailmassa katsaus tarkoittaa tekstiä, jossa perehdytään tiettyyn aiheeseen aiemmin julkaistun tutkimuskirjallisuuden avulla. Katsausten laajuus voi vaihdella, ja kirjoittaja valitsee näkökulman yleensä omien tarpeidensa pohjalta. Ns. narratiivinen katsaus ja systemaattinen katsaus eroavat toisistaan merkittävästi. Narratiivisessa katsauksessa tutkimuskirjallisuutta ei haravoida systemaattisesti vaan kirjoittaja poimii mukaan mielestään olennaisimmat lähteet. Monet narratiiviset katsaukset ovat laadukkaita, mutta on hyvä muistaa, että niihin on mahdollista valikoida vain tietyt tutkimustulokset - joko tahattomasti tai tahallisesti.⁣ ⁣ 🔎Systemaattisissa katsauksissa aiempaa tutkimuskirjallisuutta kartoitetaan tutkimustietokannoista käyttämällä hakusanoja, jotka raportoidaan menetelmäosiossa. Ideaalitilanteessa katsaus on rekisteröity ja tutkimuskysymykset, hakusanat ja kriteerit mukaan otettaville tutkimuksille päätetty etukäteen. Näin varmistetaan, että mahdollisimman moni aiheeseen liittyvä tutkimus löytyy, eikä kirjoittaja voi valita mukaan ainoastaan omaa näkemystään tukevia tutkimuksia.⁣ ⁣ ☝️Monesta aiheesta on julkaistu kymmeniä systemaattisia katsauksia, jotka saattavat olla keskenään ristiriitaisia tai joissa samaa tulosta on tulkittu eri tavoin. Lisäksi systemaattinen katsaus koostuu yksittäisistä tutkimuksista, joiden laatu voi vaihdella. Huonolla tuurilla suuri osa katsaukseen päätyvistä tutkimuksista on heikkolaatuisia, jolloin myös katsauksen tulokset ja johtopäätökset voivat olla kyseenalaisia, vaikka itse katsaus olisi tehty kaikkia tieteen sääntöjä kunnioittaen. Niinpä yksittäinen systemaattinen katsauskaan ei ole aina ehdoton totuus aiheesta.
Load More... Follow on Instagram
Copyright © 2023 Aivosumutorvi – OnePress teeman luonut FameThemes
We use cookies on our website to give you the most relevant experience by remembering your preferences and repeat visits. By clicking “Accept All”, you consent to the use of ALL the cookies. However, you may visit "Cookie Settings" to provide a controlled consent.
Cookie SettingsAccept All
Manage consent

Privacy Overview

This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may affect your browsing experience.
Necessary
Always Enabled
Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. These cookies ensure basic functionalities and security features of the website, anonymously.
CookieDurationDescription
cookielawinfo-checkbox-analytics11 monthsThis cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookie is used to store the user consent for the cookies in the category "Analytics".
cookielawinfo-checkbox-functional11 monthsThe cookie is set by GDPR cookie consent to record the user consent for the cookies in the category "Functional".
cookielawinfo-checkbox-necessary11 monthsThis cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookies is used to store the user consent for the cookies in the category "Necessary".
cookielawinfo-checkbox-others11 monthsThis cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookie is used to store the user consent for the cookies in the category "Other.
cookielawinfo-checkbox-performance11 monthsThis cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookie is used to store the user consent for the cookies in the category "Performance".
viewed_cookie_policy11 monthsThe cookie is set by the GDPR Cookie Consent plugin and is used to store whether or not user has consented to the use of cookies. It does not store any personal data.
Functional
Functional cookies help to perform certain functionalities like sharing the content of the website on social media platforms, collect feedbacks, and other third-party features.
Performance
Performance cookies are used to understand and analyze the key performance indexes of the website which helps in delivering a better user experience for the visitors.
Analytics
Analytical cookies are used to understand how visitors interact with the website. These cookies help provide information on metrics the number of visitors, bounce rate, traffic source, etc.
Advertisement
Advertisement cookies are used to provide visitors with relevant ads and marketing campaigns. These cookies track visitors across websites and collect information to provide customized ads.
Others
Other uncategorized cookies are those that are being analyzed and have not been classified into a category as yet.
SAVE & ACCEPT

Pin It on Pinterest