Siirry sisältöön
Aivosumutorvi

Aivosumutorvi

Enimmäkseen hyväntuulista ja kohtalaista uutisointia terveydestä, mahdollisesti hälvenevää aivosumua

Valikko
  • Aivosumutorvi
    • Mikä ihmeen Aivosumutorvi?
    • Aiviksen Essi
    • Aiviksen Henna
    • Mediassa
  • Palvelut
  • Yhteystiedot
  • Podcast
  • Blogi
  • Facebook
  • Twitter
  • Instagram

Kuukausi: kesäkuu 2018

blogi / kansanterveys / ravitsemusviestintä

Lihavuus laskuun terveysmoralismilla?

Lihavuuden syitä on pohdittu jo vuosikymmeniä, eikä käänteentekevää keinoa lihavuuden ehkäisyyn ole vieläkään keksitty. Yksi asia on kuitenkin varma: jos lihavuusongelma olisi ratkaistavissa sillä, että hoikat, hyväkuntoiset ja muutenkin keskimäärin …

blogi / lisätty sokeri / ravitsemussuositukset

Suosituksia terveellisempää?

Kirjoitimme Ravitsemuskatsaus-lehteen (1/2018) kommenttipuheenvuoron väitteistä, joiden mukaan ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio ei ole optimaalisin eli terveellisin mahdollinen. Voit lukea jutun täältä.

Viimeisimmät artikkelit

  • Leikkaus tutkimuksesta on leikkaus koulutuksesta
  • Hyvinvoinnin normittaminen käy huomaamatta
  • Ravintolisien kaupalliset yhteistyöt – mitä kuluttajan tulisi pitää mielessä
  • Saantilähteet tarkasteluun – ravintolaskuri kertoo ruokaostosten terveellisyydestä
  • Kasvisruokavalio sopii kaikille ja muita myyttejä

Arkistot

  • kesäkuu 2021
  • toukokuu 2021
  • lokakuu 2020
  • syyskuu 2020
  • elokuu 2020
  • kesäkuu 2020
  • toukokuu 2020
  • huhtikuu 2020
  • maaliskuu 2020
  • helmikuu 2020
  • tammikuu 2020
  • joulukuu 2019
  • marraskuu 2019
  • syyskuu 2019
  • elokuu 2019
  • heinäkuu 2019
  • kesäkuu 2019
  • toukokuu 2019
  • huhtikuu 2019
  • maaliskuu 2019
  • helmikuu 2019
  • tammikuu 2019
  • joulukuu 2018
  • marraskuu 2018
  • lokakuu 2018
  • syyskuu 2018
  • elokuu 2018
  • heinäkuu 2018
  • kesäkuu 2018
  • maaliskuu 2018
  • helmikuu 2018
  • tammikuu 2018
  • joulukuu 2017
  • lokakuu 2017
  • syyskuu 2017
  • heinäkuu 2017
  • kesäkuu 2017
  • toukokuu 2017
  • maaliskuu 2017
  • helmikuu 2017
  • tammikuu 2017
  • joulukuu 2016
  • lokakuu 2016
  • syyskuu 2016
  • elokuu 2016
  • kesäkuu 2016
  • huhtikuu 2016
  • maaliskuu 2016

Aivis Twitterissä:

Aivosumutorvi Follow

📯Ravitsemus- ja terveysviestintää 📯Aivosumun hälventämistä 📯Ravitsemustieteilijät @EssiSkaffari ja @HennaVepsalaine, päivätyö @helsinkiuni 📯IG Aivosumutorvi

aivosumutorvi
Retweet on Twitter Aivosumutorvi Retweeted
valtteriparikka Valtteri Parikka @valtteriparikka ·
27 tammi

Tieteen popularisoinnin haasteet, osa 487438765:

Suomalais­tutkimus sai valtavaa huomiota, mutta sitten asiat alkoivat mennä pieleen: ”Tuntuu vähän hassulta”
https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000009353148.html

Reply on Twitter 1618879220905816069 Retweet on Twitter 1618879220905816069 3 Like on Twitter 1618879220905816069 15 Twitter 1618879220905816069
Retweet on Twitter Aivosumutorvi Retweeted
agriforhelsinki Faculty of Agriculture and Forestry @agriforhelsinki ·
27 tammi

Ravitsemustiedettä on opetettu ja tutkittu Helsingin yliopistossa jo 75 vuotta! 🌹 Ihmisen ravitsemuksen professuuri perustettiin vuonna 1947.
Tänään pidettävän juhlaseminaarin avasi professori Maijaliisa Erkkola.
#ravitsemustiede #mmtdk #ViikinKampus @helsinkiuni @Maikkie1

Reply on Twitter 1618931735726817280 Retweet on Twitter 1618931735726817280 9 Like on Twitter 1618931735726817280 46 Twitter 1618931735726817280
Retweet on Twitter Aivosumutorvi Retweeted
esahamal Esa Hämäläinen @esahamal ·
25 tammi

Tutkitulla tiedolla on valtavasti annettavaa päätöksentekoon @valtioneuvosto . @helsinkiuni sitä syntyy päivittäin. Kiitos @KaarloHilden erinomaisesta kirjoituksesta. #siksitiede https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009330709.html?share=17b2fa5fea64ce2b2232cca4173ec48f

Reply on Twitter 1618129759468412929 Retweet on Twitter 1618129759468412929 6 Like on Twitter 1618129759468412929 33 Twitter 1618129759468412929
Load More

Aivis Facebookissa:

Aivosumutorvi

3 days ago

Aivosumutorvi
📚Kaikki tutkimukset eivät ole keskenään samanarvoisia. Mitä korkeammalle tutkimus sijoittuu tutkimusnäytön pyramidissa, sitä vahvempaa näyttöä se antaa. Joskus pyramidin alimpana tasona esitetään asiantuntijan mielipide, jota ei siis koeta kovin vahvana näyttönä. Toisinaan vitsaillaan sillä, että kaiken tutkimusnäytön yläpuolella tuntuu olevan tiettyjen itseoppineiden gurujen yhden miehen ihmiskokeet ja muut mutuilut.⁣⁣💡Mielipiteille ei siis anneta kovinkaan suurta painoarvoa tutkimusnäytön hierarkiassa. Tämä on ymmärrettävää, mutta onko asia niin yksiselitteinen?⁣⁣📑Somekeskusteluissa tutkimuksiin viittaaminen on yleistynyt. Minkä vain ruoan tai ruokavalion voi yksittäisiin tutkimuksiin viittaamalla perustella terveelliseksi tai epäterveelliseksi, etenkin jos tulkitsee tuloksia liberaalisti eikä välitä esimerkiksi siitä, onko tutkimus tehty ihmisillä vai hiirillä. Viittaus tutkimusnäyttöön tuo näennäistä uskottavuutta, mutta ilman aiheen asiantuntemusta ja tiedeymmärrystä tutkimuksiin viittaaminen ei takaa mitään, vaikka tutkimusasetelma olisi hierarkian huipulta.⁣⁣🔬Hierarkian yläosan kontrolloidut, satunnaistetut kokeet eivät itse asiassa yleensä kuvaa väestöä kovin hyvin, sillä osallistujat ovat tavallista terveempiä. Huipun systemaattiset katsaukset taas perustuvat yksittäisiin tutkimuksiin, jotka voivat olla laadukkaita tai heikkoja. Lisäksi katsaus voi olla tehty hyvin tai huonosti, joten sanat “systemaattinen katsaus” otsikossa eivät millään tavoin takaa vahvaa näyttöä minkään puolesta tai vastaan.⁣⁣☝️Oikeastaan voisi siis väittää asiantuntijan tutkimusnäyttöön perustuvan näkemyksen olevan vahvinta mahdollista näyttöä. Asiantuntija osaa tarkastella yksittäistä tutkimusta - oli kyseessä sitten hiirikoe, väestötutkimus tai katsaus - suhteessa aiempaan tietoon ja punnita eri asetelmissa ja eri menetelmillä tehtyjen tutkimusten merkitystä. Kirsikanpoiminnan sijaan hän tutustuu tutkimustietoon systemaattisesti ja perustaa mielipiteensä kokonaisnäyttöön. Yksittäinen asiantuntija ei kuitenkaan yleensä pysty tarkastelemaan ilmiötä kaikista mahdollisista kulmista, joten varminta on tukeutua asiantuntijaryhmän tutkimusnäyttöön perustuvaan konsensusmielipiteeseen. ... See MoreSee Less

Photo

View on Facebook
· Share

Share on Facebook Share on Twitter Share on Linked In Share by Email

Aivosumutorvi

1 week ago

Aivosumutorvi
📯 Polarisoituneessa yhteiskunnassa ei ole yllätys, että myös poliitikot ovat äänien toivossa lähteneet mukaan tiedevastaiseen huuteluun. Pari viikkoa sitten keskustan kansanedustaja vihjasi [ilmastonmuutokseen liittyvän] tieteellisen tutkimuksen perustuvan “suppeaan ideologiaan”. Tosiasiassa tieteellinen tieto perustuu tiedeyhteisön arvioimiin tutkimuksiin ja ennen kaikkea niiden muodostamaan kokonaisuuteen. Tieteellisten faktojen leimaaminen “ideologiseksi” vain siksi, että ne eivät ole linjassa oman mielipiteen kanssa, on loukkaavaa ja perusteetonta.🌎 Yhtä typerää kuin tieteen leimaaminen ideologiaksi on oman ideologian väittäminen tutkittuun tietoon perustuvaksi. On ihan ok olla vaikkapa sitä mieltä, että runsas punaisen lihan syöminen on itse asiassa terveysteko tai että ilmastonmuutos ei ole totta. Faktojen kieltäminen tai valikoiva käyttö ja tutkijoiden haukkuminen ei kuitenkaan muuta näitä mielipiteitä tiedeperustaisiksi, päinvastoin, pöljältähän se näyttää.🧭 Toisin kuin tiedettä, politiikan päämääriä (esim. tasa-arvo) ohjaa ideologia tai maailmankuva. Poliittisilla ideologioilla on suoria vaikutuksia kansalaisten hyvinvointiin. Esimerkiksi kunnissa päätetään päiväkoti- ja kouluruokailuun liittyvistä seikoista, jotka voivat edistää tai olla edistämättä lasten terveyttä. Hyvinvointialueilla ja eduskunnassa tehdään esimerkiksi terveydenhuoltoon ja tulonjakoon liittyviä päätöksiä, jotka vaikuttavat kansalaisten terveyteen ja väestöryhmien välisiin terveyseroihin. Huolimatta ideologisesta päämäärästä fiksu päättäjä pohjaa päätöksensä tutkittuun tietoon ja on valmis muuttamaan kantaansa, mikäli uutta tietoa kertyy riittävästi.🏫 Kaikkien väestöryhmien saavutettavissa oleva, korkealaatuinen koulutus, tiede ja tutkimus edistävät yhteiskunnallista tasa-arvoa ja tukevat poliittista päätöksentekoa. Ja jep, tämä on ideologia, emmekä häpeä myöntää sitä! Jos jaat saman ideologian, voit tukea sitä äänestämällä koulutus- ja tutkimusmyönteistä puoluetta ja/tai ehdokasta kevään eduskuntavaaleissa. #SiksiTiede University of Helsinki ... See MoreSee Less

Photo

View on Facebook
· Share

Share on Facebook Share on Twitter Share on Linked In Share by Email

Aivis Instagramissa:

aivosumutorvi

📯Ravitsemustieteilijät Essi ja Henna
📯Töissä tutkijoina @UniversityofHelsinki
📯Aivosumutorvi-podcast
📯Mieliruokia, liikuntaa ja ravitsemustiedettä

Aivosumutorvi
📚Kaikki tutkimukset eivät ole keskenään sama 📚Kaikki tutkimukset eivät ole keskenään samanarvoisia. Mitä korkeammalle tutkimus sijoittuu tutkimusnäytön pyramidissa, sitä vahvempaa näyttöä se antaa. Joskus pyramidin alatasolla esitetään asiantuntijan mielipide, jota ei koeta kovin vahvana näyttönä. Toisinaan vitsaillaan sillä, että kaiken tutkimusnäytön yläpuolella tuntuu olevan tiettyjen itseoppineiden gurujen yhden miehen ihmiskokeet ja muut mutuilut.⁣ ⁣ 💡Mielipiteille ei siis anneta kovinkaan suurta painoarvoa tutkimusnäytön hierarkiassa. Tämä on ymmärrettävää, mutta onko asia niin yksiselitteinen?⁣ ⁣ 📑Somekeskusteluissa tutkimuksiin viittaaminen on yleistynyt. Minkä vain ruoan tai ruokavalion voi yksittäisiin tutkimuksiin viittaamalla perustella terveelliseksi tai epäterveelliseksi, etenkin jos tulkitsee tuloksia liberaalisti eikä välitä esimerkiksi siitä, onko tutkimus tehty ihmisillä vai hiirillä. Viittaus tutkimusnäyttöön tuo näennäistä uskottavuutta, mutta ilman aiheen asiantuntemusta ja tiedeymmärrystä tutkimuksiin viittaaminen ei takaa mitään, vaikka tutkimusasetelma olisi hierarkian huipulta.⁣ ⁣ 🔬Hierarkian yläosan kontrolloidut, satunnaistetut kokeet eivät itse asiassa yleensä kuvaa väestöä kovin hyvin, sillä osallistujat ovat tavallista terveempiä. Huipun systemaattiset katsaukset taas perustuvat yksittäisiin tutkimuksiin, jotka voivat olla laadukkaita tai heikkoja. Lisäksi katsaus voi olla tehty hyvin tai huonosti, joten sanat “systemaattinen katsaus” otsikossa eivät millään tavoin takaa vahvaa näyttöä minkään puolesta tai vastaan.⁣ ⁣ ☝️Oikeastaan voisi siis väittää asiantuntijan tutkimusnäyttöön perustuvan näkemyksen olevan vahvinta mahdollista näyttöä. Asiantuntija osaa tarkastella yksittäistä tutkimusta - oli kyseessä sitten hiirikoe, väestötutkimus tai katsaus - suhteessa aiempaan tietoon ja punnita eri asetelmissa ja eri menetelmillä tehtyjen tutkimusten merkitystä. Kirsikanpoiminnan sijaan hän tutustuu tutkimustietoon systemaattisesti ja perustaa mielipiteensä kokonaisnäyttöön. Yksittäinen asiantuntija ei kuitenkaan yleensä pysty tarkastelemaan ilmiötä kaikista mahdollisista kulmista, joten varminta on tukeutua asiantuntijaryhmän tutkimusnäyttöön perustuvaan konsensusmielipiteeseen.
📢 Polarisoituneessa yhteiskunnassa ei ole yllä 📢 Polarisoituneessa yhteiskunnassa ei ole yllätys, että myös poliitikot ovat äänien toivossa lähteneet mukaan tiedevastaiseen huuteluun. Pari viikkoa sitten keskustan kansanedustaja vihjasi [ilmastonmuutokseen liittyvän] tieteellisen tutkimuksen perustuvan “suppeaan ideologiaan”. Tosiasiassa tieteellinen tieto perustuu tiedeyhteisön arvioimiin tutkimuksiin ja ennen kaikkea niiden muodostamaan kokonaisuuteen. Tieteellisten faktojen leimaaminen “ideologisiksi” vain siksi, että ne eivät ole linjassa oman mielipiteen kanssa, on loukkaavaa ja perusteetonta.⁣ ⁣ 🌍 Yhtä typerää kuin tieteen leimaaminen ideologiaksi on oman ideologian väittäminen tutkittuun tietoon perustuvaksi. On ihan ok olla vaikkapa sitä mieltä, että runsas punaisen lihan syöminen on itse asiassa terveysteko tai että ilmastonmuutos ei ole totta. Faktojen kieltäminen tai valikoiva käyttö ja tutkijoiden haukkuminen ei kuitenkaan muuta näitä mielipiteitä tiedeperustaisiksi, päinvastoin, pöljältähän se näyttää.⁣ ⁣ 🧭 Toisin kuin tiedettä, politiikan päämääriä (esim. tasa-arvo) ohjaa ideologia tai maailmankuva. Poliittisilla ideologioilla on suoria vaikutuksia kansalaisten hyvinvointiin. Esimerkiksi kunnissa päätetään päiväkoti- ja kouluruokailuun liittyvistä seikoista, jotka voivat edistää tai olla edistämättä lasten terveyttä. Hyvinvointialueilla ja eduskunnassa tehdään esimerkiksi terveydenhuoltoon ja tulonjakoon liittyviä päätöksiä, jotka vaikuttavat kansalaisten terveyteen ja väestöryhmien välisiin terveyseroihin. Huolimatta ideologisesta päämäärästä fiksu päättäjä pohjaa päätöksensä tutkittuun tietoon ja on valmis muuttamaan kantaansa, mikäli uutta tietoa kertyy riittävästi.⁣ ⁣ 🏫 Kaikkien väestöryhmien saavutettavissa oleva korkealaatuinen koulutus, tiede ja tutkimus edistävät yhteiskunnallista tasa-arvoa ja tukevat poliittista päätöksentekoa. Ja jep, tämä on ideologia, emmekä häpeä myöntää sitä! Jos jaat saman ideologian, voit tukea sitä äänestämällä koulutus- ja tutkimusmyönteistä puoluetta ja/tai ehdokasta kevään eduskuntavaaleissa. #SiksiTiede @universityofhelsinki
🗞HS (@helsinginsanomat) uutisoi eilen “Tutkim 🗞HS (@helsinginsanomat) uutisoi eilen “Tutkimus: D-vitamiinilisä ehkäisee länsimaissa nopeimmin yleistyvää syöpää merkitsevästi - Näin paljon sitä pitäisi syödä.” Valitettavasti otsikko on todella harhaanjohtava, ja jutussa on monta ongelmaa. Juttu on vain tilaajille, mikä entisestään lisää vääriä johtopäätöksiä, kun monelta jää itse juttu lukematta.⁣ ⁣ ☀️Tutkimuksessa D-vitamiinilisää säännöllisesti käyttävillä todettiin siis vähemmän melanoomaa kuin epäsäännöllisesti tai ei ollenkaan käyttävillä. Tästä vedettiin otsikko, jonka mukaan D-vitamiini ehkäisisi melanoomaa. Ensimmäinen ongelma liittyy siihen, että kyseessä on poikkileikkaustutkimus. Sen perusteella ei voida osoittaa, että D-vitamiinin säännöllinen käyttö vähentäisi melanooman riskiä, sillä tutkittavat ovat voineet alkaa käyttää D-vitamiinia melanoomadiagnoosin jälkeen tai yhteyttä saattaa sekoittaa muu tekijä, jota ei ole mitattu.⁣ ⁣ 💊Otsikossa luvataan myös annostusohjeita melanooman ehkäisyyn, vaikka itse tutkimuksessa tutkittavilta kysyttiin vain, käyttävätkö he D-vitamiinilisää säännöllisesti, silloin tällöin vai eivät ollenkaan. Tutkija mainitsee jutussa, että “tutkimuksessa havaittiin annosvasteinen melanooman riskin lasku myötäillen D-vitamiinin käyttöä”. Lause hieman ihmetyttää, kun mitään annoksia ei siis kysytty. Tutkimuksessa ei myöskään selvitetty ravinnosta saatavaa D-vitamiinia.⁣ ⁣ ☝️Pakkaa sekoittaa myös se, että juttuun on haastateltu professoria, jonka mielestä suositukset eivät ole riittävät. Hän kertoo omasta mielestään sopivat annostukset ilman sen kummempia perusteluja, ja näihin ilmeisesti viitataan otsikossa “Näin paljon sitä pitäisi syödä”. Suosituksia ei yksinkertaisesti voi tehdä yhden tutkimuksen tai mutun perusteella.⁣ ⁣ ➡️Hyvä D-vitamiinitilanne on yhdistetty monien kroonisten tautien pienempään riskiin, mutta syy-seurausyhteys puuttuu, niin kuin tässä melanoomankin osalta. On hyvin todennäköistä, että havaitut yhteydet hyvän D-vitamiinitilanteen ja paremman terveyden välillä selittyvät yleisesti hyvillä elintavoilla ja terveystietoisuudella, eivätkä niinkään D-vitamiinin saannilla. Toivomme medialta vastuullisempaa uutisointia!
#Repost @ruokakasvatus Millainen merkitys päiväkodin, koulun tai neuvolan ruokakasvatuksella on terveyden tasa-arvon näkökulmasta? Mikä on kodin vastuulla? 🎧 Pakko maistaa -podcastin viides jakso on nyt julki, käy kuuntelemassa! Kuunneltavissa mm. Spotify, Podtail, Anchor. 🍎 Studiossa väitöskirjatutkija Essi Skaffari @aivosumutorvi sekä Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry:n toiminnanjohtaja Silja Varjonen. 🍽 Jaksossa pohditaan, miten ruuan hinnan nousu heijastuu perheiden syömiseen ja ruokailuun koulussa ja päiväkodissa. Miten sosioekonomiset erot näkyvät perheiden ruokatottumuksissa ja miten eroja voitaisiin kaventaa? ⭐ Pakko maistaa on Ruukun ja Suomen Sydänliiton @neuvokasperhe podcast, jossa haastatellaan ruokakasvattajia, asiantuntijoita, tutkijoita, jutellaan ruokakasvatuksesta ja pohditaan, onko pakko maistaa. #ruokakasvatus #podcast
#Repost @trainingfoundationacademy • • • • #Repost @trainingfoundationacademy • • • • • • Uusi podcast: Luotettava ravitsemustieto by Aivosumutorvi. Linkki profiilissa. # Maistuisiko luotettava ravitsemustieto? Kuten olen monesti tuonut esille. nykyaikana ei tiedon määrä ole ongelma, vaan se, että sitä tulee eri kanavista paloletkun voimalla. Ja vaikka määrä onkin iso ongelma, ehkä suurin haaste on seuloa tuosta valtavasta tulvasta luotettavaa ja todenmukaista tietoa # Onneksi @aivosumutorvi julkaisi loistavan postauksen Instagam-tilillään tästä aiheesta ja sainkin heidät avaamaan asiaa lisää tähän jaksoon! # #trainingfoundationacademy #tfa #8020 #podcast #elämäntapamuutos #valmennus #muutos #terveys #omanelämäsiomistaja #oeo #ravitsemus #ravitsemustieto #hyvinvointi
🗼 Tällä viikolla on saatu uutta tietoa eri pu 🗼 Tällä viikolla on saatu uutta tietoa eri puolilla maailmaa tehtävästä ravitsemustutkimuksesta ja tavattu ulkomaisia kollegoita Tokiossa.⁣ ⁣ 🧐 Konferenssit (tai kongressit - näillä ei taida tässä yhteydessä olla eroa) ovat olennainen osa tutkijan elämää. Niissä esitellään uusia tuloksia, joita ei yleensä ole vielä julkaistu, ja kuullaan alan gurujen esitelmiä päivänpolttavista aiheista.⁣ ⁣ 💻 Koronarajoitusten aikana järjestettyjen online-konferenssien myötä kävi selväksi, että online-osallistuminen ei vastaa live-konferenssia. Omalta koneelta seuratessa tulee helposti multitaskattua ja hoidettua muita asioita samalla, ja konferenssin anti voi jäädä ohueksi. Samoin aikaero voi tehdä etäosallistumisesta hankalaa: joko kökit koneen äärellä pitkälle iltaan, kun muut ovat jo vaihtaneet vapaalle, tai valvot öitä muiden vetäessä sikeitä.⁣ ⁣ 🤗 Samoin ihmisten väliset kohtaamiset jäävät online-konferensseissa väistämättä vähiin. On ihan eri asia lähetellä chat-viestejä tai sähköposteja kuin saada henkilökohtainen kontakti kiinnostavaan tutkijaan.⁣ ⁣ ✈️ Ilmastotietoiselle tutkijalle konferensseihin osallistuminen voi kuitenkin tuntua vähän väärältä, sillä tutkijoiden on ehdottomasti vähennettävä lentämistä. Maata pitkin matkustaminen onnistuu, jos matkaan voi käyttää useita päiviä ja se suuntautuu Eurooppaan, mutta Atlantin taa tai Aasiaan matkustaessa se ei käytännössä ole mahdollista.⁣ ⁣ 🤔 Mikä on konferenssimatkustamisen tulevaisuus? Riittääkö konferenssimatkustamisen radikaali vähentäminen vai onko siitä luovuttava kokonaan? Voivatko hybridikonferenssit koskaan korvata kasvottaista tapaamista? Siinäpä vasta pulma.
🤓 Muistat varmaan tutkimuksen evidenssihierarki 🤓 Muistat varmaan tutkimuksen evidenssihierarkian, jonka avulla voi arvioida syy-seuraussuhteen luotettavutta tutkimustyypeittäin? Interventiotutkimukset sijoittuvat hierarkissa korkealle, mutta mitä niissä oikeasti tapahtuu ja mitä ne kertovat? Interventiolle ei ole suoraa suomennosta, mutta sillä tarkoitetaan sekaantumista tai puuttumista. Tutkittavien elämään siis “puututaan” antamalla heille esimerkiksi terveysneuvontaa. Tässä postauksessa kerromme kuvitteellisesta interventiosta, joka selvittää, voidaanko terveysneuvonnalla lisätä kasvisten käyttöä.⁣ ⁣ ✨ Ennen interventiota tutkittavat täyttävät lomakkeita, joissa selvitetään taustatekijöitä (esim. ikä, sukupuoli) ja heidän tämänhetkistä kasvisten käyttöään. Sen jälkeen tutkittavat satunnaistetaan eli arvotaan interventio- ja kontrolliryhmiin. Alkumittausten tekeminen ennen tutkittavien jakamista ryhmiin on tärkeää, jotta tieto ryhmäjaosta ei vaikuttaisi itseraportoituun kasvisten käyttöön. Kontrolliryhmä on yhtä tärkeä kuin interventioryhmä, sillä ilman sitä ei voida arvioida, johtuiko mahdollinen muutos juuri interventiosta.⁣ ⁣ 🧐 Satunnaistamisen takia tutkittavat jakautuvat ryhmiin sattumanvaraisesti eli ryhmien pitäisi olla keskenään hyvin samankaltaisia. Ainoa ero tulee siitä, että intervention aikana kontrolliryhmä jatkaa normaalia elämäänsä, kun taas interventioryhmä saa viikoittain uutiskirjeen, jossa kerrotaan kasvisten käytön terveysvaikutuksista, eli heidän elämäänsä “puututaan”.⁣ ⁣ 📊 Intervention päätyttyä tutkittavat raportoivat uudelleen kasvisten käyttönsä, ja käytön muutosta verrataan ryhmien välillä. Jos kasvisten käyttö kasvaa interventioryhmässä, mutta pysyy ennallaan kontrolliryhmässä, interventio on onnistunut tavoitteessaan. Koska interventio oli ainoa satunnaisesti jaettujen ryhmien välinen ero, voidaan melko luotettavasti päätellä, että juuri interventio johti kasvisten käytön kasvamiseen interventioryhmässä. Tästä syystä interventiotutkimukset sijoittuvat evidenssihierarkiassa korkealle.
🗒Lehdissä ja somessa näkee usein juttuja, joi 🗒Lehdissä ja somessa näkee usein juttuja, joissa listataan jonkun ravintoaineen parhaita lähteitä. Usein listaukset näyttävät ravitsemustieteilijän silmiin vähän hassuilta, sillä niissä tarkastellaan ravintoaineen määrää per 100 grammaa elintarviketta. Tällaisen listauksen eniten tiettyä ravintoainetta sisältävistä elintarvikkeista saa esimerkiksi THL:n ylläpitämästä elintarvikkeiden koostumustietopankki Finelistä. Se, että elintarvike sisältää paljon tiettyä ravintoainetta, ei kuitenkaan välttämättä tee siitä kyseisen ravintoaineen hyvää lähdettä. Elintarvikkeen käyttömäärällä ja -tiheydellä on nimittäin myös suuri merkitys.⁣ ⁣ 🌱Törmäsimme vastikään postaukseen, jossa raudan parhaisiin lähteisiin oli listattu ykköseksi kuivattu basilika (89,9 mg/100 g). Tavanomainen maustepurkki basilikaa painaa 9 g, eikä maustetta yleensä käytetä kuin pieni hyppysellinen silloin tällöin. Jos yrittäisi saada vaikka puolet päivän saantisuosituksesta täyteen tämän oivallisen lähteen avulla, pitäisi syödä 5 g kuivattua basilikaa, eli reilun puolikkaan maustepurkillisen verran! Päivässä! Ei ole siis mitään mieltä listata basilikaa hyväksi raudan lähteeksi.⁣ ⁣ 🌾Samassa postauksessa vähäteltiin täysjyväviljan merkitystä raudan lähteenä. Väite on aika rohkea, sillä esimerkiksi FinRavinto-tutkimuksen mukaan täysjyvävalmisteet ovat suomalaisilla määrällisesti tärkein raudan saantilähde. Vaikka täysjyväviljat sisältävätkin kuivattua basilikaa vähemmän rautaa 100 grammaa kohti, kuuluvat ne monen päivittäiseen ruokavalioon huomattavasti kuivattua basilikaa isompina määrinä. Täysjyväviljaa voi löytyä jossain muodossa jopa päivän jokaiselta aterialta, jos aamun aloittaa puurolla, lounaalla ja päivällisellä nauttii täysjyväriisiä tai -pastaa ja väli- ja iltapalalla esimerkiksi leipää, muroja tai mysliä. ⁣ ⁣ ☝️Finelin ominaisuus listata eniten kutakin ravintoainetta sisältäviä elintarvikkeita on kätevä, mutta listan tulkinta vaatii ymmärrystä elintarvikkeiden käyttömääristä.
Load More... Follow on Instagram
Copyright © 2023 Aivosumutorvi – OnePress teeman luonut FameThemes
We use cookies on our website to give you the most relevant experience by remembering your preferences and repeat visits. By clicking “Accept All”, you consent to the use of ALL the cookies. However, you may visit "Cookie Settings" to provide a controlled consent.
Cookie SettingsAccept All
Manage consent

Privacy Overview

This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may affect your browsing experience.
Necessary
Always Enabled
Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. These cookies ensure basic functionalities and security features of the website, anonymously.
CookieDurationDescription
cookielawinfo-checkbox-analytics11 monthsThis cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookie is used to store the user consent for the cookies in the category "Analytics".
cookielawinfo-checkbox-functional11 monthsThe cookie is set by GDPR cookie consent to record the user consent for the cookies in the category "Functional".
cookielawinfo-checkbox-necessary11 monthsThis cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookies is used to store the user consent for the cookies in the category "Necessary".
cookielawinfo-checkbox-others11 monthsThis cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookie is used to store the user consent for the cookies in the category "Other.
cookielawinfo-checkbox-performance11 monthsThis cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookie is used to store the user consent for the cookies in the category "Performance".
viewed_cookie_policy11 monthsThe cookie is set by the GDPR Cookie Consent plugin and is used to store whether or not user has consented to the use of cookies. It does not store any personal data.
Functional
Functional cookies help to perform certain functionalities like sharing the content of the website on social media platforms, collect feedbacks, and other third-party features.
Performance
Performance cookies are used to understand and analyze the key performance indexes of the website which helps in delivering a better user experience for the visitors.
Analytics
Analytical cookies are used to understand how visitors interact with the website. These cookies help provide information on metrics the number of visitors, bounce rate, traffic source, etc.
Advertisement
Advertisement cookies are used to provide visitors with relevant ads and marketing campaigns. These cookies track visitors across websites and collect information to provide customized ads.
Others
Other uncategorized cookies are those that are being analyzed and have not been classified into a category as yet.
SAVE & ACCEPT

Pin It on Pinterest