Neljä kapselia tai kymmenen kiloa kasviksia – tässäkö vaihtoehdot?

Vitamiini- ja kivennäisainevalmisteita kaupitellaan usein myyntipuheilla, joiden mukaan tavallista ruokaa pitäisi syödä ihan älyttömiä määriä, jotta siitä saataisiin tarvittavat vitamiinit. Käsittelimme aihetta ensimmäisen kerran jo vuosia sitten. Tällöin vastaamme tuli markkinointimateriaaliia, jonka mukaan ”päivittäisen vitamiinisuojatarpeen kattamiseksi” tulisi syödä yli 12 kg ruokaa. Tarkistimme laskelmat, ja väite paljastui (ei niin yllättäen) valheelliseksi.

Viime viikolla törmäsimme somessa jälleen vastaaviin väitteisiin ja mielenkiintoiseen kuvaan. Siinä annettiin ymmärtää, että saadakseen saman verran vitamiineja ja kivennäisaineita kuin mitä neljä kapselia erästä tuotetta sisältää, tulisi päivässä syödä yli 3000 kcal ja lähes kymmenen kiloa kasvikunnan tuotteita. Sama väite esiintyy myös tuotteen nettisivuilla, joten kyseessä ei ole pelkästään yksittäisen jälleenmyyjän mainoskikka. Päätimme varmuuden vuoksi tarkistaa tämäkin väitteen paikkansapitävyyden.

Vääristeltyä tietoa

Näyttää siltä, että kuvaan on ilmeisesti tarkoituksella valittu ruokia, jotka eivät ole kyseisen ravintoaineen parhaita lähteitä. Tällä saadaan aikaan vaikutelma, että ruokia pitäisi syödä suuria määriä. Esimerkiksi saadakseen 80 mg C-vitamiinia ei ole pakko syödä kahta hapanta sitruunaa, vaan vastaavan saannin voi kuitata helpommin ja mukavammin vaikkapa muutamalla paprikaviipaleella tai isolla kiivillä.

Kuvassa puhutaan vitamiinien ja kivennäisaineiden lisäksi ravinnosta löytyvistä yhdisteistä, jotka eivät itse asiassa ole välttämättömiä ravintoaineita eikä niiden saannille ole suosituksia. Siitä huolimatta niihin törmää usein ravintolisissä. Näistä esimerkkinä mainittakoon koentsyymi Q10, jota keho pystyy itse tuottamaan. Sen lisäksi sitä on pieniä määriä myös monissa elintarvikkeissa. Kuva antaa ymmärtää, että saadakseen 15 mg koentsyymi Q10:tä tulisi syödä 750 g pistaasipähkinöitä. Tämä on tietysti aivan järjetön vertaus muutenkin, mutta lisäksi esitetty tavoitearvo ei perustu mihinkään eikä tällaista määrää ole tarpeen saada ravinnosta.

… ja virheellistä tietoa

Vääristellyn tiedon lisäksi kuvassa jaetaan myös virheellistä tietoa. Kuvan mukaan B12-vitamiinia saataisiin kantarelleista. Tämä ei pidä paikkaansa, sillä sienet tai mitkään muutkaan kasviperäiset tuotteet eivät luonnostaan turvaa B12-vitamiinin saantia. On totta, että sienistä on löydetty pieniä määriä B12-vitamiinia. Tämä johtuu ilmeisesti siitä, että niiden pinnalla on bakteereja, jotka tuottavat vitamiinia. Vielä ei ole kuitenkaan täysin selvää, onko kasviperäisissä elintarvikkeissa oleva B12-vitamiini ihmiskeholle käytettävissä olevassa aktiivisessa muodossa, vai onko kyseessä inaktiivinen muoto. Olennaisempia B12-vitamiinin lähteitä ovat joka tapauksessa esimerkiksi liha ja kala. Kasviperäisistä tuotteista esimerkiksi monet maidonkorvikkeet on täydennetty B12-vitamiinilla, joten myös kasvipohjaisesti syövä voi saada riittävästi B12-vitamiinia, jos käyttää runsaasti täydennettyjä tuotteita.

Suurin ongelma kuvassa on kuitenkin se, että se esittää kunkin kasviksen vain yhden ravintoaineen lähteenä. Todellisuudessa esimerkiksi banaanista saadaan magnesiumin lisäksi myös folaattia, B6-vitamiinia, sinkkiä, B3-vitamiinia, E-vitamiinia, seleeniä, jodia, B1-vitamiinia, karotenoideja, C-vitamiinia, rautaa ja K-vitamiinia. Lisäksi monia ravintoaineita saadaan myös muista elintarvikkeista kuin kasviksista tai hedelmistä: esimerkiksi B3-vitamiinia eli niasiinia saadaan lihasta, maitotuotteista ja viljavalmisteista. Eli taas hyviä uutisia – kaikkia kuvassa näkyviä noin 30 eri hedelmää, vihannesta tai muuta kasvikunnan tuotetta ei olekaan tarpeen syödä päivittäin, vaan paljon suppeampikin valikoima riittää!

Suhtaudu markkinointiväitteisiin varauksella!

Ravintolisien markkinointia säätelee elintarvikelaki, joka kieltää laittomien terveysväitteiden käytön lisäksi myös kuluttajien harhaanjohtamisen. Tämä esimerkkimme ja lukuisat muut tapaukset kuitenkin osoittavat, että kuluttajalle jaetaan usein virheellistä ja vääristeltyä tietoa. Lisäksi kuluttajaa pyritään johtamaan harhaan mielikuvilla siitä, että tarvittavien ravintoaineiden saanti tavallisesta ruoasta (ilman vitamiini- ja kivennäisainevalmisteita) olisi todella vaivalloista ellei jopa mahdotonta. Yritysten markkinointimateriaaleihin tai niihin perustuviin somepostauksiin kannattaakin suhtautua aina pienellä varauksella, sillä niiden pääasiallinen tarkoitus on edistää tuotteen myyntiä, ei niinkään jakaa luotettavaa saati riippumatonta ravitsemustietoa!