Siirry sisältöön
Aivosumutorvi

Aivosumutorvi

Enimmäkseen hyväntuulista ja kohtalaista uutisointia terveydestä, mahdollisesti hälvenevää aivosumua

Valikko
  • Aivosumutorvi
    • Mikä ihmeen Aivosumutorvi?
    • Aiviksen Essi
    • Aiviksen Henna
    • Mediassa
  • Palvelut
  • Yhteystiedot
  • Podcast
  • Blogi
  • Facebook
  • Twitter
  • Instagram

Avainsana: fodmap

blogi / rajoittaminen / ravitsemussuositukset

Tonton-dieetit – oikotie terveelliseen ruokavalioon?

Gluteenittomuus, viljattomuus ja maidottomuus ovat muodissa. Mutta mihin näiden ruokavalioiden suosio perustuu? Kyse tuskin on makumieltymyksistä, vaan ruokavaliota halutaan rajoittaa terveyssyistä. Ihmiset ainakin kuvittelevat syövänsä terveellisemmin, kun rajoittavat ruokavaliostaan jonkun …

Viimeisimmät artikkelit

  • Leikkaus tutkimuksesta on leikkaus koulutuksesta
  • Hyvinvoinnin normittaminen käy huomaamatta
  • Ravintolisien kaupalliset yhteistyöt – mitä kuluttajan tulisi pitää mielessä
  • Saantilähteet tarkasteluun – ravintolaskuri kertoo ruokaostosten terveellisyydestä
  • Kasvisruokavalio sopii kaikille ja muita myyttejä

Arkistot

  • kesäkuu 2021
  • toukokuu 2021
  • lokakuu 2020
  • syyskuu 2020
  • elokuu 2020
  • kesäkuu 2020
  • toukokuu 2020
  • huhtikuu 2020
  • maaliskuu 2020
  • helmikuu 2020
  • tammikuu 2020
  • joulukuu 2019
  • marraskuu 2019
  • syyskuu 2019
  • elokuu 2019
  • heinäkuu 2019
  • kesäkuu 2019
  • toukokuu 2019
  • huhtikuu 2019
  • maaliskuu 2019
  • helmikuu 2019
  • tammikuu 2019
  • joulukuu 2018
  • marraskuu 2018
  • lokakuu 2018
  • syyskuu 2018
  • elokuu 2018
  • heinäkuu 2018
  • kesäkuu 2018
  • maaliskuu 2018
  • helmikuu 2018
  • tammikuu 2018
  • joulukuu 2017
  • lokakuu 2017
  • syyskuu 2017
  • heinäkuu 2017
  • kesäkuu 2017
  • toukokuu 2017
  • maaliskuu 2017
  • helmikuu 2017
  • tammikuu 2017
  • joulukuu 2016
  • lokakuu 2016
  • syyskuu 2016
  • elokuu 2016
  • kesäkuu 2016
  • huhtikuu 2016
  • maaliskuu 2016

Aivis Twitterissä:

Aivosumutorvi Follow

📯Ravitsemus- ja terveysviestintää 📯Aivosumun hälventämistä 📯Ravitsemustieteilijät @EssiSkaffari ja @HennaVepsalaine, päivätyö @helsinkiuni 📯IG Aivosumutorvi

aivosumutorvi
Retweet on Twitter Aivosumutorvi Retweeted
akuankka_313 Aku Ankka @akuankka_313 ·
24 tammi

Jokseenkin aiheellinen muistutus itse kullekin meistä!

Reply on Twitter 1617815778656661504 Retweet on Twitter 1617815778656661504 61 Like on Twitter 1617815778656661504 505 Twitter 1617815778656661504
Retweet on Twitter Aivosumutorvi Retweeted
jyusport_health JYU Faculty of Sport and Health Sciences @jyusport_health ·
23 tammi

Etsimme 20–35-vuotiaita tutkittavia! Tutkimuksessa selvitetään kestävyyskunnon ja kahden erilaisen liikuntakuormituksen vaikutusta HDL-hiukkasen koostumukseen ja toimintaan. #JYUnique Lue lisätiedot ja ilmoittaudu mukaan ➡️ https://r.jyu.fi/EG7

Reply on Twitter 1617418741372911617 Retweet on Twitter 1617418741372911617 7 Like on Twitter 1617418741372911617 8 Twitter 1617418741372911617
Retweet on Twitter Aivosumutorvi Retweeted
uef_phcn UEF - Public Health and Clinical Nutrition @uef_phcn ·
23 tammi

Haluatko tietää miten kaura tai riisi vaikuttaa terveyteesi? Tule mukaan tutkimukseemme!
Lue lisätietoja ja ilmoittaudu: http://bit.ly/oatgutbrain
#osallistututkimukseen #OATGUTBRAIN @UniEastFinland @UniTurku
https://uefconnect.uef.fi/tutkimusryhma/oat-gut-brain-tutkimus

Reply on Twitter 1617475305102544900 Retweet on Twitter 1617475305102544900 16 Like on Twitter 1617475305102544900 22 Twitter 1617475305102544900
Load More

Aivis Facebookissa:

Aivosumutorvi

7 hours ago

Aivosumutorvi
📚Kaikki tutkimukset eivät ole keskenään samanarvoisia. Mitä korkeammalle tutkimus sijoittuu tutkimusnäytön pyramidissa, sitä vahvempaa näyttöä se antaa. Joskus pyramidin alimpana tasona esitetään asiantuntijan mielipide, jota ei siis koeta kovin vahvana näyttönä. Toisinaan vitsaillaan sillä, että kaiken tutkimusnäytön yläpuolella tuntuu olevan tiettyjen itseoppineiden gurujen yhden miehen ihmiskokeet ja muut mutuilut.⁣⁣💡Mielipiteille ei siis anneta kovinkaan suurta painoarvoa tutkimusnäytön hierarkiassa. Tämä on ymmärrettävää, mutta onko asia niin yksiselitteinen?⁣⁣📑Somekeskusteluissa tutkimuksiin viittaaminen on yleistynyt. Minkä vain ruoan tai ruokavalion voi yksittäisiin tutkimuksiin viittaamalla perustella terveelliseksi tai epäterveelliseksi, etenkin jos tulkitsee tuloksia liberaalisti eikä välitä esimerkiksi siitä, onko tutkimus tehty ihmisillä vai hiirillä. Viittaus tutkimusnäyttöön tuo näennäistä uskottavuutta, mutta ilman aiheen asiantuntemusta ja tiedeymmärrystä tutkimuksiin viittaaminen ei takaa mitään, vaikka tutkimusasetelma olisi hierarkian huipulta.⁣⁣🔬Hierarkian yläosan kontrolloidut, satunnaistetut kokeet eivät itse asiassa yleensä kuvaa väestöä kovin hyvin, sillä osallistujat ovat tavallista terveempiä. Huipun systemaattiset katsaukset taas perustuvat yksittäisiin tutkimuksiin, jotka voivat olla laadukkaita tai heikkoja. Lisäksi katsaus voi olla tehty hyvin tai huonosti, joten sanat “systemaattinen katsaus” otsikossa eivät millään tavoin takaa vahvaa näyttöä minkään puolesta tai vastaan.⁣⁣☝️Oikeastaan voisi siis väittää asiantuntijan tutkimusnäyttöön perustuvan näkemyksen olevan vahvinta mahdollista näyttöä. Asiantuntija osaa tarkastella yksittäistä tutkimusta - oli kyseessä sitten hiirikoe, väestötutkimus tai katsaus - suhteessa aiempaan tietoon ja punnita eri asetelmissa ja eri menetelmillä tehtyjen tutkimusten merkitystä. Kirsikanpoiminnan sijaan hän tutustuu tutkimustietoon systemaattisesti ja perustaa mielipiteensä kokonaisnäyttöön. Yksittäinen asiantuntija ei kuitenkaan yleensä pysty tarkastelemaan ilmiötä kaikista mahdollisista kulmista, joten varminta on tukeutua asiantuntijaryhmän tutkimusnäyttöön perustuvaan konsensusmielipiteeseen. ... See MoreSee Less

Photo

View on Facebook
· Share

Share on Facebook Share on Twitter Share on Linked In Share by Email

Aivosumutorvi

1 week ago

Aivosumutorvi
📯 Polarisoituneessa yhteiskunnassa ei ole yllätys, että myös poliitikot ovat äänien toivossa lähteneet mukaan tiedevastaiseen huuteluun. Pari viikkoa sitten keskustan kansanedustaja vihjasi [ilmastonmuutokseen liittyvän] tieteellisen tutkimuksen perustuvan “suppeaan ideologiaan”. Tosiasiassa tieteellinen tieto perustuu tiedeyhteisön arvioimiin tutkimuksiin ja ennen kaikkea niiden muodostamaan kokonaisuuteen. Tieteellisten faktojen leimaaminen “ideologiseksi” vain siksi, että ne eivät ole linjassa oman mielipiteen kanssa, on loukkaavaa ja perusteetonta.🌎 Yhtä typerää kuin tieteen leimaaminen ideologiaksi on oman ideologian väittäminen tutkittuun tietoon perustuvaksi. On ihan ok olla vaikkapa sitä mieltä, että runsas punaisen lihan syöminen on itse asiassa terveysteko tai että ilmastonmuutos ei ole totta. Faktojen kieltäminen tai valikoiva käyttö ja tutkijoiden haukkuminen ei kuitenkaan muuta näitä mielipiteitä tiedeperustaisiksi, päinvastoin, pöljältähän se näyttää.🧭 Toisin kuin tiedettä, politiikan päämääriä (esim. tasa-arvo) ohjaa ideologia tai maailmankuva. Poliittisilla ideologioilla on suoria vaikutuksia kansalaisten hyvinvointiin. Esimerkiksi kunnissa päätetään päiväkoti- ja kouluruokailuun liittyvistä seikoista, jotka voivat edistää tai olla edistämättä lasten terveyttä. Hyvinvointialueilla ja eduskunnassa tehdään esimerkiksi terveydenhuoltoon ja tulonjakoon liittyviä päätöksiä, jotka vaikuttavat kansalaisten terveyteen ja väestöryhmien välisiin terveyseroihin. Huolimatta ideologisesta päämäärästä fiksu päättäjä pohjaa päätöksensä tutkittuun tietoon ja on valmis muuttamaan kantaansa, mikäli uutta tietoa kertyy riittävästi.🏫 Kaikkien väestöryhmien saavutettavissa oleva, korkealaatuinen koulutus, tiede ja tutkimus edistävät yhteiskunnallista tasa-arvoa ja tukevat poliittista päätöksentekoa. Ja jep, tämä on ideologia, emmekä häpeä myöntää sitä! Jos jaat saman ideologian, voit tukea sitä äänestämällä koulutus- ja tutkimusmyönteistä puoluetta ja/tai ehdokasta kevään eduskuntavaaleissa. #SiksiTiede University of Helsinki ... See MoreSee Less

Photo

View on Facebook
· Share

Share on Facebook Share on Twitter Share on Linked In Share by Email

Aivis Instagramissa:

aivosumutorvi

📯Ravitsemustieteilijät Essi ja Henna
📯Töissä tutkijoina @UniversityofHelsinki
📯Aivosumutorvi-podcast
📯Mieliruokia, liikuntaa ja ravitsemustiedettä

Aivosumutorvi
📢 Polarisoituneessa yhteiskunnassa ei ole yllä 📢 Polarisoituneessa yhteiskunnassa ei ole yllätys, että myös poliitikot ovat äänien toivossa lähteneet mukaan tiedevastaiseen huuteluun. Pari viikkoa sitten keskustan kansanedustaja vihjasi [ilmastonmuutokseen liittyvän] tieteellisen tutkimuksen perustuvan “suppeaan ideologiaan”. Tosiasiassa tieteellinen tieto perustuu tiedeyhteisön arvioimiin tutkimuksiin ja ennen kaikkea niiden muodostamaan kokonaisuuteen. Tieteellisten faktojen leimaaminen “ideologisiksi” vain siksi, että ne eivät ole linjassa oman mielipiteen kanssa, on loukkaavaa ja perusteetonta.⁣ ⁣ 🌍 Yhtä typerää kuin tieteen leimaaminen ideologiaksi on oman ideologian väittäminen tutkittuun tietoon perustuvaksi. On ihan ok olla vaikkapa sitä mieltä, että runsas punaisen lihan syöminen on itse asiassa terveysteko tai että ilmastonmuutos ei ole totta. Faktojen kieltäminen tai valikoiva käyttö ja tutkijoiden haukkuminen ei kuitenkaan muuta näitä mielipiteitä tiedeperustaisiksi, päinvastoin, pöljältähän se näyttää.⁣ ⁣ 🧭 Toisin kuin tiedettä, politiikan päämääriä (esim. tasa-arvo) ohjaa ideologia tai maailmankuva. Poliittisilla ideologioilla on suoria vaikutuksia kansalaisten hyvinvointiin. Esimerkiksi kunnissa päätetään päiväkoti- ja kouluruokailuun liittyvistä seikoista, jotka voivat edistää tai olla edistämättä lasten terveyttä. Hyvinvointialueilla ja eduskunnassa tehdään esimerkiksi terveydenhuoltoon ja tulonjakoon liittyviä päätöksiä, jotka vaikuttavat kansalaisten terveyteen ja väestöryhmien välisiin terveyseroihin. Huolimatta ideologisesta päämäärästä fiksu päättäjä pohjaa päätöksensä tutkittuun tietoon ja on valmis muuttamaan kantaansa, mikäli uutta tietoa kertyy riittävästi.⁣ ⁣ 🏫 Kaikkien väestöryhmien saavutettavissa oleva korkealaatuinen koulutus, tiede ja tutkimus edistävät yhteiskunnallista tasa-arvoa ja tukevat poliittista päätöksentekoa. Ja jep, tämä on ideologia, emmekä häpeä myöntää sitä! Jos jaat saman ideologian, voit tukea sitä äänestämällä koulutus- ja tutkimusmyönteistä puoluetta ja/tai ehdokasta kevään eduskuntavaaleissa. #SiksiTiede @universityofhelsinki
🗞HS (@helsinginsanomat) uutisoi eilen “Tutkim 🗞HS (@helsinginsanomat) uutisoi eilen “Tutkimus: D-vitamiinilisä ehkäisee länsimaissa nopeimmin yleistyvää syöpää merkitsevästi - Näin paljon sitä pitäisi syödä.” Valitettavasti otsikko on todella harhaanjohtava, ja jutussa on monta ongelmaa. Juttu on vain tilaajille, mikä entisestään lisää vääriä johtopäätöksiä, kun monelta jää itse juttu lukematta.⁣ ⁣ ☀️Tutkimuksessa D-vitamiinilisää säännöllisesti käyttävillä todettiin siis vähemmän melanoomaa kuin epäsäännöllisesti tai ei ollenkaan käyttävillä. Tästä vedettiin otsikko, jonka mukaan D-vitamiini ehkäisisi melanoomaa. Ensimmäinen ongelma liittyy siihen, että kyseessä on poikkileikkaustutkimus. Sen perusteella ei voida osoittaa, että D-vitamiinin säännöllinen käyttö vähentäisi melanooman riskiä, sillä tutkittavat ovat voineet alkaa käyttää D-vitamiinia melanoomadiagnoosin jälkeen tai yhteyttä saattaa sekoittaa muu tekijä, jota ei ole mitattu.⁣ ⁣ 💊Otsikossa luvataan myös annostusohjeita melanooman ehkäisyyn, vaikka itse tutkimuksessa tutkittavilta kysyttiin vain, käyttävätkö he D-vitamiinilisää säännöllisesti, silloin tällöin vai eivät ollenkaan. Tutkija mainitsee jutussa, että “tutkimuksessa havaittiin annosvasteinen melanooman riskin lasku myötäillen D-vitamiinin käyttöä”. Lause hieman ihmetyttää, kun mitään annoksia ei siis kysytty. Tutkimuksessa ei myöskään selvitetty ravinnosta saatavaa D-vitamiinia.⁣ ⁣ ☝️Pakkaa sekoittaa myös se, että juttuun on haastateltu professoria, jonka mielestä suositukset eivät ole riittävät. Hän kertoo omasta mielestään sopivat annostukset ilman sen kummempia perusteluja, ja näihin ilmeisesti viitataan otsikossa “Näin paljon sitä pitäisi syödä”. Suosituksia ei yksinkertaisesti voi tehdä yhden tutkimuksen tai mutun perusteella.⁣ ⁣ ➡️Hyvä D-vitamiinitilanne on yhdistetty monien kroonisten tautien pienempään riskiin, mutta syy-seurausyhteys puuttuu, niin kuin tässä melanoomankin osalta. On hyvin todennäköistä, että havaitut yhteydet hyvän D-vitamiinitilanteen ja paremman terveyden välillä selittyvät yleisesti hyvillä elintavoilla ja terveystietoisuudella, eivätkä niinkään D-vitamiinin saannilla. Toivomme medialta vastuullisempaa uutisointia!
#Repost @ruokakasvatus Millainen merkitys päiväkodin, koulun tai neuvolan ruokakasvatuksella on terveyden tasa-arvon näkökulmasta? Mikä on kodin vastuulla? 🎧 Pakko maistaa -podcastin viides jakso on nyt julki, käy kuuntelemassa! Kuunneltavissa mm. Spotify, Podtail, Anchor. 🍎 Studiossa väitöskirjatutkija Essi Skaffari @aivosumutorvi sekä Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry:n toiminnanjohtaja Silja Varjonen. 🍽 Jaksossa pohditaan, miten ruuan hinnan nousu heijastuu perheiden syömiseen ja ruokailuun koulussa ja päiväkodissa. Miten sosioekonomiset erot näkyvät perheiden ruokatottumuksissa ja miten eroja voitaisiin kaventaa? ⭐ Pakko maistaa on Ruukun ja Suomen Sydänliiton @neuvokasperhe podcast, jossa haastatellaan ruokakasvattajia, asiantuntijoita, tutkijoita, jutellaan ruokakasvatuksesta ja pohditaan, onko pakko maistaa. #ruokakasvatus #podcast
#Repost @trainingfoundationacademy • • • • #Repost @trainingfoundationacademy • • • • • • Uusi podcast: Luotettava ravitsemustieto by Aivosumutorvi. Linkki profiilissa. # Maistuisiko luotettava ravitsemustieto? Kuten olen monesti tuonut esille. nykyaikana ei tiedon määrä ole ongelma, vaan se, että sitä tulee eri kanavista paloletkun voimalla. Ja vaikka määrä onkin iso ongelma, ehkä suurin haaste on seuloa tuosta valtavasta tulvasta luotettavaa ja todenmukaista tietoa # Onneksi @aivosumutorvi julkaisi loistavan postauksen Instagam-tilillään tästä aiheesta ja sainkin heidät avaamaan asiaa lisää tähän jaksoon! # #trainingfoundationacademy #tfa #8020 #podcast #elämäntapamuutos #valmennus #muutos #terveys #omanelämäsiomistaja #oeo #ravitsemus #ravitsemustieto #hyvinvointi
🗼 Tällä viikolla on saatu uutta tietoa eri pu 🗼 Tällä viikolla on saatu uutta tietoa eri puolilla maailmaa tehtävästä ravitsemustutkimuksesta ja tavattu ulkomaisia kollegoita Tokiossa.⁣ ⁣ 🧐 Konferenssit (tai kongressit - näillä ei taida tässä yhteydessä olla eroa) ovat olennainen osa tutkijan elämää. Niissä esitellään uusia tuloksia, joita ei yleensä ole vielä julkaistu, ja kuullaan alan gurujen esitelmiä päivänpolttavista aiheista.⁣ ⁣ 💻 Koronarajoitusten aikana järjestettyjen online-konferenssien myötä kävi selväksi, että online-osallistuminen ei vastaa live-konferenssia. Omalta koneelta seuratessa tulee helposti multitaskattua ja hoidettua muita asioita samalla, ja konferenssin anti voi jäädä ohueksi. Samoin aikaero voi tehdä etäosallistumisesta hankalaa: joko kökit koneen äärellä pitkälle iltaan, kun muut ovat jo vaihtaneet vapaalle, tai valvot öitä muiden vetäessä sikeitä.⁣ ⁣ 🤗 Samoin ihmisten väliset kohtaamiset jäävät online-konferensseissa väistämättä vähiin. On ihan eri asia lähetellä chat-viestejä tai sähköposteja kuin saada henkilökohtainen kontakti kiinnostavaan tutkijaan.⁣ ⁣ ✈️ Ilmastotietoiselle tutkijalle konferensseihin osallistuminen voi kuitenkin tuntua vähän väärältä, sillä tutkijoiden on ehdottomasti vähennettävä lentämistä. Maata pitkin matkustaminen onnistuu, jos matkaan voi käyttää useita päiviä ja se suuntautuu Eurooppaan, mutta Atlantin taa tai Aasiaan matkustaessa se ei käytännössä ole mahdollista.⁣ ⁣ 🤔 Mikä on konferenssimatkustamisen tulevaisuus? Riittääkö konferenssimatkustamisen radikaali vähentäminen vai onko siitä luovuttava kokonaan? Voivatko hybridikonferenssit koskaan korvata kasvottaista tapaamista? Siinäpä vasta pulma.
🤓 Muistat varmaan tutkimuksen evidenssihierarki 🤓 Muistat varmaan tutkimuksen evidenssihierarkian, jonka avulla voi arvioida syy-seuraussuhteen luotettavutta tutkimustyypeittäin? Interventiotutkimukset sijoittuvat hierarkissa korkealle, mutta mitä niissä oikeasti tapahtuu ja mitä ne kertovat? Interventiolle ei ole suoraa suomennosta, mutta sillä tarkoitetaan sekaantumista tai puuttumista. Tutkittavien elämään siis “puututaan” antamalla heille esimerkiksi terveysneuvontaa. Tässä postauksessa kerromme kuvitteellisesta interventiosta, joka selvittää, voidaanko terveysneuvonnalla lisätä kasvisten käyttöä.⁣ ⁣ ✨ Ennen interventiota tutkittavat täyttävät lomakkeita, joissa selvitetään taustatekijöitä (esim. ikä, sukupuoli) ja heidän tämänhetkistä kasvisten käyttöään. Sen jälkeen tutkittavat satunnaistetaan eli arvotaan interventio- ja kontrolliryhmiin. Alkumittausten tekeminen ennen tutkittavien jakamista ryhmiin on tärkeää, jotta tieto ryhmäjaosta ei vaikuttaisi itseraportoituun kasvisten käyttöön. Kontrolliryhmä on yhtä tärkeä kuin interventioryhmä, sillä ilman sitä ei voida arvioida, johtuiko mahdollinen muutos juuri interventiosta.⁣ ⁣ 🧐 Satunnaistamisen takia tutkittavat jakautuvat ryhmiin sattumanvaraisesti eli ryhmien pitäisi olla keskenään hyvin samankaltaisia. Ainoa ero tulee siitä, että intervention aikana kontrolliryhmä jatkaa normaalia elämäänsä, kun taas interventioryhmä saa viikoittain uutiskirjeen, jossa kerrotaan kasvisten käytön terveysvaikutuksista, eli heidän elämäänsä “puututaan”.⁣ ⁣ 📊 Intervention päätyttyä tutkittavat raportoivat uudelleen kasvisten käyttönsä, ja käytön muutosta verrataan ryhmien välillä. Jos kasvisten käyttö kasvaa interventioryhmässä, mutta pysyy ennallaan kontrolliryhmässä, interventio on onnistunut tavoitteessaan. Koska interventio oli ainoa satunnaisesti jaettujen ryhmien välinen ero, voidaan melko luotettavasti päätellä, että juuri interventio johti kasvisten käytön kasvamiseen interventioryhmässä. Tästä syystä interventiotutkimukset sijoittuvat evidenssihierarkiassa korkealle.
🗒Lehdissä ja somessa näkee usein juttuja, joi 🗒Lehdissä ja somessa näkee usein juttuja, joissa listataan jonkun ravintoaineen parhaita lähteitä. Usein listaukset näyttävät ravitsemustieteilijän silmiin vähän hassuilta, sillä niissä tarkastellaan ravintoaineen määrää per 100 grammaa elintarviketta. Tällaisen listauksen eniten tiettyä ravintoainetta sisältävistä elintarvikkeista saa esimerkiksi THL:n ylläpitämästä elintarvikkeiden koostumustietopankki Finelistä. Se, että elintarvike sisältää paljon tiettyä ravintoainetta, ei kuitenkaan välttämättä tee siitä kyseisen ravintoaineen hyvää lähdettä. Elintarvikkeen käyttömäärällä ja -tiheydellä on nimittäin myös suuri merkitys.⁣ ⁣ 🌱Törmäsimme vastikään postaukseen, jossa raudan parhaisiin lähteisiin oli listattu ykköseksi kuivattu basilika (89,9 mg/100 g). Tavanomainen maustepurkki basilikaa painaa 9 g, eikä maustetta yleensä käytetä kuin pieni hyppysellinen silloin tällöin. Jos yrittäisi saada vaikka puolet päivän saantisuosituksesta täyteen tämän oivallisen lähteen avulla, pitäisi syödä 5 g kuivattua basilikaa, eli reilun puolikkaan maustepurkillisen verran! Päivässä! Ei ole siis mitään mieltä listata basilikaa hyväksi raudan lähteeksi.⁣ ⁣ 🌾Samassa postauksessa vähäteltiin täysjyväviljan merkitystä raudan lähteenä. Väite on aika rohkea, sillä esimerkiksi FinRavinto-tutkimuksen mukaan täysjyvävalmisteet ovat suomalaisilla määrällisesti tärkein raudan saantilähde. Vaikka täysjyväviljat sisältävätkin kuivattua basilikaa vähemmän rautaa 100 grammaa kohti, kuuluvat ne monen päivittäiseen ruokavalioon huomattavasti kuivattua basilikaa isompina määrinä. Täysjyväviljaa voi löytyä jossain muodossa jopa päivän jokaiselta aterialta, jos aamun aloittaa puurolla, lounaalla ja päivällisellä nauttii täysjyväriisiä tai -pastaa ja väli- ja iltapalalla esimerkiksi leipää, muroja tai mysliä. ⁣ ⁣ ☝️Finelin ominaisuus listata eniten kutakin ravintoainetta sisältäviä elintarvikkeita on kätevä, mutta listan tulkinta vaatii ymmärrystä elintarvikkeiden käyttömääristä.
🧐 Miksi ravintoainepitoisuus ei välttämättä 🧐 Miksi ravintoainepitoisuus ei välttämättä ole hyvä elintarvikkeen terveellisyyden mittari?⁣ 🤔 ⁣ 🥩 Hyvinvointisomessa ollaan pitkälti samaa mieltä siitä, että punaisen ja prosessoidun lihan käyttöä olisi hyvä rajoittaa, kun taas kasvisten käyttöä voisi lisätä. Jotkut kuitenkin pitävät lihaa ylivertaisena elintarvikkeena ja kannustavat sen runsaaseen käyttöön.⁣ ⁣ 🎃 Lihan käyttöä perustellaan usein sen ravintoainepitoisuudella, jota verrataan kasviksiin. Vertailun tarkoituksena on vähätellä kasvisten merkitystä. 100 g:ssa lihaa onkin joitakin ravintoaineita, kuten rautaa, enemmän kuin 100 g:ssa kasviksia. Toisaalta esim. C-vitamiinin ja folaatin lähteinä kasvikset ovat huomattavasti parempia. Kasviksissa on myös kuitua sekä aineita, joiden yksityiskohtaisia vaikutuksia ei tiedetä.⁣ ⁣ 🍊 Terveyden suhteen yhtä ainutta täydellistä ruokavaliota ei ole olemassa, mutta tiedetään, että kasvisten ja hedelmien runsas käyttö edistää terveyttä mm. pienentämällä riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin ja syöpiin. Kun kasviksia ja hedelmiä käytetään vaihtelevasti, saadaan varmimmin monipuolisesti eri ravintoaineita: vitamiineja, kivennäisaineita sekä flavonoideja ja muita fytokemikaaleja. Liha ei tee ruokavaliosta automaattisesti epäterveellistä, mutta kasvisten puute tekee.⁣ ⁣ 🤓 Tämä ei varmaan tule monelle yllätyksenä, mutta kerrataan vielä. Ravitsemustiede on kompleksinen tieteenala. Tarkastelemalla ravintoainepitoisuuksia ei voida yksiselitteisesti osoittaa tiettyjä elintarvikkeita toisia terveellisemmiksi, sillä ravintoaineita saadaan useista lähteistä ja ravinnosta saatavilla yhdisteillä voi olla elimistössä monimutkaisia yhteisvaikutuksia. Aina ei myöskään ole hyvä saada yksittäistä ravintoainetta mahdollisimman paljon. Ylipäätään elintarvikkeiden vastakkainasettelu on turhaa, sillä monipuolisuus on terveellisen ruokavalion keskeisimpiä piirteitä. Yksittäisen elintarvikkeen korostuminen ruokavaliossa voi johtaa sen yksipuolistumiseen ja joidenkin ravintoaineiden saannin vaikeutumiseen.
Load More... Follow on Instagram
Copyright © 2023 Aivosumutorvi – OnePress teeman luonut FameThemes
We use cookies on our website to give you the most relevant experience by remembering your preferences and repeat visits. By clicking “Accept All”, you consent to the use of ALL the cookies. However, you may visit "Cookie Settings" to provide a controlled consent.
Cookie SettingsAccept All
Manage consent

Privacy Overview

This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may affect your browsing experience.
Necessary
Always Enabled
Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. These cookies ensure basic functionalities and security features of the website, anonymously.
CookieDurationDescription
cookielawinfo-checkbox-analytics11 monthsThis cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookie is used to store the user consent for the cookies in the category "Analytics".
cookielawinfo-checkbox-functional11 monthsThe cookie is set by GDPR cookie consent to record the user consent for the cookies in the category "Functional".
cookielawinfo-checkbox-necessary11 monthsThis cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookies is used to store the user consent for the cookies in the category "Necessary".
cookielawinfo-checkbox-others11 monthsThis cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookie is used to store the user consent for the cookies in the category "Other.
cookielawinfo-checkbox-performance11 monthsThis cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookie is used to store the user consent for the cookies in the category "Performance".
viewed_cookie_policy11 monthsThe cookie is set by the GDPR Cookie Consent plugin and is used to store whether or not user has consented to the use of cookies. It does not store any personal data.
Functional
Functional cookies help to perform certain functionalities like sharing the content of the website on social media platforms, collect feedbacks, and other third-party features.
Performance
Performance cookies are used to understand and analyze the key performance indexes of the website which helps in delivering a better user experience for the visitors.
Analytics
Analytical cookies are used to understand how visitors interact with the website. These cookies help provide information on metrics the number of visitors, bounce rate, traffic source, etc.
Advertisement
Advertisement cookies are used to provide visitors with relevant ads and marketing campaigns. These cookies track visitors across websites and collect information to provide customized ads.
Others
Other uncategorized cookies are those that are being analyzed and have not been classified into a category as yet.
SAVE & ACCEPT

Pin It on Pinterest