Siirry sisältöön
Aivosumutorvi

Aivosumutorvi

Enimmäkseen hyväntuulista ja kohtalaista uutisointia terveydestä, mahdollisesti hälvenevää aivosumua

Valikko
  • Aivosumutorvi
    • Mikä ihmeen Aivosumutorvi?
    • Aiviksen Essi
    • Aiviksen Henna
    • Mediassa
  • Palvelut
  • Yhteystiedot
  • Podcast
  • Blogi
  • Facebook
  • Twitter
  • Instagram

Avainsana: mittaaminen

blogi / ruokavalio / tutkimus

Saantilähteet tarkasteluun – ravintolaskuri kertoo ruokaostosten terveellisyydestä

Kaupallinen yhteistyö S-ryhmän kanssa: Ravintolaskuri Ravitsemustutkimuksessa käytetään usein menetelmiä, jotka perustuvat itseraportoituihin tietoihin ruoankäytöstä. Itseraportoinnissa on useita ongelmia, joita olemme käsitelleet blogissa aiemmin erityisesti ruokapäiväkirjan osalta (lue lisää täältä ja …

Viimeisimmät artikkelit

  • Leikkaus tutkimuksesta on leikkaus koulutuksesta
  • Hyvinvoinnin normittaminen käy huomaamatta
  • Ravintolisien kaupalliset yhteistyöt – mitä kuluttajan tulisi pitää mielessä
  • Saantilähteet tarkasteluun – ravintolaskuri kertoo ruokaostosten terveellisyydestä
  • Kasvisruokavalio sopii kaikille ja muita myyttejä

Arkistot

  • kesäkuu 2021
  • toukokuu 2021
  • lokakuu 2020
  • syyskuu 2020
  • elokuu 2020
  • kesäkuu 2020
  • toukokuu 2020
  • huhtikuu 2020
  • maaliskuu 2020
  • helmikuu 2020
  • tammikuu 2020
  • joulukuu 2019
  • marraskuu 2019
  • syyskuu 2019
  • elokuu 2019
  • heinäkuu 2019
  • kesäkuu 2019
  • toukokuu 2019
  • huhtikuu 2019
  • maaliskuu 2019
  • helmikuu 2019
  • tammikuu 2019
  • joulukuu 2018
  • marraskuu 2018
  • lokakuu 2018
  • syyskuu 2018
  • elokuu 2018
  • heinäkuu 2018
  • kesäkuu 2018
  • maaliskuu 2018
  • helmikuu 2018
  • tammikuu 2018
  • joulukuu 2017
  • lokakuu 2017
  • syyskuu 2017
  • heinäkuu 2017
  • kesäkuu 2017
  • toukokuu 2017
  • maaliskuu 2017
  • helmikuu 2017
  • tammikuu 2017
  • joulukuu 2016
  • lokakuu 2016
  • syyskuu 2016
  • elokuu 2016
  • kesäkuu 2016
  • huhtikuu 2016
  • maaliskuu 2016

Aivis Twitterissä:

Aivosumutorvi Follow

📯Ravitsemus- ja terveysviestintää 📯Aivosumun hälventämistä 📯Ravitsemustieteilijät @EssiSkaffari ja @HennaVepsalaine, päivätyö @helsinkiuni 📯IG Aivosumutorvi

aivosumutorvi
Retweet on Twitter Aivosumutorvi Retweeted
tiedeakatemia Suomalainen Tiedeakatemia @tiedeakatemia ·
25 marras

AASF on Tiedeakatemian uusi monitieteinen julkaisusarja. 💎 Päätoimittajat Anna Mauranen ja Risto Nieminen avaavat pääkirjoituksessaan julkaisun taustoja ja ensimmäisen numeron artikkeleita. Sarja ilmestyy verkossa journal.fi-alustalla. #tiede #tiedelehdet https://acadsci.fi/ajankohtaista/aasf-1-2022-paatoimittajilta/

Reply on Twitter 1596115910695477259 Retweet on Twitter 1596115910695477259 2 Like on Twitter 1596115910695477259 10 Twitter 1596115910695477259
Retweet on Twitter Aivosumutorvi Retweeted
hennavepsalaine Henna Vepsäläinen @hennavepsalaine ·
25 marras

Hyvä muistutus professori Philip Calderilta #SRYseminaari​ssa: vaikka systemaattiset katsaukset ja meta-analyysit ovat "parasta näyttöä", myös niitä voidaan tehdä hyvin tai huonosti. Tutkimusten laadun arviointi vaatii syvällistä ravitsemustieteen osaamista.

Reply on Twitter 1596059914551508992 Retweet on Twitter 1596059914551508992 6 Like on Twitter 1596059914551508992 28 Twitter 1596059914551508992
Retweet on Twitter Aivosumutorvi Retweeted
mariaruuska Maria Ruuska @mariaruuska ·
25 marras

Haemme täydennystä jengiimme! Hakuaikaa ensi keskiviikkoon! https://twitter.com/kaskasmedia/status/1596045513819930625

Kaskas @KaskasMedia

Kaskasin #REKRY on auki vielä ✨ ensi keskiviikkoon 30.11. ✨ asti!

Olisitko sinä meidän uusi
🌍 vastuullisuusasiantuntija,
💡 viestinnän asiantuntija tai
🌱 viestintäharjoittelija?

Lue lisää ja jätä hakemus 👇
https://kaskas.fi/fi/kaskas-rekrytoi-haemme-vastuullisuusasiantuntijaa-viestintaasiantuntijaa-ja-viestinnan-harjoittelijaa/
Reply on Twitter 1596046573905100803 Retweet on Twitter 1596046573905100803 1 Like on Twitter 1596046573905100803 5 Twitter 1596046573905100803
Load More

Aivis Facebookissa:

Aivosumutorvi

2 weeks ago

Aivosumutorvi
Suomen ravitsemustieteen yhdistys ja Ruoka- ja terveysymmärrystä järjestivät tällä viikolla Ravitsemusviikon, ja perjantain teemana on ravitsemusinterventiot. Jos interventiotutkimuksen konsepti ei ole vielä hallussa, lukaise alta pikainen johdatus aiheeseen. ⬇️🤓 Muistat varmaan tutkimuksen evidenssihierarkian, jonka avulla voi arvioida syy-seuraussuhteen luotettavutta tutkimustyypeittäin? Interventiotutkimukset sijoittuvat hierarkissa korkealle, mutta mitä niissä oikeasti tapahtuu ja mitä ne kertovat? Interventiolle ei ole suoraa suomennosta, mutta sillä tarkoitetaan sekaantumista tai puuttumista. Tutkittavien elämään siis “puututaan” antamalla heille esimerkiksi terveysneuvontaa. Tässä postauksessa kerromme kuvitteellisesta interventiosta, joka selvittää, voidaanko terveysneuvonnalla lisätä kasvisten käyttöä.✨ Ennen interventiota tutkittavat täyttävät lomakkeita, joissa selvitetään taustatekijöitä (esim. ikä, sukupuoli) ja heidän tämänhetkistä kasvisten käyttöään. Sen jälkeen tutkittavat satunnaistetaan eli arvotaan interventio- ja kontrolliryhmiin. Alkumittausten tekeminen ennen tutkittavien jakamista ryhmiin on tärkeää, jotta tieto ryhmäjaosta ei vaikuttaisi itseraportoituun kasvisten käyttöön. Kontrolliryhmä on yhtä tärkeä kuin interventioryhmä, sillä ilman sitä ei voida arvioida, johtuiko mahdollinen muutos juuri interventiosta.🧐 Satunnaistamisen takia tutkittavat jakautuvat ryhmiin sattumanvaraisesti eli ryhmien pitäisi olla keskenään hyvin samankaltaisia. Ainoa ero tulee siitä, että intervention aikana kontrolliryhmä jatkaa normaalia elämäänsä, kun taas interventioryhmä saa viikoittain uutiskirjeen, jossa kerrotaan kasvisten käytön terveysvaikutuksista, eli heidän elämäänsä “puututaan”.📊 Intervention päätyttyä tutkittavat raportoivat uudelleen kasvisten käyttönsä, ja käytön muutosta verrataan ryhmien välillä. Jos kasvisten käyttö kasvaa interventioryhmässä, mutta pysyy ennallaan kontrolliryhmässä, interventio on onnistunut tavoitteessaan. Koska interventio oli ainoa satunnaisesti jaettujen ryhmien välinen ero, voidaan melko luotettavasti päätellä, että juuri interventio johti kasvisten käytön kasvamiseen interventioryhmässä. Tästä syystä interventiotutkimukset sijoittuvat evidenssihierarkiassa korkealle. ... See MoreSee Less

Photo

View on Facebook
· Share

Share on Facebook Share on Twitter Share on Linked In Share by Email

Aivosumutorvi

3 weeks ago

Aivosumutorvi
🗒Lehdissä ja somessa näkee usein juttuja, joissa listataan jonkun ravintoaineen parhaita lähteitä. Usein listaukset näyttävät ravitsemustieteilijän silmiin vähän hassuilta, sillä niissä tarkastellaan ravintoaineen määrää per 100 grammaa elintarviketta. Tällaisen listauksen eniten tiettyä ravintoainetta sisältävistä elintarvikkeista saa esimerkiksi THL:n ylläpitämästä elintarvikkeiden koostumustietopankki Finelistä. Se, että elintarvike sisältää paljon tiettyä ravintoainetta, ei kuitenkaan välttämättä tee siitä kyseisen ravintoaineen hyvää lähdettä. Elintarvikkeen käyttömäärällä ja -tiheydellä on nimittäin myös suuri merkitys.⁣⁣🌱Törmäsimme vastikään postaukseen, jossa raudan parhaisiin lähteisiin oli listattu ykköseksi kuivattu basilika (89,9 mg/100 g). Tavanomainen maustepurkki basilikaa painaa 9 g, eikä maustetta yleensä käytetä kuin pieni hyppysellinen silloin tällöin. Jos yrittäisi saada vaikka puolet päivän saantisuosituksesta täyteen tämän oivallisen lähteen avulla, pitäisi syödä 5 g kuivattua basilikaa, eli reilun puolikkaan maustepurkillisen verran! Päivässä! Ei ole siis mitään mieltä listata basilikaa hyväksi raudan lähteeksi.⁣⁣🌾Samassa postauksessa vähäteltiin täysjyväviljan merkitystä raudan lähteenä. Väite on aika rohkea, sillä esimerkiksi FinRavinto-tutkimuksen mukaan täysjyvävalmisteet ovat suomalaisilla määrällisesti tärkein raudan saantilähde. Vaikka täysjyväviljat sisältävätkin kuivattua basilikaa vähemmän rautaa 100 grammaa kohti, kuuluvat ne monen päivittäiseen ruokavalioon huomattavasti kuivattua basilikaa isompina määrinä. Täysjyväviljaa voi löytyä jossain muodossa jopa päivän jokaiselta aterialta, jos aamun aloittaa puurolla, lounaalla ja päivällisellä nauttii täysjyväriisiä tai -pastaa ja väli- ja iltapalalla esimerkiksi leipää, muroja tai mysliä. ⁣⁣☝️Finelin ominaisuus listata eniten kutakin ravintoainetta sisältäviä elintarvikkeita on kätevä, mutta listan tulkinta vaatii ymmärrystä elintarvikkeiden käyttömääristä. ... See MoreSee Less

Photo

View on Facebook
· Share

Share on Facebook Share on Twitter Share on Linked In Share by Email

Aivis Instagramissa:

aivosumutorvi

📯Ravitsemustieteilijät Essi ja Henna
📯Töissä tutkijoina @UniversityofHelsinki
📯Aivosumutorvi-podcast
📯Mieliruokia, liikuntaa ja ravitsemustiedettä

Aivosumutorvi
🤓 Muistat varmaan tutkimuksen evidenssihierarki 🤓 Muistat varmaan tutkimuksen evidenssihierarkian, jonka avulla voi arvioida syy-seuraussuhteen luotettavutta tutkimustyypeittäin? Interventiotutkimukset sijoittuvat hierarkissa korkealle, mutta mitä niissä oikeasti tapahtuu ja mitä ne kertovat? Interventiolle ei ole suoraa suomennosta, mutta sillä tarkoitetaan sekaantumista tai puuttumista. Tutkittavien elämään siis “puututaan” antamalla heille esimerkiksi terveysneuvontaa. Tässä postauksessa kerromme kuvitteellisesta interventiosta, joka selvittää, voidaanko terveysneuvonnalla lisätä kasvisten käyttöä.⁣ ⁣ ✨ Ennen interventiota tutkittavat täyttävät lomakkeita, joissa selvitetään taustatekijöitä (esim. ikä, sukupuoli) ja heidän tämänhetkistä kasvisten käyttöään. Sen jälkeen tutkittavat satunnaistetaan eli arvotaan interventio- ja kontrolliryhmiin. Alkumittausten tekeminen ennen tutkittavien jakamista ryhmiin on tärkeää, jotta tieto ryhmäjaosta ei vaikuttaisi itseraportoituun kasvisten käyttöön. Kontrolliryhmä on yhtä tärkeä kuin interventioryhmä, sillä ilman sitä ei voida arvioida, johtuiko mahdollinen muutos juuri interventiosta.⁣ ⁣ 🧐 Satunnaistamisen takia tutkittavat jakautuvat ryhmiin sattumanvaraisesti eli ryhmien pitäisi olla keskenään hyvin samankaltaisia. Ainoa ero tulee siitä, että intervention aikana kontrolliryhmä jatkaa normaalia elämäänsä, kun taas interventioryhmä saa viikoittain uutiskirjeen, jossa kerrotaan kasvisten käytön terveysvaikutuksista, eli heidän elämäänsä “puututaan”.⁣ ⁣ 📊 Intervention päätyttyä tutkittavat raportoivat uudelleen kasvisten käyttönsä, ja käytön muutosta verrataan ryhmien välillä. Jos kasvisten käyttö kasvaa interventioryhmässä, mutta pysyy ennallaan kontrolliryhmässä, interventio on onnistunut tavoitteessaan. Koska interventio oli ainoa satunnaisesti jaettujen ryhmien välinen ero, voidaan melko luotettavasti päätellä, että juuri interventio johti kasvisten käytön kasvamiseen interventioryhmässä. Tästä syystä interventiotutkimukset sijoittuvat evidenssihierarkiassa korkealle.
🗒Lehdissä ja somessa näkee usein juttuja, joi 🗒Lehdissä ja somessa näkee usein juttuja, joissa listataan jonkun ravintoaineen parhaita lähteitä. Usein listaukset näyttävät ravitsemustieteilijän silmiin vähän hassuilta, sillä niissä tarkastellaan ravintoaineen määrää per 100 grammaa elintarviketta. Tällaisen listauksen eniten tiettyä ravintoainetta sisältävistä elintarvikkeista saa esimerkiksi THL:n ylläpitämästä elintarvikkeiden koostumustietopankki Finelistä. Se, että elintarvike sisältää paljon tiettyä ravintoainetta, ei kuitenkaan välttämättä tee siitä kyseisen ravintoaineen hyvää lähdettä. Elintarvikkeen käyttömäärällä ja -tiheydellä on nimittäin myös suuri merkitys.⁣ ⁣ 🌱Törmäsimme vastikään postaukseen, jossa raudan parhaisiin lähteisiin oli listattu ykköseksi kuivattu basilika (89,9 mg/100 g). Tavanomainen maustepurkki basilikaa painaa 9 g, eikä maustetta yleensä käytetä kuin pieni hyppysellinen silloin tällöin. Jos yrittäisi saada vaikka puolet päivän saantisuosituksesta täyteen tämän oivallisen lähteen avulla, pitäisi syödä 5 g kuivattua basilikaa, eli reilun puolikkaan maustepurkillisen verran! Päivässä! Ei ole siis mitään mieltä listata basilikaa hyväksi raudan lähteeksi.⁣ ⁣ 🌾Samassa postauksessa vähäteltiin täysjyväviljan merkitystä raudan lähteenä. Väite on aika rohkea, sillä esimerkiksi FinRavinto-tutkimuksen mukaan täysjyvävalmisteet ovat suomalaisilla määrällisesti tärkein raudan saantilähde. Vaikka täysjyväviljat sisältävätkin kuivattua basilikaa vähemmän rautaa 100 grammaa kohti, kuuluvat ne monen päivittäiseen ruokavalioon huomattavasti kuivattua basilikaa isompina määrinä. Täysjyväviljaa voi löytyä jossain muodossa jopa päivän jokaiselta aterialta, jos aamun aloittaa puurolla, lounaalla ja päivällisellä nauttii täysjyväriisiä tai -pastaa ja väli- ja iltapalalla esimerkiksi leipää, muroja tai mysliä. ⁣ ⁣ ☝️Finelin ominaisuus listata eniten kutakin ravintoainetta sisältäviä elintarvikkeita on kätevä, mutta listan tulkinta vaatii ymmärrystä elintarvikkeiden käyttömääristä.
🧐 Miksi ravintoainepitoisuus ei välttämättä 🧐 Miksi ravintoainepitoisuus ei välttämättä ole hyvä elintarvikkeen terveellisyyden mittari?⁣ 🤔 ⁣ 🥩 Hyvinvointisomessa ollaan pitkälti samaa mieltä siitä, että punaisen ja prosessoidun lihan käyttöä olisi hyvä rajoittaa, kun taas kasvisten käyttöä voisi lisätä. Jotkut kuitenkin pitävät lihaa ylivertaisena elintarvikkeena ja kannustavat sen runsaaseen käyttöön.⁣ ⁣ 🎃 Lihan käyttöä perustellaan usein sen ravintoainepitoisuudella, jota verrataan kasviksiin. Vertailun tarkoituksena on vähätellä kasvisten merkitystä. 100 g:ssa lihaa onkin joitakin ravintoaineita, kuten rautaa, enemmän kuin 100 g:ssa kasviksia. Toisaalta esim. C-vitamiinin ja folaatin lähteinä kasvikset ovat huomattavasti parempia. Kasviksissa on myös kuitua sekä aineita, joiden yksityiskohtaisia vaikutuksia ei tiedetä.⁣ ⁣ 🍊 Terveyden suhteen yhtä ainutta täydellistä ruokavaliota ei ole olemassa, mutta tiedetään, että kasvisten ja hedelmien runsas käyttö edistää terveyttä mm. pienentämällä riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin ja syöpiin. Kun kasviksia ja hedelmiä käytetään vaihtelevasti, saadaan varmimmin monipuolisesti eri ravintoaineita: vitamiineja, kivennäisaineita sekä flavonoideja ja muita fytokemikaaleja. Liha ei tee ruokavaliosta automaattisesti epäterveellistä, mutta kasvisten puute tekee.⁣ ⁣ 🤓 Tämä ei varmaan tule monelle yllätyksenä, mutta kerrataan vielä. Ravitsemustiede on kompleksinen tieteenala. Tarkastelemalla ravintoainepitoisuuksia ei voida yksiselitteisesti osoittaa tiettyjä elintarvikkeita toisia terveellisemmiksi, sillä ravintoaineita saadaan useista lähteistä ja ravinnosta saatavilla yhdisteillä voi olla elimistössä monimutkaisia yhteisvaikutuksia. Aina ei myöskään ole hyvä saada yksittäistä ravintoainetta mahdollisimman paljon. Ylipäätään elintarvikkeiden vastakkainasettelu on turhaa, sillä monipuolisuus on terveellisen ruokavalion keskeisimpiä piirteitä. Yksittäisen elintarvikkeen korostuminen ruokavaliossa voi johtaa sen yksipuolistumiseen ja joidenkin ravintoaineiden saannin vaikeutumiseen.
📫Posti toi äskettäin mieluisaa luettavaa! Rav 📫Posti toi äskettäin mieluisaa luettavaa! Ravitsemustieteilijöiden kirjoittama Kestokamut järkieväiden jäljillä on uutuuskirja (kirja saatu), joka lähestyy kestävää ja terveellistä ravitsemusta hauskalla ja asiantuntevalla otteella. Kirjan ikäsuositus on 5+, mutta tuli testattua, että se maistuu (liiankin) hyvin myös ihan pienille. 😋⁣ ⁣ ♻️ Kasvikuntapainotteinen ruokavalio kiinnostaa nykyään monia aikuisia niin terveys- kuin ympäristösyistäkin. Tiedetään kuitenkin, että sekä aikuisten että lasten ruokavalioissa olisi varaa lisätä esimerkiksi palkokasvien käyttöä. Myös kasviksia päiväkoti-ikäiset lapset syövät suosituksia vähemmän. ⁣ ⁣ 🥜Palkokasveja käytetään harvoissa suomalaisperheissä, joten suurimmalle osalle lapsista (ja myös monille meistä aikuisista!) ne ovat melko vieraita. Uusiin makuihin tutustuminen vaatii aikaa, kärsivällisyyttä ja useita maistamiskertoja. On tyypillistä, että ensimmäisillä maistelukerroilla lapsi voi kieltäytyä maistamasta, mutta olla valmis tutustumaan uuteen ruokaan muilla aisteilla.⁣ ⁣ 👆Vaikka sinnikäs uusien makujen tarjoaminen ei heti tuottaisi toivottua tulosta, kannattaa uusia kasviksia sitkeästi tarjota maistettavaksi. Pienistäkin edistysaskeleista kannattaa iloita! Jo uuden kasviksen vierailu lautasella on hyväksymisen ensiaskel, vaikka kasvis ei vielä päätyisi lähellekään suuta. Ehkä ensi kerralla sitä jo uskalletaan haistaa?⁣ ⁣ 📚 Uusiin ruokiin tutustuminen kannattaa laajentaa myös syömistilanteiden ulkopuolelle, vaikka yhteisiin satuhetkiin, sillä tutkimusten mukaan kasvisaiheiset kuvakirjat voivat auttaa lapsia hyväksymään uusia kasviksia ruokavalioonsa.⁣ ⁣ 🧐Mitä ruokaa positiivisesti käsitteleviä lastenkirjoja teillä luetaan?
Olimme eilen puhumassa luotettavan ravitsemustiedo Olimme eilen puhumassa luotettavan ravitsemustiedon tunnistamisesta Gery ry:n (@voimaaruuasta) Ravitsemusfoorumissa ja inspiroiduimme pohtimaan aihetta vähän täälläkin. Luotettavan tiedon tunnistaminen somessa on välillä hankalaa, mutta kiinnittämällä huomiota muutamaan asiaan se tulee edes vähän helpommaksi. Tässä meidän vinkit:⁣ ⁣ 🎓 Onko tiedon takana asiantuntija, jolla on koulutus aiheeseen? Yliopistokoulutettujen ravitsemusasiantuntijoiden tutkintonimike voi olla TtM, ETM tai FM, ja meitä valmistuu @uniuef ja @universityofhelsinki.⁣ ⁣ 💶 Liittyykö tietoon kaupallisia intressejä, kuten tuotteiden, valmennusten tai koulutusten myyntiä? Myös vahva ideologia voi vaikuttaa kirjoituksen luotettavuuteen.⁣ ⁣ 📢 Onko tarkoitus jakaa tietoa, herättää keskustelua tai ottaa kantaa? Lööpit pyrkivät herättämään kiinnostuksen, eivätkä välttämättä anna todenmukaista kuvaa itse uutisesta. Entä voiko kyseessä olla tahallisesti levitettävä väärä tieto eli disinformaatio?⁣ ⁣ ⭐ Missä tieto on julkaistu? Somessa kuka vaan voi jakaa tietoa, kun taas perinteisessä mediassa toimitus on tiedon jakamisen portinvartijana.⁣ ⁣ ⚛️ Käytetäänkö väitteiden perustelemiseen tutkittua tietoa vai omakohtaisia, kenties tunteisiin vetoavia kokemuksia? Yksittäisen ihmisen kokemukset eivät ole yleistettävissä muihin.⁣ ⁣ 🍒 Onko väitteiden tueksi poimittu vain tiettyä näkökulmaa tukevia tieteellisiä lähteitä? Erilaisia tutkimustuloksia löytyy läjäpäin, mutta kaikki tutkimukset eivät anna yhtä pitävää näyttöä. Esimerkiksi eläinkokeiden tulokset eivät ole aina yleistettävissä ihmisiin.⁣ ⁣ 💡 Perustuuko tieto yksittäiseen tutkimustulokseen vai laajempaan tutkimusnäyttöön? Yksittäinen tutkimus ei kumoa aiempaa näyttöä, vaan näyttö kertyy pikku hiljaa erilaisissa asetelmissa ja väestöissä tehdyistä tutkimuksista.⁣ ⁣ 🙋🏽‍♀️ Onko tieto ristiriidassa asiantuntijoiden näkemyksen kanssa? Todennäköisempää on, että yleinen näkemys on oikeassa. Asiantuntijoiden näkemys voi kuitenkin muuttua, kun uutta tietoa kertyy.⁣ ⁣ Mitä muuta lisäisit listaan?
🤓 Palataan vielä ruoan hintaan ja ruokavalion 🤓 Palataan vielä ruoan hintaan ja ruokavalion laatuun (ks. edellinen postaus), sillä aiheeseen liittyen on äskettäin julkaistu mielenkiintoinen suomalaistutkimus!⁣ ⁣ 💳 Tutkimuksessa käytettiin S-ryhmän etukorteilla kerättyä ostodataa, josta selvitettiin punaisen lihan, siipikarjan, kalan ja kasviperäisten ruokien osuutta proteiininlähteistä. Vaikka mediahypestä voisi ehkä päätellä muuta, ostodatan mukaan osallistujat eivät jakautuneet jyrkästi lihansyöjiin ja kasvissyöjiin. Kaiken kaikkiaan punainen liha dominoi ruokaostoksia: se kattoi 63 % proteiininlähteistä, kun kasviperäisten ruokien osuus oli vain 8 %.⁣ ⁣ 🥦 Kasvipainotteiset ostokset olivat yleisempiä naisilla, nuorilla aikuisilla, korkeimmin koulutetuilla ja pienituloisimmilla. Kasviperäisiin ruokiin käytettiin vähemmän rahaa kuin muihin proteiininlähteisiin (keskimäärin 5,7 €/kg), ja ostetuin tuote olivat pinaattiletut - nyhtökauraa, kasvisnakkeja tai muita uudempia kasviperäisiä elintarvikkeita ostettiin huomattavasti harvemmin.⁣ ⁣ 🥩 Punaista lihaa löytyi erityisen yleisesti matalasti koulutettujen, miesten ja perheellisten ruokakoreista. Punaisen lihan keskimääräinen kilohinta oli 8,5 €/kg, ja punaista lihaa suosivat valitsivat kaikista proteiininlähteiden ryhmistä keskimääräistä halvempia tuotteita. Ostetuin tuoteryhmä oli jauheliha.⁣ ⁣ 💶 Keskimääräisiä kilohintoja tarkastellessa vaikuttaisi siltä, että hinta ei sinänsä ole este kasvipainotteiselle ruokavaliolle. Onkin ennustettu, että suositusten mukaiseen, kasvipainotteisempaan ruokavalioon siirtyminen voisi säästää jopa kolmanneksen ruokakuluista. Kalan käyttöä hinta sen sijaan saattaa hyvinkin vähentää, sillä kalan keskimääräinen kilohinta oli 14,2 €/kg.⁣ ⁣ 🐟 Tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että terveellinen kasvipainotteinen ruokavalio ei välttämättä ole suhteettoman kallis, mutta esimerkiksi suositusten mukainen kalan käyttö (2 krt/vko) voi estyä rahallisten resurssien vuoksi. Kalatuotteisiin kaivattaisiinkin kipeästi edullisempia vaihtoehtoja. On kuitenkin hyvä muistaa, että kaikki erot ruoankäytössä eivät selity käytettävissä olevilla tuloilla, vaan mm. arvot, koulutus, tiedot, taidot ja muut resurssit vaikuttavat.
🔎Terveyseroilla tarkoitetaan tasa-arvon kannalt 🔎Terveyseroilla tarkoitetaan tasa-arvon kannalta epäoikeudenmukaisia, ehkäistävissä olevia väestöryhmien välisiä eroja terveydessä ja sairastavuudessa. Terveyserot alkavat muotoutua jo varhaislapsuudessa, ja yksi selitysmalli niille on lapsuuden aineelliset elinolot, jotka vaikuttavat esimerkiksi terveellisen ruoan saatavuuteen.⁣ ⁣ 🍏Päiväkoti-ikäisten lasten ruokavaliota selvittäneessä tutkimuksessa havaitsimme, että pienituloisimmissa perheissä lapset käyttivät vähemmän kasviksia, marjoja, rasvatonta maitoa ja kalaruokia, mutta enemmän makkararuokia ja sokeroituja virvoitusjuomia. Matalat tulot olivat yhteydessä myös usean terveydelle edullisen ravintoaineen, kuten kuidun, D-vitamiinin, folaatin ja C-vitamiinin vähäisempään saantiin, mutta suurempaan kokonaisrasvan ja tyydyttyneiden rasvahappojen saantiin. ⁣ ⁣ 💰Osa havaituista eroista ravitsemuksessa voi selittyä ruoan hinnalla, vaikka terveellisesti voi toki syödä myös edullisesti (ks. aiempi postauksemme storyista!). Tyypillisesti energiatiheät, mutta muuten ravintoainetiheydeltään heikommat ruoat ovat edullisia, kun taas esimerkiksi kala, hedelmät ja kasvikset kuuluvat kalliimpiin ruokaryhmiin. Hinta ei kuitenkaan selitä eroa esimerkiksi rasvattoman maidon kulutuksessa. Tulot korreloivat usein koulutuksen kanssa, joten koulutus saattaa osin selittää havaittuja eroja. ⁣ ⁣ 👨‍👩‍👦Osa havaituista eroista ruoankäytössä on huolestuttavia, sillä ravitsemuksella on yhteys terveyteen ja terveyserojen muodostumiseen. Suomessa 11 % lapsista (114 300 lasta) eli pienituloisessa perheessä vuonna 2020. Koronaepidemialla on ollut merkittäviä taloudellisia seurauksia monille lapsiperheille, ja Euroopan epävakaa turvallisuustilanne heijastuu nyt talouskasvun hidastumisena ja kuluttajahintojen kallistumisena. On siis oletettavaa, että pienituloisten lapsiperheiden määrä kasvaa entisestään ja eriarvoisuus lisääntyy.⁣ ⁣ ✏️Jotta terveyserojen muodostumiseen voitaisiin puuttua jo varhaisessa vaiheessa, tulisi terveellisen ruokavalion edistämistä lapsuudessa tukea entistä enemmän yhteiskunnallisella tasolla. Esimerkiksi toimenpiteet päiväkoti- ja kouluruokailussa voivat edistää tasa-arvoisuutta lapsen taustasta riippumatta.
#Repost @kristakorko • • • • • • Arva #Repost @kristakorko • • • • • • Arvaisitko, että sanahaku ’terveys’ tuottaa netin hakukoneessa vajaassa sekunnissa yli 44 miljoonaa osumaa! Miten ihmeessä tästä tietomäärästä pystyy erottamaan luotettavan ja asiallisen terveystiedon epäluotettavasta ja harhaanjohtavasta tiedosta? Helsingin yliopiston ravitsemustutkijat Essi Skaffari ja Henna Vepsäläinen sekä heidän some-kanavansa @aivosumutorvi viestivät aktiivisesti luotettavan terveystiedon ja tieteellisen tutkimuksen teemoista. Tässä Essin ja Hennan vinkit siihen, mihin kannattaa kiinnittää huomiota terveystiedon luotettavuuden arvioinnissa: ‼️ Onko tiedon takana aiheen koulutettu asiantuntija vai perustuuko se jonkun omaan kokemukseen? ‼️ Millaisia lähteitä tiedon tueksi esitetään? ‼️ Perustuuko tieto yksittäiseen tutkimustulokseen vai laajempaan tutkimusnäyttöön? ‼️ Onko tieto ristiriidassa muun aiheeseen liittyvän tiedon kanssa? ‼️ Onko tiedon tai väitteen näkökulma kovin yksipuolinen ja ehdoton? ‼️ Liittyykö tietoon kaupallisia intressejä, kuten tuotteiden tai valmennusten myyntiä? ‼️ Voiko kyseessä olla tahallisesti levitettävä väärä tieto eli disinformaatio? Juttuni luotettavan terveystiedon tunnistamisesta on juuri julkaistu Itsehoitoapteekki.fi -verkkopalvelussa. Käväise lukemassa, mitä muuta Essillä ja Hennalla on aiheesta sanottavana. Ole terveesti kriittinen, kun seuraavan kerran samoilet verkon terveystiedon loputtomassa viidakossa‼️ #terveys #ravitsemus #hyvinvointi #hyväolo #terveystieto #terveysväite #terveysfakta #ravitsemustiede #lääketiede #tiede #tutkimus #tutkittutieto #tutkija #asiantuntija #tervekriittisyys #misinformaatio #disinformaatio #itsehoitoapteekki #aivosumutorvi #uusijuttu #juurijulkaistu #nutrimedia
Load More... Follow on Instagram
Copyright © 2022 Aivosumutorvi – OnePress teeman luonut FameThemes
We use cookies on our website to give you the most relevant experience by remembering your preferences and repeat visits. By clicking “Accept All”, you consent to the use of ALL the cookies. However, you may visit "Cookie Settings" to provide a controlled consent.
Cookie SettingsAccept All
Manage consent

Privacy Overview

This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may affect your browsing experience.
Necessary
Always Enabled
Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. These cookies ensure basic functionalities and security features of the website, anonymously.
CookieDurationDescription
cookielawinfo-checkbox-analytics11 monthsThis cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookie is used to store the user consent for the cookies in the category "Analytics".
cookielawinfo-checkbox-functional11 monthsThe cookie is set by GDPR cookie consent to record the user consent for the cookies in the category "Functional".
cookielawinfo-checkbox-necessary11 monthsThis cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookies is used to store the user consent for the cookies in the category "Necessary".
cookielawinfo-checkbox-others11 monthsThis cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookie is used to store the user consent for the cookies in the category "Other.
cookielawinfo-checkbox-performance11 monthsThis cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookie is used to store the user consent for the cookies in the category "Performance".
viewed_cookie_policy11 monthsThe cookie is set by the GDPR Cookie Consent plugin and is used to store whether or not user has consented to the use of cookies. It does not store any personal data.
Functional
Functional cookies help to perform certain functionalities like sharing the content of the website on social media platforms, collect feedbacks, and other third-party features.
Performance
Performance cookies are used to understand and analyze the key performance indexes of the website which helps in delivering a better user experience for the visitors.
Analytics
Analytical cookies are used to understand how visitors interact with the website. These cookies help provide information on metrics the number of visitors, bounce rate, traffic source, etc.
Advertisement
Advertisement cookies are used to provide visitors with relevant ads and marketing campaigns. These cookies track visitors across websites and collect information to provide customized ads.
Others
Other uncategorized cookies are those that are being analyzed and have not been classified into a category as yet.
SAVE & ACCEPT

Pin It on Pinterest