Ruokahuuhaa somessa – vinkkejä tuleville asiantuntijoille

Meidät pyydettiin mukaan Helsingin yliopiston elintarviketieteiden opiskelijoiden ainejärjestö Lipidi ry:n Ruokavaikuttaja-projektiin, jonka aiheena on ruokahuuhaa. Projektin tarkoituksena on antaa opiskeiljoille välineitä ruokahuuhaan kohtaamiseen ja sen oikomiseen sosiaalisessa mediassa. Aihe on meille erittäin rakas, joten lähdimme mielellämme mukaan projektiin. Olimme Lipidin haastateltavana Zoom-livessä, jonka lisäksi halusimme koota omat vinkkimme huuhaan taltuttamiseksi myös blogitekstin muotoon. Ruokahuuhaalla tarkoitamme tässä ruokaan ja ravitsemukseen liittyviä perättömiä väitteitä ja uskomuksia, jotka leviävät erityisesti somessa.

Ruokahuuhaa leviää somessa
Ruokahuuhaa leviää erityisesti somessa.

Luotettavan tiedon levittäminen

Kirjoitimme jokin aika sitten siitä, kuinka some kaipaa lisää tutkijoita. Tutkijoiden lisäksi some tarvitsee myös muita asiantuntijoita ja tulevia asiantuntijoita, kuten elintarviketieteen opiskelijoita. Opiskelijoilla on laaja osaaminen, ja some on hyvä paikka harjoitella asiantuntijaviestintää, oman sanoman tiivistämistä ja argumentointia. Kuten olemme aiemminkin todenneet, kaikkien ei tarvitse ryhtyä kokopäiväisiksi sisällöntuottajiksi, vaan asiantuntijaviestintä on tiimityötä, jossa jokaisella on oma roolinsa. Luotettavan tiedon leviämistä edesauttaa myös muiden asiantuntijoiden viestin vahvistaminen esimerkiksi Twitterissä uudelleentviitaten tai Facebookissa blogijuttuja jakamalla. On tärkeää löytää itselle mielekäs tapa toimia ja luonteva kanava – ei kannata väkisin tehdä sellaista mikä ei tunnu hyvältä.

Vapise ruokahuuhaa!

Ruokahuuhaa rehottaa somessa, mutta sen torjumisessa jokainen voi vaikuttaa. Olemme huomanneet käytännössä, että pienilläkin teoilla on merkitystä, ja yksikin ihminen voi oikeasti vaikuttaa asioihin. Yksi ruokahuuhan muoto somessa on ravintolisien hehkuttaminen ja markkinointi mitä ihmeellisimmin väittein. Me olemme esimerkiksi huomauttaneet Instagramissa pikkasen laittomasta markkinoinnista yksittäisille vaikuttajille ja saaneet jotkut heistä korjaamaan väitteensä kuntoon. Yksittäisten vaikuttajien lisäksi olemme myös lähestyneet luontaistuotekauppoja ja ravintolisäfirmoja. Aina viesteihin ei tietenkään saa vastausta, mutta osa yrityksistä suhtautuu asiaan vastuullisesti ja pyrkii korjaamaan markkinointinsa kuntoon.

Toinen ruokahuuhaan yleinen ilmentymä on erilaiset ravitsemukseen liittyvät ohjeet ja kyseenalaiset faktat. Väärän tiedon leviäminen on tietysti aina epätoivottavaa, mutta terveyteen liittyvissä asioista mutuilu voi olla pahimmillaan jopa vaarallista. Siksi suhtaudumme erittäin kriittisesti kyseenalaisten terveysneuvojen jakamiseen. Jos somessa törmää epäilyttäviin terveysneuvoihin tai faktoihin, kannattaa pyytää blogitekstin tai postauksen tekijältä lähteitä väitteille. Jos lähteet eivät ole luotettavia, voi tästä ystävällisesti huomauttaa. Välillä vääriä neuvoja jaetaan vahingossa, ja tällöin vastuullinen vaikuttaja korjaa tilanteen. Toisinaan taas epäilyttävien neuvojen jakaminen on tarkoituksellista, jolloin vaikuttajaa voi olla vaikeampi saada muuttamaan kantaansa. Hyvin perustellun, tutkittuun tietoon perustuvan ja asiallisesti muotoillun näkemyksen esittämisestä on kuitenkin silti hyötyä, sillä vaikka se ei muuttaisi vaikuttajan kantaa, se voi avata jonkun muun silmät. Somessa vahingollisen julkaisun voi myös ilmiantaa (ks. esim. Instagramin ohjeet ilmiantamisesta täältä).

Ruokahuuhaa menee tunteisiin

Somessa tunteet saattavat toisinaan kuohahtaa. Etenkin ruokaan ja ravitsemukseen liittyvät aiheet koetaan usein hyvin henkilökohtaisina, mikä aiheuttaa ajoittain konflikteja. Somessa toimivan asiantuntijan kannattaa varautua siihen, että joku saattaa lähestyä häntä melko kipakoinkin sanankääntein, eikä kaikilta ristiriidoilta voi välttyä. Konfliktien pelossa ei kuitenkaan kannata jäädä tuppisuuksi, vaan lähteä rohkeasti katsomaan, mitä annettavaa itsellä voisi olla. Konflikteistakin yleensä selviää puhtain paperein, kun käyttäytyy itse asiallisesti ja perustelee näkemyksensä huolellisesti. Kannattaa myös huolehtia siitä, ettei arvostele väitteen esittänyttä henkilöä tai tämän ominaisuuksia, vaan keskittyy itse väitteen asiasisältöön. Kokemuksesta voimme kuitenkin sanoa, että some on mainettaan parempi paikka – loppujen lopuksi olemme joutuneet somekohujen keskipisteeseen todella harvoin, ja suurin osa saamastamme palautteesta on ollut äärimmäisen myönteistä.

Kriittinen ajattelu suojaa huuhaalta

Kaikkea somehuuhaata ei tietenkään saada ikinä kitkettyä pois. Muutenkin ajattelemme, että vaikka oikean tiedon jakaminen ja väärien väitteiden korjaaminen on tärkeää, on kaikkein tehokkainta opettaa ihmisille tieteellisiä perustaitoja, kuten kriittistä ajattelua, erilaisen tiedon luotettavuuden arviointia ja ylipäätään tieteen ja tutkimuksen ymmärrystä ja arvostusta. Yliopisto-opinnot antavat tähän hyvät eväät, ja asiantuntijoiden olisi hyvä jakaa näitä oppeja muillekin. Kun nämä taidot omaksuu, on pienempi riski hairahtaa huuhaaseen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.