Kasvisruokavalio sopii kaikille ja muita myyttejä

Kasvisruokavalio eri muodoissaan herättää paljon kiinnostusta. Annoimme äskettäin haastattelun tubettaja Jalmafin pätkään, jolla keskusteltiin kasvisruokavaliosta (pidempi kysymyksiä ja vastauksia -osio IGTV:ssä). Haastatteluun valmistautumisen yhteydessä keräsimme kasvisruokavalioon liittyviä myyttejä ylös ja julkaisemme ne nyt myös pidempänä blogitekstinä, sillä aihe kiinnostanee myös seuraajiamme.

Mitä kasvisruokavalio tarkoittaa?

Kasvisruokavaliolle ei ole yksiselitteistä määritelmää. Joillekin kasvisruokavalio tarkoittaa ruokavaliota, jossa ei ole punaista lihaa. Toisten mielestä kasvisruokavaliossa voi olla kalaa, mutta ei punaista eikä vaaleaa lihaa. Osa jättää myös kalan pois, mutta käyttää kuitenkin maitotuotteita ja/tai kananmunaa. Vegaaniruokavalio on kasvisruokavalioista tiukin: se ei sisällä mitään eläinkunnan tuotteita, eli myös maitotuotteet ja kananmuna jäävät pois. Tarkkaa tietoa siitä, kuinka moni suomalainen noudattaa kasvisruokavaliota, ei ole, mutta vaikuttaisi siltä, että nuoremmissa ikäluokissa ja naisten keskuudessa kasvisruokavaliot ovat yleisempiä.

Kasvisruokavalio herättää kiinnostusta
Kasvisruokavalio kiinnostaa.

Kasvisruokavalio on terveellinen

Totta ja tarua. Suomalaisista harvempi kuin joka viides saa ruokavaliostaan suosituksen mukaiset 500 g kasviksia, hedelmiä ja marjoja päivittäin, joten kasvisten lisääminen ruokavalioon hyödyttäisi suurta osaa suomalaisista. Runsas kasvisten käyttö on yhdistetty muun muassa pienempään sydän- ja verisuonitautien, tyypin 2 diabeteksen, syövän ja lihavuuden riskiin. Kasvisten käyttö edistää myös suoliston hyvinvointia. Kasvikset sisältävät monia tärkeitä vitamiineja ja kivennäisaineita (mm. C-vitamiinia, folaattia ja kaliumia) sekä kuitua, mutta vain vähän energiaa.

On kuitenkin harhaanjohtavaa ajatella, että kasvis- tai vegaaniruokavalio olisi automaattisesti terveellinen. Sekä sekaruokavalion että kasvisruokavalion voi koostaa huonosti. Jos siirtyy kasvissyöjäksi ja korvaa esimerkiksi kaikki lihatuotteet juustoilla, voi ruokavaliosta saadakin aiempaa enemmän tyydyttynyttä rasvaa ja suolaa, mikä huonontaa ruokavalion laatua. Huonosti koostettu vegaaniruokavalio on myös terveysriski, sillä vegaaniruokavaliosta ei saa kaikkia tarvittavia ravintoaineita, vaan sitä täytyy täydentää ravintolisillä.

Kasvisruokavalio on ympäristöystävällinen

Totta. Kasvisruokavalio on sekaruokavaliota ympäristöystävällisempi, sillä lihan – erityisesti naudanlihan – tuotannossa syntyy paljon kasvihuonekaasupäästöjä. Pienimmät ympäristövaikutukset on vegaanisella ruokavaliolla, jossa ei ole myöskään maitotuotteita. Toisaalta kotimaisen järvikalan syöminen on ympäristöteko, sillä se vähentää rehevöitymistä, joka puolestaan heikentää Itämeren tilaa. Ympäristöystävällisen ruokavalion voi siis koostaa monella eri tapaa: se voi olla täysin vegaaninen tai painottua kasvipohjaisiin tuottesiin, mutta sisältää myös kalaa tai lihaa silloin tällöin. Yhteistä ympäristöystävällisille ruokavalioille on kuitenkin kasvispainotteisuus.

Kasvisruokavalio sopii kaikille

Totta ja tarua. Kasvisten lisääminen ja kasvispainotteinen ruokavalio sopii ongelmitta useimmille. On kuitenkin melko yleistä, että osa kasviksista aiheuttaa osalle ihmisistä vatsaongelmia. Yksi yleisimmistä vatsavaivojen aiheuttajista ovat palkokasvit, joiden sisältämät sulamattomat kuidut päätyvät suolistossa kaasua tuottavien bakteerien ravinnoksi. Osalla vatsavaivat väistyvät totuttelun myötä, mutta jotkut voivat kokea helpommaksi luopua tiukasta vegaaniruokavaliosta.

Erityisruokavalion (kasvis- tai vegaaniruokavalio) noudattaminen vaatii aina asiaan perehtymistä. Aina kun ruokavaliosta rajataan jotain pois, tiettyjen ravintoaineiden saanti voi vaikeutua. Kasvissyöjän ja etenkin vegaanin onkin mietittävä, millä korvaa poisjätettävät ruokaryhmät. Kaikille täysin lihaton ruokavalio ei ole terveellisin vaihtoehto. Esimerkiksi hedelmällisessä iässä olevilla naisilla voi raudan saanti tulla ongelmalliseksi, jos kaikki liha jätetään pois ruokavaliosta.

Erityisruokavalion noudattaminen voi saada ajatukset pyörimään tavanomaista enemmän syömisen ympärillä, mikä ei sovi kaikille. Vegaaniruokavalio voi myös rajoittuneisuutensa takia tuntua hankalalta, jos esimerkiksi joutuu kylässä kieltäytymään mummon korvapuusteista tai valmistamaan lounaseväitä joka päivä. Ehdoton ruokavalio voi myös tuntua suorittamiselta, ja jatkuva suorittaminen voi vaikuttaa kielteisesti normaaliin, terveeseen ja joustavaan ruokasuhteeseen. Joissain tapauksissa täysin kasviperäinen ruokavalio voi myös toimia yleisesti hyväksyttynä syynä rajoittaa syömistä ja olla näin alkuaskel jopa häiriintyneelle syömiselle (mikä ei tietenkään tarkoita sitä, että kaikki vegaanit kärsisivät häiriintyneestä syömisestä).

Kasvisruokavalio voi olla koostettu hyvin tai huonosti.
Kasvisruokavaliolla pärjää.

Kasvisruoalla ei pärjää

Tarua. Kyllä pärjää, ja hyvin pärjääkin! Riippuen siitä, kuinka tiukkaa kasvisruokavaliota noudattaa, saattaa kuitenkin olla järkevää kiinnittää tiettyihin asioihin erityistä huomiota. Proteiinin saanti sinänsä ei yleensä aiheuta ongelmia, mutta vegaanien on kiinnitettävä huomiota sen laatuun, sillä osa kasviproteiineista ei sisällä riittäviä määriä kaikkia ihmiselle välttämättömiä aminohappoja. Kattaakseen välttämättömien aminohappojen saannin vegaanista ruokavaliota noudattavan on yhdisteltävä erilaisia proteiininlähteitä, esimerkiksi viljatuotteita (kyllä, myös viljatuotteissa on proteiinia!) ja palkokasveja. Tämä ei tietenkään ole sinänsä mitenkään haasteellista, ja tapahtuu yleensä lähes itsestään.

Tutkimusten mukaan tiettyjä mikroravintoaineita saadaan vegaaniruokavaliosta keskimäärin vähemmän kuin sekaruokavaliosta. Siksi vegaanin kannattaa kiinnittää huomiota esimerkiksi D-vitamiinin, B12-vitamiinin, pitkäketjuisten omega-3-rasvahappojen, A-vitamiinin, raudan, kalsiumin, sinkin ja jodin saantiin. Kasviperäinen ruokavalio ei sisällä B12-vitamiinia, joten sitä suositellaan kaikille vegaaneille ravintolisänä. Sen lisäksi vegaaneille suositellaan D-vitamiinia ja jodia sisältävien ravintolisien käyttöä. Joissakin tapauksissa myös kalsium- tai rautalisä voi olla tarpeen, mutta näitä ei kannata aloittaa varmuuden vuoksi ominpäin.

Runsaasti kasviksia sisältävän ruokavalion haasteena voi olla riittävä energiansaanti. Siksi vegaaneille on oma lautasmalli, jossa lautanen jaetaan kolmeen yhtä suureen osaan (yksi osa kasviksia, yksi energialisäkettä ja yksi proteiininlähdettä) sen sijaan, että puolet lautasesta täytettäisiin kasviksilla. Tärkeää on myös huolehtia riittävästä hyvien rasvojen saannista. Vegaaniruoka saattaa olla sekaruokaa vähäenergisempaa, joten erityisesti runsaasti kuluttavien kannattaa kiinnittää huomiota riittäviin annoskokoihin ja ateriarytmiin.

Vain vegaaniruokavaliolla on terveys- ja ympäristöhyötyjä

Tarua. Terveys- ja ympäristöhyötyjä tulisi jo siitä, jos ihmiset söisivät ravitsemussuositusten mukaisesta, eli ei ole välttämätöntä siirtyä sekaruokavaliosta tiukan vegaaniseen ruokavalioon. Runsaasti kasviksia sisältävä ruokavalio edistää terveyttä (ei siis vain vegaani- tai kasvisruokavalio). Terveyttä edistävän ruokavalion voi koostaa monella eri tapaa: se voi olla täysin tai osittain vegaaninen, mutta toisaalta se voi sisältää myös kalaa ja/tai vaaleaa ja punaista lihaa. On tärkeää ymmärtää, että syödäkseen terveellisesti tai ympäristöystävällisesti ei ole välttämätöntä olla tiukan vegaanisella ruokavaliolla, sillä kaikille se ei sovi. Kannattaa myös unohtaa itsensä soimaaminen ”lipsumisista” ja ”repsahduksista” – on täysin ok syödä enimmäkseen kasvisruokaa, mutta joustaa tästä tarpeen mukaan.

2 vastausta artikkeliin “Kasvisruokavalio sopii kaikille ja muita myyttejä

  1. Johanna Kaipiainen Vastaus

    Vegaaniruokavalio on aivan yksiselitteinen termi, minkä edessä adjektiivi ”tiukka” on yhtä tarpeeton kuin minkä tahansa muun ruokavalion edessä. ”Tiukka” on vain asenteellinen ja värittävä adjektiivi.

  2. Maaria Vastaus

    Tuo on mielestäni hyvä pointti, että kaikkille ei sovi tai kaikki eivät halua, että ravinto saa liian isoa huomiota omassa elämässä. Tällä hetkellä siirtyminen vegaaniseen ruokavalioon tarkoittaisi juuri sitä, että kaupassa joutuisi syynäämään tuotteita ja kyläpaikoissa joutuisi kieltäytymään syömisistä. Itse en tällaista valintaa halua tehdä. Kasvisten suosiminen ei sen sijaan vaadi ponnisteluja ja se on helppo toteuttaa omassa arjessa. En halua, että ajatukset pyörivät liikaa siinä, mitä syön tai en voi syödä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *